maanantai 15. maaliskuuta 2010

HS: Tutkijat joutuivat rasististen uhkailujen kohteiksi

Helsingin Sanomat: Tutkijat joutuivat rasististen uhkailujen kohteiksi 15.3.2010

Maahanmuuttoon erikoistuneet yliopistojen tutkijat ovat joutuneet poikkeuksellisen rajujen uhkausten ja kunnianloukkausten kohteiksi nettikirjoittelussa.

Pahimmillaan tutkijat pelkäävät rasistisia hyökkäyksiä, eivätkä halua käydä julkista keskustelua ollenkaan.

Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto pitää tilannetta Suomen tiedehistoriassa harvinaisen vakavana.

"Sitä voi verrata sellaisiin historiallisiin tilanteisiin kuin Stalinin ajan Neuvostoliitto tai se, kun Galileo Galilei joutui katolisen kirkon inkvisition uhriksi", hän sanoo.

Nuorisotutkimusverkoston tutkija Veronika Honkasalo sanoo, että harva tietää millaista suoraa häirintää tutkijat kokevat. Hän pitää tutkijoiden velvollisuutena tasapainottaa keskustelun kielteistä sävyä, eikä heidän siksi pidä antautua painostuksen edessä vetäytymällä julkisuudesta.

"Pitää olla valmis hurjiin reaktioihin, mutta jossain on oltava raja", Honkasalo pohtii.

Perustellun tiedon on päästävä esiin, vaatii Niiniluotokin.

"Pelko ei saa mennä niin pitkälle, ettei uskalla kommentoida. Jos tämä on oikeasti turvallisuuskysymys, yhteiskunnan on puututtava siihen", kansleri vaatii.

(pitempi versio)

Maahanmuuttoon perehtyneiden tutkijoiden uhkailun rajuus on ainutlaatuinen ilmiö Suomen tieteenhistoriassa, sanoo Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto.

Tutkijasta voi Suomessa tulla vainon uhri työnsä takia. Uusi todellisuus on paljastunut viime päivinä maahanmuuttoon perehtyneiden tutkijoiden älähdyksistä HS:n mielipidesivuilla (14. ja 15. 3.).

Rikoskielellä ilmaistuna netissä sikiää tutkijan persoonaan ja perheeseenkin kohdistuvia laittomia uhkauksia ja kunnianloukkauksia sen jälkeen, kun tutkija on julkisesti kertonut tutkimuksistaan.

Pahimmillaan tutkijat pelkäävät rasistisia hyökkäyksiä, eivätkä halua käydä julkista keskustelua ollenkaan.

Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto ei löydä Suomen tieteenhistoriasta yhtä vakavaa tiedeyhteisön uhkailua kuin maahanmuuttokriitikoiden asiattomuudet netissä.

"Sitä voi verrata sellaisiin historiallisiin tilanteisiin kuin Stalinin ajan Neuvostoliitto tai se, kun Galileo Galilei joutui katolisen kirkon inkvisition uhriksi", hän sanoo.

Esimerkeissä tutkijat eivät saaneet vapaasti valita aiheitaan tai tiettyjä näkemyksiä ei suvaittu. Tutkijat eivät uskaltaneet julkistaa aineistoaan.

"Harva tietää, millaista suoraa häirintää tutkijat nytkin kokevat. Rasistisesta argumentoinnista on tullut hyväksytty tapa käydä keskustelua. Jyrki Katainen (kok), sanoi jo viime keväänä, että pitää voida puhua kriittisesti ilman, että leimautuu rasistiksi. Sillä verukkeella sitten voi sanoa melkein mitä vain", huomauttaa Nuorisotutkimusverkoston tutkija Veronika Honkasalo, joka oli yksi mielipidekirjoituksen lähettäjistä.

Julkisuudesta vetäytyminen olisi luovutusvoiton antamista nettiherjaajille. Siksi Honkasalo pitää tutkijoiden velvollisuutena tasapainottaa keskustelun negatiivista sävyä.

"Pitää olla valmis hurjiin reaktioihin, mutta jossain on oltava raja", Honkasalo pohtii.

Perustellun tiedon on päästävä esiin, vaatii Niiniluotokin.

"Pelko ei saa mennä niin pitkälle, ettei uskalla kommentoida. Jos tämä on oikeasti turvallisuuskysymys, yhteiskunnan on puututtava siihen", kansleri vaatii.

Perustuslaki turvaa, että yliopistojen tutkijat saavat valita aiheensa, hakea siihen rahoitusta ja puolustaa näkemyksiään tieteellisin argumentein.

Mutta miten yhteiskunta turvaa sen, ettei tutkijaa uhkailla? Nimimerkki Hiljaiseksi herjattu kirjoitti (HS 15. 3.), ettei poliisi tutkinut nettiherjausta vaan vetosi prosessin kalleuteen ja siihen, ettei asialla ole suurta yhteiskunnallista merkitystä.

"En pysty ottamaan kantaa yksittäistapaukseen, mutta ihmettelen toteamusta: prosessin kalleus ei ole argumentti tutkintakulttuurissamme. Monelta unohtuu, että netissä voi tehdä samoja rikoksia kuin muussa elämässä", vastaa poliisijohtaja Robin Lardot.

Laiton uhkaus tai kunnianloukkaus netissä ovat asianomistajarikoksia eli uhrien on vaadittava poliisitutkintaa.

Mutta poliisi ymmärtää Lardot'n mukaan voimistuvan nettirasismin vakavuuden.

Viime torstaina poliisi otti käyttöön sininen nappi -vinkkijärjestelmän. Sen kautta voi ilmoittaa poliisille minkä tahansa epäasiallisuuden.

"Todisteet pystytään hankkimaan netistäkin. Poliisi on syyttäjän kanssa sopinut, miten voi kiinnittää tarpeeksi huomiota rasistisiin motiiveihin", Lardot sanoo.

---

HS/Olli Pohjanpalo: Maahanmuuttojohtaja arvostelee HS-Gallupin tapaa kysyä asenteista

HS-Gallupin mukaan 41 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista on sitä mieltä, että Suomi voi ottaa lisää maahanmuuttajia. Mitä syvemmälle maaseudulle mennään, sitä enemmän kasvaa vastustus.

Muutkin korrelaatiot ovat tuttuja. Naiset suhtautuvat maahanmuuttajiin miehiä myönteisemmin, nuoret työikäiset eläkeläisiä myönteisemmin ja koulutetut työväestöä myönteisemmin.

Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander tietää, että ihmiset vastaavat asennekysymyksiin aina niin kuin heidän oletetaan sosiaaliluokastaan käsin vastaavan.

"Ihmiset vastaavat sen mukaan, keihin he samaistuvat. Jos kysyy kaupungeissa asuvilta korkeasti koulutetuilta, he ilmaisevat mielipiteensä, kuten he kokevat olevan poliittisesti korrektia omassa ryhmässään."

Julki tuodulla asenteella ei kuitenkaan ole välttämättä yhteyttä siihen, miten arjessa toimitaan, hän huomauttaa.

"Pitäisikö Suomen ottaa lisää maahanmuuttajia?" on Forsanderin mukaan absurdi kysymys. "Sehän antaisi olettaa, että jossain on varanto, josta noin vain otetaan."

Forsanderin mukaan kysymyksissä pitäisi myös selventää, puhutaanko pakolaisista vai työperusteisista muuttajista ja myös minkä tyyppisistä kontakteista puhutaan eli haluaako maahanmuuttajan naapurikseen vai kollegakseen.

Tutkijoiden mukaan maahanmuuttovastaisuudessa on kysymys laajemmasta asennekokonaisuudesta eli samat ihmiset vastustavat esimerkiksi homojen ja muiden vähemmistöjen oikeuksia tai feminismiä.

---

HS, kommentti/Marko Junkkari: Asenteissa tapahtui valtava muutos

Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander moittii HS-Gallupin maahanmuuttokysymyksen muotoilua liian yleiseksi.

Forsander on oikeassa. Pitäisikö Suomen ottaa lisää maahanmuuttajia? –kysymys ei erittele, millaisista maahanmuuttajista on kyse.

HS-Gallupissa kysyttiin nyt sama kysymys neljännen kerran. Tammikuussa 2007 vastaajista 36 prosenttia vastasi, että Suomen ei pidä ottaa enempää maahanmuuttajia. Syyskuussa 2007 ei-vastauksia oli 39 prosenttia, maaliskuussa 2009 44 prosenttia. Maanantaina julkistetussa HS-Gallupissa peräti 59 prosenttia ei halunnut enempää maahanmuuttajia.

Ei-vastauksien lisääntyminen 23 prosenttiyksiköllä kolmessa vuodessa ei mene virhemarginaalin piikkiin. Se kertoo valtavasta asennemuutoksesta.