torstai 28. joulukuuta 2017

Vihreä Lanka: Suomi kotouttaa työkykyiset, mutta muilla menee kehnommin

Vihreä Lanka: Suomi kotouttaa työkykyiset, mutta muilla menee kehnommin 28.12.2017
Vihreä Lanka: Harva kotoutuu kursseilla - Arabiankielinen Facebook-ryhmä kertoo Suomesta sen, mikä ministeriöltä unohtuu

SUOMESSA KOTOUTUMISTA mitataan hallinnon näkökulmasta: kuinka moni on työllistynyt ja kuinka moni puhuu suomea. Ne ovat keksittyjä ja päätettyjä mittareita, jotka on tehty suomalaisen yhteiskunnan hyötynäkökulmasta, sanoo kotoutumispalveluita tuottavan yrityksen asiakkuuspäällikkö ja vihreä aktiivi Katja Mannerström.

”Valtion näkökulmasta ihminen on integroitunut, jos hän on postissa töissä, vaikkei hän puhuisi kenellekään mitään koko päivänä. Ei se ole aitoa kotoutumista.”

Kotouttaminen alkaa virallisesti oleskeluluvasta. Ihminen saattaa viettää 2,5 vuotta vastaanottokeskuksessa ilman varsinaista kotoutumissuunnitelmaa. Alkuperehdytyksen jälkeen moni istuu tyhjänpanttina odottamassa mahdollista oleskelulupaa.


Työkykyisille työnhakijoille on tarjolla palveluita, mutta vammaiset, kotiäidit tai iäkkäät maahanmuuttajat jäävät helposti palvelujen ulkopuolelle.

”On varmasti paljon maahanmuuttajia, jotka eivät ole käyneet kotoutumiskoulutusta. Jos on esimerkiksi hoitanut lapsia monta vuotta kotona, kolmen vuoden kotoutumisaika on mennyt ohi”, myöntää työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Paula Karjalainen.

Mannerströmin mielestä epävirallinen kotoutuminen on ainoaa oikeaa kotoutumista. Ennen kaikkea se on psykologinen prosessi: miten ihminen voi ja miten hän kokee päässeensä osaksi yhteiskuntaa.

Vihreiden mielestä tällä hallituskaudella tehty perheenyhdistämisen tiukentaminen on kotoutumisen kannalta pahin mahdollinen ratkaisu.

”Jos Suomeen on tullut siinä käsityksessä, että tarpeeksi töitä tekemällä saa perheensä luokseen, ja mahdollisuus riistetään, miten sen jälkeen voi kotoutua?” Mannerström kysyy.

Kunnat ja järjestöt voivat Mannerströmin mukaan auttaa kotoutumisessa ketterämmin kuin valtio, ja toimintaa pitäisi tukea nykyistä enemmän. Nuorisotiloja voi avata maahanmuuttajille ja heidän järjestöilleen ja järjestää kohtaamiskahviloita, joissa ihmiset voivat tutustua toisiinsa.