Iltalehti: IL-Kysely: Enemmistö suomalaisista kaipaa nyt kovaa maahanmuuttopolitiikkaa - selvä muutos aiempaan

Iltalehti: IL-Kysely: Enemmistö suomalaisista kaipaa nyt kovaa maahanmuuttopolitiikkaa - selvä muutos aiempaan 24.8.2017

Iltalehden teettämän kyselyn mukaan suomalaisten asenteet terrorismin uhkaan ovat jyrkentyneet selvästi ja nopeasti Turun puukotustapauksen jälkeen.

Joka toinen suomalainen sanoo olevansa nyt huolestuneempi omasta ja läheistensä turvallisuudesta verisen perjantain seurauksena.

Iso enemmistö kaipaa päättäjiltä entistä tiukempaa politiikkaa ja lujia otteita terrorismin torjumiseksi.

Iltalehden Taloustutkimus Oy:llä teettämän kyselytutkimuksen vastaajien enemmistö, 58 prosenttia, kaipaa pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaan kovia keinoja.

Näin ajattelevien osuus on noussut selvästi viime huhtikuusta, jolloin Ylen teettämän tutkimuksen mukaan vain 40 prosenttia kannatti kovaa politiikkaa

Tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona tehdyssä gallupissa koviksi keinoiksi määriteltiin esimerkiksi viranomaisten toimivaltuuksien lisääminen ja kireämpi maahanmuuttopolitiikka.

Vastaavasti pehmeän politiikan kannattajien osuus on pudonnut selvästi. Kun viime keväänä pehmeitä keinoja suosi 50 prosenttia vastaajista, nyt heidän osuutensa oli romahtanut 33 prosenttiin.

Pehmeäksi politiikaksi kyselyssä nimettiin esimerkiksi kotouttaminen ja kehitysapu.

Pamppua ja poliiseja

Mitä keinoja suomalaiset sitten ovat valmiita nielemään?

Häkellyttävän iso osa suomalaista on valmis hyväksymään uusia vapausrajoituksia: miljoonat äänestäjät kaipaavat viranomaisille lisää valtaa ja voimaa.

Ylivoimaisesti suurin osa tutkimuksen vastaajista, noin kahdeksan suomalaista kymmenestä esimerkiksi on sitä mieltä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on eristettävä muusta yhteiskunnasta ja heidät on poistettava nopeammin maasta.

Noin 80 prosenttia on lisäksi sitä mieltä, että poliisien määrää on lisättävä ja eduskunnan on nopeasti hyväksyttävä uusi tiedustelulaki. Jos siis kansa saisi päättää, tiedusteluviranomaiset saisivat heti paikalla uusia toimivaltuuksia ja perustuslaki muuttuisi yhdessä hujauksessa.

Luottamus horjahti

Osa suomalaista on ärtynyt hallitukselle. Joka toinen vastaaja on sitä mieltä, että hallitus oli luonut katteettoman turvallisuuden tunteen ja vähätellyt terroristisen iskun riskiä.

Isku on myös horjauttanut suomalaisten luottamusta siihen, miten Suomi kaiken kaikkiaan on varautunut terrorismin uhkaan.

Vuosi sitten, syksyllä 2016 maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisista uskoi Suomen varautuneen melko tai erittäin hyvin terrorismin uhkaan.

Näin ajattelevien osuus on pudonnut tällä viikolla 51 prosenttiin. 44 prosenttia sanoo nyt, että Suomi on varautunut huonosti uhkaan.

Ei lisää pakolaisia

Puolueet ovat haistaneet kansalaisten pelot ja odotukset siitä, että jotain pitäisi tehdä.

Päättäjät ovat tällä viikolla kuorossa hoputtaneet entistä kovempia keinoja kuten esimerkiksi tiedustelulakia. Samalla poliitikot ovat painaneet veran alle aiempia mielipiteitään esimerkiksi kiintiöpakolaisista.

Puolueista kaikki paitsi perussuomalaiset ja siniset ehtivät kevään ja kesän aikana kertoa olevansa valmiita ottamaan Suomeen nykyistä enemmän pakolaisia.

Keskustelun aloitti kokoomuksen sisäministeri Paula Risikko, joka on vaatinut Suomen pakolaiskiintiön nostamista kolmella sadalla henkilöllä 1 050:een, joka se oli ennen perussuomalaisten tuloa hallitukseen. Nykyisin kiintiö on 750.

Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat halunneet nostaa kiintiön 2 500:aaan. SDP ja kristilliset kannattavat kokoomuksen tavoin 1 050 pakolaisen linjaa.

Kansa ei ole lainkaan innostunut poliitikkojen suunnitelmista.

Tämän viikon gallupissa kansan enemmistö ei kannata kiintiön nostamista, sillä vain joka neljäs vastaaja haluaa kiintiön nostamista. Enemmän on niitä, jotka haluavat supistaa kiintiötä tai lopettaa kokonaan kiintiöpakolaisten ottamisen.

Edes vihreiden äänestäjien enemmistö ei kannata pakolaiskiintiön kasvattamista.