keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Ilta-Sanomat: Suomen luku lähes täynnä – vertaile, miten EU-maat ovat vastaanottaneet turvapaikanhakijoita ja pakolaisia

Ilta-Sanomat: Suomen luku lähes täynnä – vertaile, miten EU-maat ovat vastaanottaneet turvapaikanhakijoita ja pakolaisia 19.7.2017
Uusi Suomi: Simon Elo iski tiukan ehdon pakolaiskiintiön nostamiselle: ”Sitä ennen on turha keskustellakaan”

Uuden vaihtoehdon kanta sisäisiin siirtoihin on jyrkkä ”ei”, kokoomus varovaisempi.
Syksy enteilee hallitukselle haasteita, kun neuvottelupöytään saadaan EU:n avunpyyntö Italian tilanteen helpottamiseksi.



Aikaisemmat kokemukset turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten taakanjaosta ovat kuitenkin saaneet hallituksen epäluuloiseksi.

Yhdestä asiasta sisäministeri Paula Risikko (kok) ja ulkoministeri Timo Soini (uv) ovat samaa mieltä. Siitä, että kaikkien EU-maiden tulee jatkossa hoitaa omat velvollisuutensa.

Risikko ja Soini viittaavat vuoden 2015 sopimukseen, jolla EU-maat sopivat Italian ja Kreikan taakanjaosta. 160 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa päätettiin tuolloin sijoittaa ympäri EU:ta.

SOPIMUS on kaikin puolin epäonnistunut. Tähän mennessä vain 15 prosenttia EU:n sisäisistä siirroista on vahvistunut. Etenkin Puola, Unkari ja Tshekki ovat vastustaneet taakanjakoa ja EU onkin aloittanut rikkomusmenettelyt maita vastaan.

Sopimus umpeutuu syyskuussa, mutta edes lähelle tavoitetta ovat pääsemässä vain Suomi ja Malta.

Samoihin aikoihin aikarajan umpeutumisen kanssa olisi jo määrä ryhtyä keskustelemaan uudesta Italian taakanjakosopimuksesta.

Sisäministeri Risikko ennustaakin, että EU-areenoilla käydään syksyn aikana tiukkoja neuvotteluja aiheesta.

– Suomi ei voi sitoutua mihin tahansa esitykseen. Pöydissä pitää istua, sillä jäsenmaat itse ottavat asiaan kantaa. Olisi pään pensaaseen laittoa, jos näistä ei uskalleta keskustella, Risikko sanoo.

Uusi vaihtoehto –ryhmän puheenjohtajan Simon Elon mukaan on tärkeää, että maat, jotka eivät ole tavoitteisiin päässeet, antaisivat ainakin selvän viestin siitä, että he aikovat jatkossa puuttua tilanteeseen.

Komission ehdottamat keinot Italian auttamiseksi voisivat olla muun muassa avun tarjoaminen sisäisillä siirroilla, asiantuntija-apu ja rahallinen apu.

KYSYMYS uusista sisäisistä siirroista voi siis syksyllä olla jälleen ajankohtainen, ja Suomikin voi saada pyynnön ottaa vastaan turvapaikanhakijoita suoraan lähtömaista tai Italiasta.

Ulkoministeri Soini ehti jo lausua, ettei Suomi voi sitoutua turvapaikanhakijoiden uusiin sisäisiin siirtoihin EU:n sisällä. Soinin mukaan kaikkien EU-maiden on ensin pidettävä kiinni vanhoista lupauksistaan.

Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtajan Simon Elon mukaan ryhmän kanta on tiukka.

– Näkemys on se, ettei Suomi uusia sisäisiä siirtoja ota niin kauan kuin muut maat eivät omaa sovittua leiviskäänsä hoida.

– Suomi on kortensa kekoon kantanut. Suhteessa moneen muuhun maahan ja meidän väkilukuumme se on ihan kelpo suoritus. Muiden maiden pitää nyt katsoa peiliin, Elo sanoo.

Risikko suhtautuu asiaan varovaisemmin. Hän muistuttaa, että vaikka hätä onkin Välimerellä, ovat sisäiset siirrot Suomeen sisäministeriön, eivätkä ulkoministeriön valmisteluvastuulla.

SUORALTA kädeltä sisäministeri Risikkokaan ei ole sisäisiä siirtoja hyväksymässä. Hän kertoo muodostavansa kantansa asiaan vasta, kun avunpyyntö on annettu.

Tällä hetkellä Suomeen tulee vuositasolla 4 000–5 000 turvapaikanhakijaa ja toistakymmentä tuhatta henkilöä odottaa edelleen päätöstä.

– Vaikka määrän ei odoteta tällä hetkellä Suomessa kasvavan, pitää kaikkeen kuitenkin varautua, Risikko sanoo.

EU:n esitystä avunpyynnöstä odotetaan syksyn puolella. Tärkeintä sekä Soinin että Risikon mukaan Italian tilanteessa on kuitenkin siirtolaisuuden juurisyihin vaikuttaminen.

Vaikka Välimerellä hukkuu vuosittain tuhansia ihmisiä ja Italian vastaanottojärjestelmä natisee jo liitoksissaan, on maahan tänä vuonna saapunut jälleen ennätysmäärä ihmisiä.

Eikä tulijoiden määrä Afrikasta ole tyrehtymässä, päinvastoin. Joidenkin arvioiden mukaan salakuljettajien kyytiä odottaa Afrikassa tällä hetkellä jopa miljoona ihmistä.

Italia on uhannut jo estää pelastusalusten pääsyä maahan, elleivät muut EU-maat suostu jakamaan vastuuta tilanteesta. EU on myös puhunut turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyn siirtämisestä Libyaan.

EU:ssa tullaankin syksyn aikana keskustelemaan Italian auttamisen lisäksi myös siitä, miten ennakoidaan tulevaa ja rakennetaan pysyvämpää taakanjakomekanismia.

_________________________________________________

Uusi Suomi: Simon Elo iski tiukan ehdon pakolaiskiintiön nostamiselle: ”Sitä ennen on turha keskustellakaan”

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo ei näe perusteita Suomen pakolaiskiintiön nostamiselle. Asia noussee esiin syksyn budjettiriihessä, sillä sisäministeri Paula Risikon (kok.) tavoitteena on ollut nostaa pakolaiskiintiötä 300 henkilöllä.

Viimeksi tukensa Risikolle ilmaisi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.). Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on väläyttänyt pakolaiskiintiön nostamista. Sekä Simon Elo että eurooppaministeri Sampo Terho (uv.) ovat aiemmin tyrmänneet kiintiön noston, mutta nyt Elo puhuu Uudelle Suomelle myös asiasta keskustelemisesta.

Suomen pakolaiskiintiö on ollut vuodesta 2001 alkaen 750 henkilöä vuodessa lukuun ottamatta vuosia 2014 ja 2015, jolloin luku nostettiin 1050:een Syyrian vaikean tilanteen vuoksi. YK selvittää kiintiöpakolaisena otettavien suojelun tarpeen jo lähtömaassa, ja Suomen maahanmuuttovirasto valitsee kiintiöpakolaisina Suomeen otettavat.

Risikko esitti pakolaiskiintiön nostamista jo huhtikuussa puoliväliriihessä heikoin tuloksin ja sanoi sen jälkeen, että asiaan palataan. Seuraava tilaisuus on syksyn budjettiriihessä. Elo ei pidä nostoa tarpeellisena.

–Emme näe syytä pakolaiskiintiön nostamiseen. Kyllä Suomi on kortensa kekoon kantanut. Jos ajatellaan näitä EU:n sisäisiä siirtoja, niin suhteessa moneen muuhun maahan ja meidän väkilukuun, olemme kyllä leiviskämme hoitaneet. Nyt pitää katseet kääntää muiden EU-jäsenmaiden suuntaan, jotka ovat myös sitoutuneet tätä taakka niin sanotusti kantamaan, mutta eivät kuitenkaan sitten ole sitä käytännössä tehneet.

Onko se 300 niin iso juttu, että Suomi ei voi siinä joustaa?

–Meidän mielestä on syytä antaa, selvä viesti näille muille EU-jäsenmaille, jotka ovat tosiaan sopineet tästä sisäisistä siirroista ja määrästä, mutta eivät ole sitä toteuttaneet, Elo sanoo ja viittaa ulkoministeri Timo Soinin (uv.) tuoreeseen lausuntoon siitä, että Suomi ei suostu uusiin turvapaikanhakijoiden siirtoihin, ennen kuin kaikki EU-maat ovat hoitaneet vanhat velvoitteensa.

Suomi on toteuttanut tunnollisimpien joukossa sisäisiä siirtoja, joista EU-maat päättivät vuonna 2015. 160 000 turvapaikanhakijasta on saatu siirrettyä vasta murto-osa, ja määräaika umpeutuu syksyllä. Etenkin itäiset EU-maat ovat vastustaneet järjestelyä.

Suomi puolestaan on jo ottanut Kreikasta ja Italiasta kaksi kolmasosaa tavoitteesta, eli tähän mennessä yhteensä yli tuhat turvapaikanhakijaa, kun aikaa on syyskuun lopulle.

Yhdestä asiasta Risikon linjoilla

Simon Elon mielestä turvapaikkajärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena, ja Suomen pakolaiskiintiön nostamisesta voitaisiin kenties keskustella vasta sitten, kun muut maat ovat hoitaneet velvollisuutensa.

–Sitä ennen on edes turha keskustellakaan, mutta kaikki liittyy hallituksessa kaikkeen, että keskustella aina hallituksen sisällä voi, mutta totta kai paras tapa torpata tällainen esitys on se, että sitä tehdään julkisuuden kautta.

–Siitä olen sinänsä Risikon kanssa samaa mieltä, että YK:n pakolaiskiintiö on tällä hetkellä selvin tapa ottaa vastaan henkilöitä, joilla on todettu pakolaisuuden tarve, mutta tässä pitää katsoa kokonaisuutta eli ei ole meidän mielestämme oikein, että Suomi hoitaa sovitun ja on sanansa mittainen, mutta kaikki muut jäsenmaat eivät ole. Kyllä pitää muiden jäsenmaiden siinä katsoa peiliin.

Elo huomauttaa, että hän on itsekin esittänyt ratkaisuna muun muassa sitä, että Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä on YK:n hallinnoimia ja muun muassa EU:n, Yhdysvaltain ja arabimaiden rahoittamia pakolaisleirejä, joissa hoidettaisiin paikan päällä turvapaikkakäsittelyitä.

–Eli se tarkoittaisi sitä, että ihmisten ei tarvitsisi tehdä tätä vaarallista matkaa Välimeren yli ja maksaa sitten näille ihmissalakuljettajille.

–Esimerkiksi joku Tunisian kaltainen maa on sellainen, jonka kanssa täytyisi tehdä sopimus siitä, että siellä hoidetaan jonkin verran näitä tapauksia ja mahdollisesti myös niillä alueilla Libyassa, joissa länsimaille sanotaanko myönteinen hallinto on vallassa.