HS: Natsilippu roikkui opiskelija-asunnon ikkunassa – ”Ei nauti lain suojaa”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

Helsingin Sanomat: Natsilippu roikkui opiskelija-asunnon ikkunassa – ”Ei nauti lain suojaa”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu 2.12.2016
Tiedote: Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Natsilipun pitäminen ikkunassa on laitonta häirintää

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU otti perjantaina vahvasti kantaa toukokuussa paljon puhuttaneeseen tapaukseen, jossa ruoholahtelaisen opiskelija-asunnon ikkunassa on pidetty natsi-Saksan hakaristilippua sekä Japanin keisarikunnan toisen maailmansodan aikaista sotalippua. Liput ovat ikkunassa edelleen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyytää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa kieltämään natsilipun pitämisen esillä ikkunassa vedoten yhdenvertaisuuslain vastaiseen häirintään.

Toukokuussa asunnon vuokranantaja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas) ilmoitti lakiin vedoten, ettei voi pyytää asunnon asukasta poistamaan lippuja ikkunastaan. Tämä siitä huolimatta, että samassa kerrostalossa asuu paljon ulkomaalaisia, jotka kokevat liput sekä sopimattomiksi että uhkaaviksi.

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETUN toimiston erikoisasiantuntijan Robin Harmsin mukaan opiskelija-asunnon liput voidaan pyytää poistamaan selkeästi lakiin vedoten.

”Lainsäädäntö on mielestämme tässä asiassa selvä. Natsilippujen pitäminen ikkunassa ei nauti lain suojaa. Ääriliikkeiden kuten Suomen vastarintaliikkeen (SVL) toiminta perustuu muiden ihmisten oikeuksien kyseenlaistamiseen ja vastustamiseen, jolloin heidän toimintansa ei nauti sanan- ja kokoontumisvapauden suojaa”, Harms sanoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään.

YHDENVERTAISUUS- ja tasa-arvolautakuntaan lähettämässään hakemuksessa Yhdenvertaisuusvaltuutettu vetoaa useisiin Suomen perustus- sekä yhdenvertaisuuslain pykäliin. Hakemuksen mukaan Suomen perustuslaki ja Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat kaikkien ihmisten ihmisarvon loukkaamattomuuden. Kenenkään ihmisen luontainen arvo ei riipu esimerkiksi hänen alkuperästään, uskonnostaan, iästään, terveydentilastaan tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksistaan.

Hakemuksen mukaan häirinnän osalta käyttäytyminen arvioidaan ihmisarvoa loukkaavaksi esimerkiksi silloin, kun sillä osoitetaan perustavanlaatuista kunnioituksenpuutetta yksilöä kohtaan syrjintäperusteen, kuten etnisen alkuperän, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi.

Hakemuksessa kerrotaan yhdenvertaisuusvaltuutetun olleen yhteydessä useampaan suomalaiseen juutalaisvähemmistöön kuuluvaan henkilöön, jotka ovat kertoneet kokevansa Ruoholahden liput heidän ihmisarvoaan syvästi loukkaavaksi teoksi.

HARMSIN mukaan on hyvin valitettavaa, ettei lakia tulkita yhtenäisesti rastististen tekojen yhteydessä. Esimerkiksi syyskuussa nuoren miehen kuolemaan johtanut Asema-aukion pahoinpitely herätti paljon keskustelua rastististen järjestöjen kieltämisestä, mutta poliitikkojen kannanotot eivät olleet yhteneviä.

”Tässä ajassa on hyvin tärkeää reagoida avoimen rasistisiin mielenosoituksiin ja tekoihin”, Harms sanoo.

”Me olemme yksi viranomainen joka voi näihin asioihin ottaa kantaa, ja niin teemme.”

HOASIN toimitusjohtajan Matti Tarhion mukaan opiskelija-asunnon asukkaaseen on oltu useita kertoja yhteyksissä ja pyydetty poistamaan ikkunassa olevat liput. Myös poliisiin on hänen mukaansa oltu yhteydessä.

”Kyllä meille on viranomaisten puolelta annettu ymmärtää, että mahdollisuutemme vaikuttaa lippujen poistoon ovat rajalliset. Emme voi mennä toisen asuntoon repimään lippuja ikkunasta”, hän kommentoi.

”Tämä on meille kiusallinen tilanne, ja se lähettää ympäristöön huonon viestin.”

Harmsin näkemyksen mukaan Hoas voisi tänään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan lähetetyn hakemuksen perusteella antaa lippuja ikkunassa pitävälle opiskelijalle laihin vedoten varoituksen ja jopa purkaa vuokrasopimuksen, mikäli lippuja ei poisteta.

HELSINGIN poliisin ylirikoskomisario Seppo Kujala kertoo poliisin tekevän yhteistyötä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa.

”Tutustumme heidän kannanottoonsa. Poliisilla pitää olla toimivaltapykälä, jonka perusteella akuutissa tilanteessa voidaan selkeästi toimia”, hän sanoo.

Kujalan mukaan poliisin toimivaltaperusteet tulevat poliisilaista, ja yksittäistapauksissa pitää löytyä selkeä peruste esimerkiksi mennä asuntoon sisään.

”Kotirauhan suoja on hyvin tarkka.”

___________________________

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Natsilipun pitäminen ikkunassa on laitonta häirintää

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyytää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa kieltämään natsilipun pitämisen esillä ikkunassa. Tapaus koskee opiskelija-asunnon ikkunassa pidettyä, ulospäin näkyvää lippua. Valtuutettu pitää toimintaa yhdenvertaisuuslain vastaisena häirintänä.

Henkilö on kiinnittänyt sekä natsi-Saksan hakaristilipun että Japanin keisarikunnan toisen maailmansodan aikaisen sotalipun vuokraamansa opiskelija-asunnon ikkunaan. Liput ovat yhdenvertaisuusvaltuutetun tietojen ja omien havaintojen mukaan olleet ikkunassa asunnon sisäpuolella selvästi nähtävillä jo yli 8 kuukautta. Vuokranantaja, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (HOAS) on pyytänyt vuokralaista poistamaan liput, mutta hän on kieltäytynyt.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että liput ikkunaan ripustanut henkilö rikkoo yhdenvertaisuuslain häirinnän kieltoa, niin kauan kuin liput ovat ikkunassa nähtävillä vaikkakin liput ovat yksityisasunnossa.

Yhdenvertaisuuslain 14 §:ssä säädetään, että:

Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Käyttäytyminen arvioidaan ihmisarvoa loukkaavaksi esimerkiksi silloin, kun sillä osoitetaan perustavanlaatuista kunnioituksen puutetta yksilöä kohtaan esimerkiksi etnisen alkuperän, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi. Valtuutetun käsityksen mukaan tapauksen olosuhteissa häirinnän tunnusmerkit täyttyvät selvästi.

Tämä on periaatteellisesti tärkeä tapaus ajassa jolloin vihapuhe ja vihamielisen ilmapiirin luominen tuntuu vain lisääntyvän. Haluamme, ettei rasismiin ja syrjintään yllyttäviä symboleja levitetä julkisesti Suomessa, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.

Sekä Natsi-Saksassa että toisen maailmansodan aikaisessa Japanissa kyseenalaistettiin ja loukattiin valtion toimesta järjestelmällisesti tiettyihin ryhmiin kuuluvien yksilöiden ihmisarvoa, henkeä, terveyttä, yhdenvertaisuutta, koskemattomuutta ja vapautta.

Häirintä syntyy siitä, että pitämällä natsilippua esillä julkisesti, luodaan vihamielinen ilmapiiri tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan. Olemme keskustelleet asiasta muun muassa juutalaisvähemmistöön kuuluvien kanssa ja he kokevat liput ikkunassa erittäin uhkaavana ja syvästi loukkaavana, Pimiä jatkaa.

Lippujen poistamisen vaatiminen tai niiden poistaminen tarvittaessa laillista pakkoa käyttäen ei loukkaa lippujen esillepanijan sananvapautta. Sananvapaudella ei suojata vihapuhetta tai muita mielenilmaisuja jotka syvästi loukkaavat toisten henkilöiden ihmisarvoa.

Lisätietoa:
Erityisasiantuntija Robin Harms, puh. 0295 666 815, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto

Lainsäädäntöä

Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. (PL 1 § 2 mom.)

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (PL 6 §)

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. (PL 12 § 1 mom.)

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. (PL 22 §)

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. (Yhdenvertaisuuslaki 8 §)