sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Iltalehti: Pääkirjoitus: Poliittinen väkivalta kitkettävä alkuunsa

Iltalehti: Pääkirjoitus: Poliittinen väkivalta kitkettävä alkuunsa 18.8.2016
Yle: Poliitikot painottavat: Ääriliikkeiden väkivallan vähättelyn loputtava
Ilta-Sanomat: Kynttilämeri Jimin muistoksi syttyi Helsingin Asema-aukiolla – Pekka Sauri: ”Pakko tulla”
Iltalehti: Sadat saapuivat hiljentymään Asema-aukiolle - kynttilät syttyivät pimenevään iltaan Jimi Karttusen muistoksi
Yle: Vastarintaliikkeen aktiivit ovat tehneet useita väkivallantekoja
Aamulehti: Helsingin Asema-aukion väkivallanteko, mitä siitä tiedetään? – Poliisi vastaa 22 kysymykseen
Iltalehti: Hjallis Harkimo ja Ville Niinistö kuittailivat toisilleen Twitterissä - "Hoida se rasismi"

Helsingin asema-aukiolla Suomen vastarintaliikkeen mielenilmaisun yhteydessä pahoinpidelty 28-vuotias mies on kuollut. Poliisi on ottanut asian vuoksi kiinni yhden, vuonna 1990 syntyneen mieshenkilön. Asian esitutkinta on kesken ja tapahtuman yksityiskohtia selvitetään. Poliisin esitutkinnan nimike on pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus.

Asian esitutkinnassa on selvinnyt, että tapahtumapaikalla on ollut Suomen vastarintaliikkeen muutaman hengen mielenilmaisu. Mielenilmaisun aikana tapahtumapaikalle on tullut vuonna 1988 syntynyt mieshenkilö, joka on pysähtynyt mielenilmaisijoiden eteen. Hetken kuluttua mielenilmaisuun osallistunut mies pahoinpitelee vuonna 1988 syntyneen miehen, joka jää makaamaan tapahtumapaikalle. Pahoinpitelyn uhri toimitettiin sairaalaan, josta hän kotiutui torstaina 15.9.2016. Seuraavana päivänä pahoinpidelty kuolee.

///

Poliittinen väkivalta on ollut nykyaikaisessa Suomessa tuntematon asia. Sodanjälkeinen yhteiskuntamme on yli 70 vuotta pystynyt elämään ilman poliittisen väkivallan uhreja. Näin pitäisi pystyä edelleenkin elämään.

Viime vuosina esiin on tullut kuitenkin ääriryhmiä, joiden toiminnassa pesii selvä väkivallan uhka. Ryhmät eivät ole suuria ja viranomaisten pitäisi pystyä valvomaan niiden toimintaa tehokkaasti. Ihmeellistä onkin, ettei Helsingin asema-aukiolla ollut tapahtuma-aikana poliiseja.

Helsingin poliisin selityksen mukaan tilaisuudesta oli annettu etukäteen väärä kuva. Tällaisten seikkojen ei pitäisi estää poliisin tiedustelutyötä ja tehokasta asioiden seurantaa.

///

Suomalaisessa keskustelussa, niin sosiaalisessa mediassa kuin nyt jo kaduillakin, on levinnyt huolestuttavasti aggressiivinen ja uhkaava käytös. Toisia ihmisiä solvataan ja uhataan mitä törkeimmillä tavoilla. Tappouhkauksiakin jaellaan. Tällainen käytös täyttää usein rikoksen tunnusmerkit. Poliisille tulee kasapäin ilmoituksia tämäntyyppisistä rikoksista.

Sisäministeri Paula Risikko on luvannut selvittää, olisiko lainsäädännön muutoksilla mahdollista toimia uhkaavaa poliittista väkivaltaa vastaan. Viranomaisten olisi hyvä myös tutkia, mitä kaikkea nykyisen lainsäädännön puitteissa voidaan tehdä. Ja tähän työhön on löydyttävä myös resurssit.

Ihmistä ei saa solvata eikä uhkailla, saati tappaa. Koko yhteiskunnan on noustava yhdessä poliittista uhkailua ja väkivaltaa vastaan.

JUHA KESKINEN

__________________________________________

Yle: Poliitikot painottavat: Ääriliikkeiden väkivallan vähättelyn loputtava

Poliitikot ovat ilmaisseet osanottonsa Helsingin Asema-aukiolla uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen mielenilmauksessa pahoinpidellyn miehen kuoleman johdosta.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kommentoi blogissaan, että tapauksen pitäisi pysäyttää kaikki suomalaiset.

– Ääriliikehdinnän väkivallalle tai väkivallalla uhkailulle on oltava nollatoleranssi Suomessa, Lindtman kirjoittaa.

Hän muistuttaa, että jokaisen demokraattisen puolueen velvollisuus on tuomita kaikenlainen väkivalta, etenkin demokratialle ja sananvapaudelle vaaraksi oleva. Lindtman painottaa, ettei kenenkään vastuuasemassa olevan pitäisi vähätellä ääriliikkeiden väkivaltaa.

"Uusnatsien toiminnasta vaiettu liian kauan"

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kirjoittaa Facebook-päivityksessään tuomitsevansa väkivallan:

– Tuomitsen jyrkästi äärioikeistolaisen väkivallan, jota mahdollisesti esimerkiksi Soldiers of Odin ja Suomen vastarintaliike ovat harjoittaneet, ja oikein erityisesti tuomitsen kuolemaan Helsingissä johtaneen väkivallanteon, jos sen motiivi oli äärioikeistolainen politiikka, Eerola kirjoittaa.

Hallintovaliokunta, jota hän johtaa, käsittelee muun muassa poliisi- ja ulkomaalaisasioita. Marraskuussa 2011 uutisoitiin, että Eerolan silloinen eduskunta-avustaja Ulla Pyysalo oli hakenut uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen jäseneksi vuotta aiemmin. Eerola itse on kuulunut maahanmuuttovastaiseen Suomen sisuun.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö painottaa Facebook-päivityksessään, että uusnatsien toimintaan voitaisiin puuttua jo nykylainsäädännöllä.

– On selvää, että Suomessa on aivan liian kauan vaiettu uusnatsien toiminnasta, hän kirjoittaa.

Niinistö muistuttaa, että Vastarintaliikkeen tilaisuuksissa Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä on pahoinpidelty sivullisia.

"Toiminnan laillisuus arvioidaan uudelleen"

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kommentoinut tapausta useaan otteeseen sosiaalisessa mediassa. Facebook-kirjoituksessaan hän tähdentää, että suomalainen äärioikeisto ei ole mikään myytti. Hän korostaa, että äärioikeiston muodostaman uhkan vähättelyn on loputtava.

– He ovat jo nyt syyllistyneet useisiin väkivallantekoihin, ja nyt nuori ihminen on kuollut. Haluan, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus elää rauhassa ilman pelkoa fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta tai pahoinpidellyksi tulemisesta sen perusteella, miltä näyttää tai mitä arvoja edustaa, Andersson kirjoitti eilisiltana.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoo, että väkivaltaisten äärijärjestöjen toiminnan laillisuus arvioidaan nyt uudelleen.

__________________________________________

Ilta-Sanomat: Kynttilämeri Jimin muistoksi syttyi Helsingin Asema-aukiolla – Pekka Sauri: ”Pakko tulla”

Perjantaina menehtynyttä Jimi Karttusta muistettiin sunnuntai-iltana Helsingin Asema-aukiolla. Mukana oli myös apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
Muistokynttilöiden meri laajeni ja alkoi tuikkia kuulaan syysillan pimettyä Helsingin Asema-aukiolla.

Perjantaina menehtyneen Jimi Karttusen Facebookissa koolle kutsuttu hiljentymistilaisuus alkoi sunnuntaina kello 20.

Nuori mies joutui pahoinpitelyn uhriksi Asema-aukiolla viime viikon lauantaina oltuaan seuraamassa uusnatsijärjestö mielenilmausta. Viikkoa myöhemmin perjantaina hän kuoli.

– Pakko tulla, sanoi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri käytyään sytyttämässä kynttilän.

Joku toi kimpun auringonkukkia.

Ihmisiä seisoi satamäärin laajassa kaaressa muistopaikan ympärillä. Hiljaisia, vakavia ihmisiä. Paljon nuoria aikuisia, mutta myös iäkkäämpiä. Tunnelma oli jopa epätodellisen rauhallinen.

– Olen täällä minun Helsinkini hautajaisissa, sanoi Maija suruharson takaa itkuisesti.

– Ensi kertaa lähdin tänään peloissani kotoa ulos.

Kaksi pientä lasta leikki Jimille väriliiduilla kirjoitettujen tervehdysten päällä ja ajatusten päällä. Uusia kirjoituksia syntyi koko ajan.

”Tämä ei ole oikein. Tähän tulee puuttua nyt”, kirjoitti mustahuppuinen nuorukainen valkoisella liidulla.

– Jännä nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Otetaanko tämä vihdoin tosissaan vai jatketaanko sormien läpi katsomista, sanoi muusikko Antti Lautela.

Jimin ystävät seisoivat vaiteliaina omassa ryhmässään.

– Minua mietityttää tämä huutava hiljaisuus. Missä ovat tämän maan arvojohtajat, kysyi toimitusjohtaja Tino Singh vierellään Ilona Taimela ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

– Kun olimme koolla Breivikin jälkeen, sanoimme: Me emme vaikene. Tarvitsiko jonkun kuolla, kun käyttää sananvapauttaan, Taimela kysyi.

– Yhteiskunnan pitäisi reagoida korkealla tasolla fasististen ja rasististen ääriliikkeiden toimintaan. Meillä on kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, mutta meillä on myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja vastuu niiden noudattamisesta, Mattila sanoi.

Tyttö istui maassa liikennemerkkipylvääseen nojaten ja lauloi hiljaa. Siististi pukeutunut mies istui lootus-asennossa ja meditoi.

Omassa porukassaan istui muistopaikan punaisesta joogamatosta leikkaamansa sydämen ympärille vuorokautta aiemmin perustanut Hanna Ruax.

– Tämä koskettaa kaikkia suomalaisia, Ruax sanoi Ilta-Sanomille myöhään lauantaina.

Sunnuntai-iltana siltä melkein näytti. Sydämen päällä lepattivat kynttilät.

Jimin ystävä tuli juttelemaan Ruaxille.


__________________________________________

Iltalehti: Sadat saapuivat hiljentymään Asema-aukiolle - kynttilät syttyivät pimenevään iltaan Jimi Karttusen muistoksi

Facebookin perustettiin sunnuntaina tapahtumakutsu, jossa ihmisiä kehotettiin saapumaan Jimi Karttusen muistopaikalle hiljentymään.

Helsingin Asema-aukio oli sunnuntai-iltana tavanomaista hiljaisempi. Pahoinpitelyn uhriksi joutuneen, perjantaina menehtyneen Jimi Karttusen muistotapahtuma keräsi aukiolle silmämääräisesti arvioiden noin kolmen sadan ihmisen joukon iltakahdeksan aikaan.

Muistopaikan ympärille värikkäillä liiduilla kirjoitetut iskulauseet ja kuviot olivat vallanneet lisää alaa sitten iltapäivän. Muistopaikkaa ympäröivän ringin keskellä kaksi lasta väritti katukivetykseen pyramidikuviota.

- Se on pyramidi rauhan puolesta, totesi lasten äiti.

"Lohdullista"

Jimi Karttusen pahoinpitelystä epäillään uusnatsistisen Kansallisen vastarintaliikkeen mielenosoitukseen osallistunutta 1990-syntynyttä miestä. Paikalle pysähtyneen naisen mukaan natsismin, rasismin ja fasismin vastustaminen on rohkea teko. Hänen mielestään ihmiset olivat luoneet Karttuselle kauniin muistopaikan.

- Todella surullista. Mielestäni on lohdullista, että ihmisiä on tullut paikalle näin paljon kunnioittamaan tapahtunutta, totesi paikalla ystävänsä kanssa ollut Johanna Koivisto.

Aukiolle saapui lisää väkeä tasaisena virtana. Rautatieaseman ovien läheisyydessä sijaitsevalle muistopaikalle kannettiin lisää kynttilöitä, jotka valaisivat hämärtyvää iltaa.

Monet painoivat katseensa alaviistoon kohti maata. Sanoja ei juurikaan vaihdettu.



__________________________________________

Yle: Vastarintaliikkeen aktiivit ovat tehneet useita väkivallantekoja

Tuoreimman kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn lisäksi tunnettuja hyökkäyksiä ovat Jyväskylän pahoinpitely mielenosoituksen yhteydessä, Jyväskylän kirjastopuukotus sekä isku Pride-kulkueeseen Helsingissä.

Suomen vastarintaliikkeeseen kuuluvat henkilöt ovat tehneet useita väkivallantekoja. Tuorein kuolemaan johtanut pahoinpitely Helsingin Rautatientorilla on jatkumoa aiempien vuosien teoille. Tunnetuimpia hyökkäyksiä lienevät Jyväskylän pahoinpitely mielenosoituksen yhteydessä, Jyväskylän kirjastopuukotus sekä isku Pride-kulkueeseen Helsingissä.

Elokuussa 2015 SVL:n aktiivit järjestivät mielenosoituksen Jyväskylässä. Joukko mielenosoittajia ryntäsi kolmen ihmisen kimppuun, jotka olivat Jyväskylän kirjastopuukotuksen ovivahti ja hänen seurassaan olleet nainen ja mies. Poliisi otti kiinni 32 ihmistä.

Tammikuussa 2013 SVL-aktiivit tulivat mukaan Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen Jyväskylän kirjastoon. Yksi aktiivi puukotti kirjastossa ja hänet pidätettiin epäiltynä osallisuudesta törkeään pahoinpitelyyn ja poliittisten toimintavapauksien loukkaamisyrityksestä. Hänet tuomittiin myöhemmin oikeudessa.

SVL:een kuuluvat tekivät kaasuhyökkäyksen Pride-kulkueeseen heinäkuussa 2010. Hyökkäykseen epäillään osallistuneen kahdeksan aktiivia, mutta poliisi pidätti kolme. Aktiivit sumuttiviat pippuri- ja kyynelkaasua kulkueessa olevien päälle. Sumutteille altistui ainakin 30 henkeä, nuorin heistä oli pieni vuoden ikäinen lapsi. Syyttäjän mukaan teko vaaransi 88 henkilöä.

Useita muitakin SVL:n aktiivien tekemiä hyökkäyksiä ja väkivaltaisia mielenilmauksia on kertynyt vuosien aikana. Sisäministeriön selvityksessä ilmeni, että pelkästään viime vuonna valtaosa ääriliikehdinnästä oli Vastarintaliikkeen tekemää.



__________________________________________

Aamulehti: Helsingin Asema-aukion väkivallanteko, mitä siitä tiedetään? – Poliisi vastaa 22 kysymykseen

Suomen vastarintaliikkeen mielenilmaisussa Helsingin Asema-aukiolla viikko sitten lauantaina mukana ollut vuonna 1990 syntynyt mies on otettu kiinni vuonna 1988 syntyneen miehen pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta epäiltynä. Hänet saatetaan pidättää ja vangita myöhemmin alkuviikon aikana.
Poliisin täytyy esittää vangitsemista viimeistään tiistaina. Tuomioistuimen on käsiteltävä asia viimeistään keskiviikkona.

– Poliisitutkinta jatkuu edelleen ja tapahtumien yksityiskohtia selvitetään, komisario Teemu Kruskopf Helsingin poliisista kertoo.

Maksimirangaistus törkeästä kuolemantuottamuksesta on neljä vuotta vankeutta.

Mitä tapahtui?

Poliisin mukaan yksi Vastarintaliikkeen mielenilmaisuun osallistuneista pahoinpiteli paikalle tulleen vuonna 1988 syntyneen miehen lauantaina 10. syyskuuta Helsingin Asema-aukiolla. Uhri jäi makaamaan paikalle. Hän kuoli sairaalassa perjantaina.

Uhri oli pahoinpitelyn jälkeen päässyt jo torstaina sairaalasta kotiin, mutta menettänyt siellä isän kertoman mukaan seuraavana päivänä tajuntansa. Hänet kiidätettiin tajuttomana ambulanssilla takaisin sairaalaan, jossa hän menehtyi.

Poliisi ei ollut paikalla mielenilmauksen aikana. Ylikomisario Juha Hakola kertoi STT:lle, että Vastarintaliikkeen tapahtumasta oli tullut poliisille sähköpostilla tieto edellisyönä. Ilmoituksen mukaan muutama aktivisti vain jakaa alueella lehtisiä.

Hakolan mukaan tilaisuus ei ollut ilmoituksen perusteella tulkittavissa mielenilmaukseksi eikä poliisi tämän takia tullut paikalle.

Asema-aukion tapahtumista on uutisoitu viikonloppuna laajasti ja aihe on puhuttanut sosiaalisessa mediassa. Pyysimme komisario Teemu Kruskopfia vastaamaan aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

1. Joko poliisi tietää, mitä viikko sitten lauantaina tapahtui Helsingin Asema-aukiolla, komisario Teemu Kruskopf Helsingin poliisilaitoksesta?
– Meillä on esitutkinta kesken. Meillä on käsitys tapahtumaketjusta. Kuva on tarkentunut.

2. Uhrin isä on kertonut julkisuudessa ja Facebookissa, että hänen poikansa kimppuun hyökättiin sen jälkeen, kun tämä oli mennyt kavereidensa kanssa kertomaan mielipiteensä Vastarintaliikkeestä. Isän mukaan poika oli saanut hyökkäyksen vuoksi vakavan päävamman. Onko poliisi jo kuullut uhrin kaveria?
– Ei, emme ole tavanneet häntä vielä.

3. Tiedättekö kuka hän on?
– Meillä on hänen tietonsa, mutta emme ole saaneet häntä vielä kiinni.

4. Mitä epäilty oli tehnyt? Lyönyt uhria?
– En mene vielä tässä vaiheessa yksityiskohtiin teosta. Käytän termiä pahoinpitely. En kommentoi itse pahoinpitelytapahtumaa.

5. Onko kyseissä paikassa valvontakameraa? Onko tapahtuma tallentunut?
– Siellä on valvontakameroita, mutta en kommentoi tässä vaiheessa, onko tallentunut vai ei.

6. Suomen vastarintaliikkeen sivuilla oli vielä lauantaina video tapahtumasta. Sunnuntaina videota ei enää näkynyt. Näkyikö videolta, mitä Asema-aukiolla tapahtui?
– Ei näy. Kun aloitimme tutkinnan niin katsoin videon. Siellä on kuvamateriaalia ennen pahoinpitelyä. Mitään pahoinpitelyä ei siellä näkynyt. Mutta sitten on still-kuva lopussa, jossa nuori mies makaa maassa ja he (Vastarintaliike) ovat sivuillaan kommentoineet tätä asiaa.

7. Vastarintaliikkeen sivuilla reposteltiin pahoinpitelyä. Viestin voi tulkita jopa leuhkimiseksi. Onko tällainen pahoinpitelyyn liittyvä ylpeily raskauttavaa?
– Se jää tuomioistuimen arvioitavaksi. Se liitetään meidän materiaaliin mukaan. Syyttäjä ja tuomioistuin arvioivat, mikä merkitys tällä on.

8. Tuliko epäilty itse poliisin pakeille?
– Hän ilmoittautui itse poliisipartiolle sunnuntain vastaisena yönä puolen yön aikaan.

9. Tiesittekö kenestä on kyse?
– Meillä oli epäily. Hän oli mies jota epäilimme.

10. Onko epäilty tunnustanut?
– En mene tarkemmin näihin kuulustelujen sisältöön.

11. Onko teolle muita epäiltyjä?
– Ei ole.

12. Onko tällä miehellä aikaisempaa rikoshistoriaa?
– En kommentoi sitä.

13. Pahoinpitely sattui viime lauantaina. Epäilty saatiin vasta viikon kuluttua lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kiinni. Miksi tässä kesti näin kauan?
– Tätä tutkittiin aluksi muulla nimikkeellä. Olimme puhutelleet uhrin sairaalassa. Meillä oli suunnitelma, kuinka etenemme tutkinnan kanssa. Nyt tietysti kun tuli kuolemantapaus, se muuttui.

– Aluksi tätä tutkittiin pahoinpitelynä ja törkeänä vamman tuottamuksena.

14. Tällä ei ollut niin kiire?
– Meillä oli tietty etenemissuunnitelma, minkä mukaan edetään. Nyt me selvitämme, oliko kuolemalla ja pahoinpitelyllä syy-yhteys.

15. Olisiko jotain pitänyt tutkinnassa toisin?
– Meillä ei ollut odotusarvoa että henkilö kuolee. Se muutti tilanteen. Jälkikäteen voidaan aina arvioida.

16. Onko mahdollista, että yhteyttä ei ole?
– Meillä on tällä hetkellä rikosepäily, mutta täytyy tehdä oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen. Sekin puoli täytyy tutkia.

17. Suomen vastarintaliike vaikuttaa vaaralliselta järjestöltä. Kuinka he saavat touhuta ja jakaa esitteitään keskellä Helsinkiä?
– Tämä on laajemman yhteiskunnallisen keskustelun kysymys, johon sisäministeri Risikkokin on ottanut kantaa.

18. Mutta eikö tämä nyt poliisiakin mietitytä?
– Mietityttää tietysti. Mutta meikäläinen on pikku taapero ja tapahtuneen asian tutkinnanjohtaja. Nyt olemme tällaisen seurauksen äärellä.

19. Tätä pidetään aikamoisena käänteenä Suomessa. Itsenäisyyden alussa oli punakaartit ja valkokaartit. 1930-luvulla Lapuan liike ja kolme ihmistä kuoli muilutuksissa. Sotien jälkeen oli Kemin lakkokahinat, joissa myös pari ihmistä kuoli. Mutta eihän Suomessa nyt enää tällaista tapahdu?
– Aika kauas saa mennä historiassa. Silloin oli sisäisiä levottomuuksia paljon. Vaikka nyt on poliittista kuohuntaa, elämme kuitenkin syvän rauhan aikaa.

20. Onko tässä pelko, että tällaista tulee lisää?
– En tiedä. Tässä puhutaan yhdestä liikkeestä, joka on aiheuttanut häiriötä muutenkin. Kyllähän tässä on jännitettä, mutta voiko tästä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

21. Eikös tämä ryhmä ole jotain tällaista hakenut?
– En osaa sanoa, mutta kun puhutaan rikosepäilystä niin ei kenenkään enää pitäisi suhtautua kevyesti asiaan. Rikosnimikkeet ovat vakavia.

22. Voiko tällaisen ryhmän julkisia tilaisuuksia kieltää?
– Meillä on sananvapauden vahva perinne. Mutta käytetäänkö sitä nyt siihen tarkoitukseen? Sen jätän muiden arvioitavaksi.