maanantai 18. huhtikuuta 2016

Kansan Uutiset: Pakolainen työllistyy hitaasti mutta varmasti

Kansan Uutiset: Pakolainen työllistyy hitaasti mutta varmasti 18.4.2016

Pakolaisten kotoutumisen onnistuminen Suomessa alkaa näkyä kunnolla 2020-luvulta lähtien. Silloin maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomessa syntyneet lapset tulevat työmarkkinoille. Toimittaja Teemu Saintula etsi laajan kirjallisen aineiston ja haastattelujen avulla vastauksia ajankohtaisiin pakolaiskysymyksiin.

Voivatko pakolaiset kaataa maan talouden?

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan sellaista pakolaisten määrän rajaa ei ole löytynyt, jota maan talous ei olisi kestänyt. Australialaistutkimusten mukaan pakolaisista ei ole tullut taloudellista taakkaa pitkällä aikavälillä missään päin maailmaa.

Suomeen viime vuonna tulleista runsaasta 32 000 pakolaisesta ennakoidaan noin kymmenen tuhannen jäävän maahan. Näin pieni pakolaisten määrä ei aiheuta taloudellista notkahdusta.

Esimerkiksi Libanoninkin uskotaan selviävän pakolaisistaan. Libanonissa joka neljäs ihminen on pakolainen.

Kauanko Suomella menee aikaa sopeutua taloudellisesti nykyiseen pakolaismäärään?

Pakolaisten työllisyysaste paranee maassaoloajan pidentyessä.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan Suomeen vuosina 1989–1993 saapuneiden Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Afganistanin kansalaisten työllisyysaste oli vuoteen 2007 mennessä kasvanut 58–61 prosenttiin, eli samalle tasolle parhaiten työllistyneiden maahanmuuttajaryhmien kanssa.

Yksi merkittävä tutkimus ja tulos aiheesta Pohjoismaissa on tehty ja saatu Norjassa. Vuonna 2014 julkaistun Immigrants, Labour Market Performance and Social Insurance -tutkimuksen mukaan osa pakolaisista on saavuttanut pakistanilaisten työperäisten maahanmuuttajien työllisyys- ja koulutustason Norjassa.

Suomeen jäävistä pakolaisista työmarkkinoille arvioi-daan tulevan nopeasti noin 60 prosenttia. Loput ovat lapsia ja nuoria. Pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien taloudellinen vaikutus riippuu siitä, kuinka nopeasti ja millaisiin työpaikkoihin pakolaiset työllistyvät.

Heikon taloustilanteen aikana tulleiden pakolaisten työllistyminen kestää kauemmin kuin hyvän taloustilanteen aikana saapuneiden.

Saksalaisen DIW Berlin -taloustutkimusinstituutin mukaan Saksaan viime vuonna tulleet pakolaiset alkavat tuottaa taloudellisesti 5–7 vuodessa. Monet muut arviot Saksassa vaihtelevat 4–10 vuoteen. Vajaa puolet viime vuonna Saksaan tulleista pakolaisista on lähtöisin Syyriasta.

Jääkö maahanmuuttajien ja pakolaisten keskimääräinen työllisyysaste kantaväestöä pienemmäksi Suomessa?

Ensimmäisellä maahanmuuttajasukupolvella käy näin varsinkin heikommin koulutetuissa ryhmissä.

Toisen sukupolven sopeutuminen kertoo hyvin, miten maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat kotoutuneet Suomeen. Suurin osa pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien lapsista on alaikäisiä. Kotoutumisen onnistumisesta Suomessa voidaan tehdä nykyistä parempia johtopäätöksiä 2020–2030-luvuilla, kun maahanmuuttajien lapset pääsevät työikään. Silloin nähdään miten toinen maahanmuuttajasukupolvi työllistyy.

Maahanmuuttajien ja pakolaisten pitkittäistutkimusta ei Suomessa vielä ole riittävän pitkältä ajalta. Lisäksi talouden suhdanteet vaikuttavat maahanmuuttajiin voimakkaasti.

Miksi pakolaiset työllistyvät muita maahanmuuttajaryhmiä hitaammin?

Työn, opiskelun tai rakkauden perässä maahan tuleva toimii suunnitelmallisesti. Pakolaiset jättävät maansa ennalta suunnittelematta.

Pakolaisten työllistyminen on muita maahanmuuttajia vaikeampaa myös kielitaidon puutteen, yleisen koulutuksen puutteen ja taitojen puutteen vuoksi.

Monen pakolaisen työllistymistä vaikeuttaa myös se, että he ovat saattaneet joutua viettämään vuosia matkalla, pakolaisleireillä tai vastaanottokeskuksissa.

Miksi useimpien maiden talous kasvaa pakolaisten ansiosta, vaikka pakolaisten työttömyys voi olla pitkään kantaväestöä ja muita maahanmuuttajaryhmiä heikompi?

Pakolaiset lisäävät kulutusta. Bruttokansantuote nousee, kun pakolaisille esimerkiksi rakennetaan asuntoja.

OECD:n mukaan maahanmuuttajien myönteinen vaikutus talouteen on Euroopan maissa ollut yleensä muutamista prosentin kymmenyksistä useisiin prosentteihin vuosittain.

Ajatuspaja Arena Idén laski vuonna 2015, että Ruotsi olisi saanut 900 miljardin kruunun eli lähes 100 miljardin euron voiton maahanmuutosta vuodesta 1950 lähtien. Paljon pakolaisia vastaanottaneen Ruotsin talouden ennakoidaan kasvavan 3,5 prosenttia vuonna 2016.

Maahanmuuttolaskelmien tulos näyttää riippuvan laskelmiin otettavista muuttujista. Muuttujien valinnan taustalla voivat olla poliittiset syyt.

Ovatko pakolaiset menoerä lyhyellä aikavälillä?

Pakolaispolitiikan menot ovat suoria ja näkyvät heti.

Vaikka pakolaiset tuntuisivat alussa maksavan paljon, summa kannattaa suhteuttaa valtion budjetin kokoon. Jos joku väittäisi maahanmuuttajien maksavan vaikkapa miljardi euroa vuodessa, summa tarkoittaisi alle kahta prosenttia Suomen valtion vuosibudjetista.

Pakolaispolitiikan tuotot kulutuksen nousua lukuunottamatta tulevat epäsuorasti ja pitkällä aikavälillä. Tarkkojen summien laskeminen on vaikeaa. Osa suomalaisista asiantuntijoista on kieltäytynyt maahanmuuton kulujen laskemisesta, koska tehtävä on heidän mielestään vaikea tai mahdoton.

Yhtä vaikeaa on maahanmuuttajien ja pakolaisten kulujen erottelu. Australialainen väestötieteilijä Graeme Hugo kuitenkin erotti maahanmuuttajien ja pakolaisten kulut toisistaan tutkimuksessaan vuonna 2011. Hugon saamien tulosten mukaan pakolaisista on taloudellista hyötyä, he perustavat paljon omia yrityksiä sekä tekevät niitä töitä, joita kantaväestö tai muut maahanmuuttajat eivät tee.

Kuinka moni pakolainen jää pysyvästi Suomeen?

Nykyään todennäköisesti yhä useampi. Pitkittyneiden konfliktien vuoksi palaajia on maailmanlaajuisesti ollut aiempaa vähemmän viimeisen kymmenen vuoden aikana.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan suurin osa maailman pakolaisista on palannut lähtömaihinsa viimeisen 40 vuoden aikana.

Vuonna 2015 julkaistun Suomen somalit -kirjan mukaan tuhannet koulutetuimmat somalit ovat Suomen kansalaisuuden saatuaan lähteneet väliaikaisesti tai pysyvästi Suomesta.

Onko Suomen helppoa vai vaikeaa kotouttaa maahanmuuttajat?

Suomi on verrattain vauras valtio, mikä auttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Köyhien maiden on Suomea vaikeampi sulauttaa tulijat yhteiskuntaansa suuren tulijamäärän ja puutteellisen infrastruktuurin vuoksi.

Suomessa on toimiva koulutusjärjestelmä. Toisen polven maahanmuuttajat ovat kasvaneet suomalaisessa yhteiskunnassa ja käyneet läpi suomalaisen koulutusjärjestelmän. Toisaalta monet Suomeen tulleet pakolaiset tulevat kehitysmaista, joissa erityisesti naisten koulutustaso on alhainen. Näiden naisten saaminen työelämään vaatii erityisen paljon vastaanottavalta maalta.

Pohjois-Amerikassa ja Britanniassa somalit ovat kotoutuneet vähäisemmän syrjinnän ja erilaisen työmarkkinarakenteen vuoksi paremmin kuin Suomessa ja muualla Manner-Euroopassa.

Perustuuko julkinen keskustelu maahanmuuttajien ja pakolaisten kuluista ja tuotoista tietoon?

Maahanmuutosta keskustelu ja poliittinen päätöksenteko on usein tunnepohjaista ympäri maailman.

Vaikka asiasta puhutaan ja uutisoidaan paljon, ihmisillä on tietoa vähän. Asiantuntijat kehottavat etsimään faktoja. Sen jälkeen keskustelu on nykyistä helpompaa.

Ihmisten tietomäärään puutteeseen vaikuttaa myös se, että edes asiantuntijat eivät voi varmasti tietää pakolaisiin ja muihin maahanmuuttajiin liittyvien asioiden ja olosuhteiden kehittyvän tietyllä tavalla.

Muut kuin jutussa mainitut lähteet: työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosaston kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikön Annika Forsanderin haastattelu, tutkijana sekä Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa että Aalto-yliopistossa toimivan Matti Sarvimäen haastattelu, brittiläisen Essexin yliopiston taloustieteen professorin Timothy Hattonin haastattelu News.com.au-sivustolla, Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen (VATT Analyysi 1-2014), Kansainvälisen valuuttarahaston The Refugee Surge in Europe: Economic Challenges -raportti, Impact of Humanitarian Aid on the Lebanese Economy -raportti, E-international relations, Svenska Dagbladet, Ekonomifakta, Die Welt, Die Zeit, The Guardian, Helsingin Sanomat ja Maailma.net.