HS: Oleskeluluvan saaneita yritetään työllistää nyt pikavauhtia – tämä kolmikko sai heti töitä

Helsingin Sanomat: Oleskeluluvan saaneita yritetään työllistää nyt pikavauhtia – tämä kolmikko sai heti töitä 14.3.2016

Henkilöstövuokrausyritys aloitti kokeilun, joka auttaa turvapaikan­hakijoita pikaisesti työelämään.

Työmatka kestää toista tuntia vastaanottokeskuksesta Espoon Nihtisillasta Vantaan Viinikkalaan. Ja saman takaisin.

Pitkät työmatkat ovat pientä Michele Maharille, 29, Awet Berhanelle, 23, ja Salin Hafizille, 24. Kaikkein tärkeintä eritrealaisille on päästä töihin neljän kuukauden odottelun jälkeen.

Pohjois-Afrikan aurinkoon tottuneita miehiä ei lannista sekään, että LPT Logistics Oy:n terminaalissa on vain kolme astetta lämmintä. Työnantaja, henkilöstövuokrausyritys Barona Oy, antaa toppahaalarit ja kengät.

Helmikuussa oleskeluluvan saaneet eritrealaiset tekevät kotoutumisen historiaa ei vain Suomessa, vaan Euroopassakin.

Heidän polkunsa suomalaiseen yhteiskuntaan alkaa vastaanottokeskuksesta suoraan työelämään ja työehtosopimuksen palkalla. Työn ohella heille tarjotaan kielen opetusta ja tietoa yhteiskunnasta.

Uusi nopean kotoutumisen Express -malli on kehitetty Baronassa. Alan suurimmalla yhtiöllä on 3 400 asiakasyritystä, joiden avulla on mahdollisuus löytää pikavauhtia satoja työpaikkoja.

Kokeiluun otetaan 50 oleskeluluvan saanutta Luona Oy:n vastaanottokeskuksista. Niissä on jo kartoitettu heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja kielitaitonsa.

Esimerkiksi Barona Rakennus löysi 50 turvapaikanhakijaa, joilla on kokemusta rakennusalalta.

Rakennusliitolla ei ole mitään kokeilua vastaan, sanoo puheenjohtaja Matti Harjuniemi. ”Ammatti-ihmisten pitää varmistaa työturvallisuus ja ohjata tehtävissä, kuten esimerkiksi telineiden pystytyksessä. Myöhemmin voitaisiin kehitellä erilaista oppisopimuskoulutusta.”

Mallia on ollut kehittämässä Fadumo Dayib. Somaliasta Suomeen pakolaisena 1990-luvulla tullut Dayib valmistui Harvardin yliopistosta julkishallinnon maisteriksi viime vuonna.

”Kotoutumisesta on tehty byrokraattinen viidakko, jonka läpi kovia kokeneen oleskeluluvan saaneen pakolaisen on puskettava. Se ei toimi tässä tilanteessa”, Dayib arvioi.

Hän lisää: ”Vie kolme, jopa viisi vuotta, ennen kuin tulijat pääsevät työelämään, jos silloinkaan. Heitä saatetaan syyttää, että ette ole tehneet tarpeeksi.”

Artikkeli jatkuu grafiikan jälkeen.

[...]

Muutosta kaipaa myös asiantuntija Leila Palviainen. Hänellä on pitkä kokemus aikuissosiaalityön johtajana Helsingin kaupungilla.

”Nykysysteemissä oleskeluluvan saaja kotoutuu sosiaaliturvaan. Nyt suuntaa käännetään, ja työllistyminen otetaan painopisteeksi heti oleskeluluvan saannin jälkeen”, hän kiteyttää.

Palviainen muistuttaa, että on kyse aikuisista ihmistä. ”Ei heitä pidä holhota.”

Ei ole Palviaisen mielestä myöskään järkevää, että kaikki – olivatpa he yliopistotutkinnon suorittaneita, yrittäjiä tai lukutaidottomia – pannaan kulkemaan byrokraattista ja pitkää kotoutumisreittiä, jonka päättyessä voi jäädä tyhjän päälle, ilman työtä.

Baronan ja Luonan väki on askeleen edellä Sitraa sekä työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM). Nekin puuhaavat yhdessä nopeaa työllistymismallia.

TEM on arvioinut, että oleskeluluvan saa noin 10 000 ihmistä. Kolmivuotisessa kokeilussa ministeriö ottaa alustavasti tavoitteeksi 1 500 ihmisen työllistämisen eri kasvukeskuksissa.

Maaliskuussa ministeriö etsii kilpailulla hankkeelle pyörittäjää. Valittu toimija kerää keväällä ja kesällä sijoittajilta pääomaa rahastoon.

Syksyllä alkavat pyöriä neljä kuukautta kestävät kieli- ja kotoutuskurssit maahanmuuttajille. Tähän vaiheeseen ei kulu julkista rahaa. Ensi vuoden alussa he siirtyisivät työelämään ja veronmaksajiksi.

Samalla voitaisiin ratkoa työvoimapulaa, jota monet yritykset potevat. ”Avoimia työpaikkoja on löydettävissä kiinteistöhuollossa, rakentamisessa, kuljetuksessa, kaupassa ja hoiva-alalla”, arvioi neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen.

Työllistymisellä on mahdollista säästää valtion ja kuntien menoja kymmeniä, parhaimmillaan satoja miljoonia euroja.

Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin. Valtio tekee sopimuksen, ja työllistymisen vaikuttavuutta lasketaan kolmen vuoden kuluttua. Tulosten perusteella maksetaan tuottoa sijoittajille.

”Kolmen vuoden päästä todennetaan, minkä verran säästöä on syntynyt valtion työmarkkinatuessa ja sosiaalimenoissa, joita ei ole tarvinnut maksaa. Toisaalta työllistyneet maahanmuuttajat ovat myös maksaneet veroja valtiolle ja kunnille”, kuvaa Sitran asiantuntija Mika Pyykkö.

Yksi mallista kiinnostuneista on kiinteistöhuoltoyhtiö Lassila & Tikanoja. Yhtiön palkkaamista työntekijöistä jo 60 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

”Joka päivä meillä on auki sata työpaikkaa, joka vuosi palkkaamme 500 uutta työntekijää”, kertoo yhteiskuntasuhteiden johtaja Jorma Mikkonen.

Häntä huolettaa, mistä oleskeluluvan saaneet löytävät asunnot. ”Kuntien tehtävänä on osoittaa vuokra-asunto, jonka he pystyvät maksamaan. Tietysti asumistuki auttaa.”

Terminaalissa Michele Mahari asettelee rivakasti juustolaatikoita päällekkäin ja pyöräyttää ne kelmulla yhteen.

”Mitä kuuluu?” Mahari tervehtii hymyillen. Kielitaito on peräisin Myllypuron seurakunnan kielikursseilta. Pian alkavat kielitunnit työpaikallakin.

”Miehille räätälöidään koulutuspaketti, joka tarjoaa opetusta kaksi tuntia kolme kertaa viikossa”, sanoo Baronan asiakassuhdejohtaja Jari Pitkälä.

Eritrealaiset tutustuivat Italiassa paettuaan kotimaansa hallituksen mielivaltaa, kidutuksia ja summittaisia teloituksia.

Köyhässä maassa oli myös vaikea elättää perhettä. Eritreassa miehet pystyivät tienaamaan 90 dollaria kuukaudessa, Suomessa 1 500 euroa.

”Haluamme tehdä töitä emmekä odottaa. Minä haaveilen, että pääsen autonkuljettajaksi ajamaan joko kuorma-autoa tai bussia”, Awet Berhane sanoo.

Nuorten miesten elämässä seuraava vaihe on itsenäinen asuminen. Yhteistyökordinaattori Habiba Ali Luonasta selvittelee parhaillaan vaihtoehtoja: ”Joko neljän miehen kimppakämppä tai kaksi pikkuasuntoa.”