torstai 11. helmikuuta 2016

Suomen Kuvalehti: Kansliapäällikkö Nerg: Rajojen sulkeminen ei estä pakolaisvirtoja

Suomen Kuvalehti: Kansliapäällikkö Nerg: Rajojen sulkeminen ei estä pakolaisvirtoja 11.2.2016

Turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen on vähentynyt merkittävästi. Vuodenvaihteen jälkeen maahan on saapunut noin 1200 turvapaikanhakijaa, kun viime syksynä hakijamäärä oli suurimmillaan yli 10 000 kuukaudessa.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan käytännössä kaikki turvapaikanhakijat saapuvat tällä hetkellä Venäjältä, mutta pelätystä massaliikenteestä itärajan yli ei ole näkynyt merkkejä. Ruotsin rajan sen sijaan ylittää vain yksittäisiä henkilöitä.

Ulkomaalaisasioista vastaavan eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila uskoo turvapaikanhakijoiden vähentymisen johtuvan eurooppalaisten valtioiden sekä Suomen hallituksen ”kiristävästä politiikasta”.

”Vetovoimatekijät ovat vähentyneet”, hän analysoi.

Nerg selittää tilannetta suoremmin kiristyneellä rajavalvonnalla pakolaisten kulkureitin varrella. Kun rajat Euroopassa ovat sulkeutuneet, pakolaiset yksinkertaisesti jäävät etelämmäksi.

Vuoden loppuun mennessä sisäministeriö arvioi Suomeen tulevan noin 15 000 turvapaikanhakijaa. Luku on puolet viime vuonna saapuneista turvapaikanhakijoista, mutta edelleen noin viisinkertainen määrä verrattuna edellisvuosiin.

”Rajojen sulkeminen vähentää liikennettä, mutta ihmiset kyllä löytävät reittejä halutessaan. Väkeä on liikkeellä niin paljon”, Nerg perustelee arviota.

Turvapaikanhakijoiden määrä voi myös muuttua äkillisesti. Jos esimerkiksi EU pääsee yhteisymmärrykseen kiintiöistä ja taakan jakamisesta jäsenvaltioiden kesken, Suomen osuutta on vaikea arvioida.


Tästä huolimatta perussuomalaisten Mattila uskoo pakolaiskriisissä pahimman olevan Suomen osalta takanapäin. Kokonaan tilanne ei hänestäkään ole ohi.

”Vaikuttaa siltä, että pakolaisilmiö kuuluu tähän aikaan pitkäkestoisemmin kuin olemme ajatelleet, mutta Arabikevät osoitti, että muutoksia voi tapahtua nopeastikin”, Mattila muotoilee.

Mattila siis uskoo nopean ratkaisun mahdollisuuteen. Mattilan näkemys on täysin päinvastainen kuin kansliapäällikkö Nergin ja Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan.

Tutkijan mukaan ainakaan Syyriassa tilanteeseen ei ole tiedossa nopeaa helpotusta.

”Sekä presidentti Bašar al-Assadin joukot että kapinalliset uskovat aidosti sodan voittajan tuhoavan häviäjäosapuolen. Näin ollen ainoa keino selvitä on voittaa sota”, Alaranta sanoo.

Hän arvioi pakolaistilanteen pahenevan entisestään, mikäli taistelut siirtyvät suuriin kaupunkeihin. Tilanteesta on saatu viitteitä Aleppossa, josta siviiliväestöä on paennut pommituksia Turkin rajalle.

Toistaiseksi Turkki on pitänyt rajansa suljettuna, mutta Alaranta uskoo suhtautumisen muuttuvan, mikäli tilanne entisestään pahenee.

”Turkki on luvannut pelastaa kaikki alueen muslimit. Tätä politiikkaa se ei voi yhtäkkiä muuttaa menettämättä kasvojaan.”


EU on kanavoimassa Turkille rahoitusta, jolla parannettaisiin oloja pakolaisleireillä ja nostettaisiin pakolaisten halukkuutta jäädä maahan. Saman ohjelman osana myös Turkki on saatu höllentämään työlupakäytäntöjään. Tällä hetkellä Turkissa on noin 2,5 miljoonaa pakolaista.

Mattila vaatii EU:n lisäksi myös YK:n vastuuta. Hänestä kyseessä on maailmanlaajuinen, ei vain eurooppalaisten ongelma. Suomen osallistumista kustannuksiin Mattila empii.

”Jos pakolaisongelma Turkin rajalla on vakava, kyllä Suomikin voi osallistua kustannuksiin. Mutta avustusrahat pitäisi kanavoida olemassa olevan budjetin sisältä.”

Mattila ei täsmennä, mistä budjetin osa-alaueesta rahat otettaisiin.


UPI:n Alaranta muistuttaa, että monelle pakolaiselle myös Turkki edustaa turvattomuutta ja epävakautta. Rauhallisempaan ja vauraampaan Eurooppaan riittää siis pyrkyä jatkossakin, varsinkin koska Turkki ei ole osoittanut halua puuttua ylityksen mahdollistavaan ihmissalakuljetukseen.

Viime vuonna Turkista saapui meren yli Kreikkaan yli 850 000 turvapaikanhakijaa. Tämäkin vuoden puolella tulijoita on ollut jo yli 75 000.

Kesän lähestyessä Alaranta uskoo määrän pikemminkin lisääntyvän kuin vähenevän.

Perussuomalaisten Mattila näkee ratkaisun vaativan eurooppalaista yhteistyötä. Hänelle kyse on länsimaisen yhteiskunnan puolustamisesta.

Ratkaisuna Mattila olisi valmis lisäämään yhteiseurooppalaisen rajavalvonnan toimivaltuuksia ja resursseja. Sotilaallista voimaa hän ei suvereenin jäsenvaltion alueelle halua, mutta yhteiset rajavalvontajoukot ovat Mattilan mielestä hyväksyttäviä.

Näkemys eroaa puolueen puheenjohtajan ulkoministeri Timo Soinin näkemyksistä. Soini on puhunut EU:n rajavalvontayhteistyöstä, mutta vastustanut painokkaasti yhteisiä joukkoja.

Mattilan näkemyksen mukaan on ongelmallista, jos yksittäinen jäsenvaltio voi pahentaa kaikkien ongelmaa heittäytymällä vastahankaan. Esimerkiksi Kreikka on Mattilan mielestä nostanut ”kätensä pystyyn” tilanteen edessä.

Tässä asiassa Mattila näyttääkin olevan samaa mieltä kuin EU-komissio.