perjantai 12. helmikuuta 2016

Iltalehti: Kuntaliitto vaatii turvapaikanhakijoista maksettavien korvausten nostoa

Iltalehti: Kuntaliitto vaatii turvapaikanhakijoista maksettavien korvausten nostoa 12.2.2016

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen vaatii laskennallisen kuntakorvauksen korottamista pikku hiljaa.

Kietäväisen mukaan kunnalle aiheutuu turvapaikanhakijoista enemmän kuluja kuin laskennallinen kuntakorvaus on tällä hetkellä. Hän nostaa esille esimerkiksi päivähoidon järjestämiseen uppoavat rahat.

- 90-luvun alussa käyttöön otettuun kuntakorvaukseen on tehty pari kertaa tarkennuksia. Tarvitsemme siihen asteittaisia korotuksia. Selkeä korotus edesauttaisi sitä, että kunnissa haluttaisiin ottaa turvapaikanhakijoita kotouttamisjärjestelmään, Kietäväinen toteaa.

- Kuntakorvaukseen pitäisi tulla jopa vähän yli 50 prosentin korotus. Mutta se ei ole realismia. Korotus voisi olla 20-25 prosenttia. Se olisi selkeä signaali valtion puolelta kunnille. Tällä hetkellä on kunnallispoliittinen vastakkainasettelu kantaväestön ja maahanmuuttajaryhmien välillä.

Kunnat saavat 6 845 euroa vuodessa alle 7-vuotiaasta turvapaikanhakijasta ja sitä vanhemmasta 2 300 euroa. Lisäksi kunnat saavat varhaiskasvatukseen valtionosuutta.

Tukea maksetaan kolme vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista. Lopulliset korvaukset maksetaan todellisten kustannusten mukaan. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, toimeentulotuen ja tulkkauksen kustannukset.

Tappiokuntiin

Kietäväinen vetoaa sen puolesta, että yhteistyö kuntien kanssa on saatava pelaamaan nykyistä paremmin. Hän järjestäisi oleskeluluvan saaneiden alun kotouttamiskoulutuksen hajautetusti ympäri Suomea.

- Kotouttamiskoulutusta pitää toteuttaa nimenomaan alkuvaiheessa niillä alueilla, missä on paljon tyhjiä asuntoja. Niitä on sisäisen muuttoliikkeen tappiokunnilla, missä ei juuri ole töitä.

Kietäväinen laittaisi oleskeluluvan saaneet myös heti töihin.

- Työtehtävät voisivat olla esimerkiksi lumitöitä, risu-savottaa ja muita ympäristötöitä, joissa ei vielä tarvita vaativaa ammattiosaamista ja hyvää kielitaitoa. Sen jälkeen voidaan ajatella muuta kouluttautumista.

Kietäväinen uskoo, että monet oleskeluluvan saaneet päätyvät lopulta kasvukeskuksiin.

- Tärkeintä olisi, että se ei tapahdu kertarysäyksellä.

- Jos kotouttaminen ei onnistu, vähän yli 10 000 ihmisestä harva työllistyy. He voivat joutua asumaan kaduilla. Meillä ei ole varaa siihen, että syrjäytyneitä tulee lisää.