keskiviikko 17. helmikuuta 2016

HS: Kansliapäällikkö Nerg maahanmuuton turvallisuusuhkista: Tarvitsemme kotouttamiseen uusia tapoja

Helsingin Sanomat: Kansliapäällikkö Nerg maahanmuuton turvallisuusuhkista: Tarvitsemme kotouttamiseen uusia tapoja 18.2.2016
Aamulehti: Sisäministeri Orpo: Maahanmuuton ongelmat on tiedostettu
Yle: Huono taloustilanne vaikeuttaa erityisesti maahanmuuttajien työllistymistä
Aamulehti: Selvitys: Vihapuhe on huomattava turvallisuusuhka – pakolaisia vastaan isketty 17 kertaa
Helsingin Uutiset: Sukuelimiä silvotaan, kristittyjä vainotaan, rikollisjengit värväävät – tutkimus maalaa karun kuvan siirtolaiskriisin uhkista

Raportti: Maahanmuutto ja turvallisuus (pdf)

Poliisiammattikorkeakoulun raportin mukaan suurimmat uhat kohdistuvat asuinalueiden ja työmarkkinoiden eriytymiseen

Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan Poliisiammattikorkeakoulun tuore raportti ei tuo esiin maahanmuuttoon liittyviä turvallisuusuhkia, jotka eivät olisi jo tiedossa. Uhkiin on myös etsitty ratkaisuja.

HS uutisoi keskiviikkona valtioneuvoston rahoittamasta selvityksestä, joka julkaistaan perjantaina. Raportin mukaan Suomi on valmistautunut huonosti maahanmuuttoon liittyviin turvallisuusuhkiin, eikä kotouttamisessa ole onnistuttu.

Raportti selvittää, miten turvallisuusongelmat heijastuvat yhteiskuntaan ja näkyvät esimerkiksi rikollisuutena ja levottomuuksina.

”On iso uhka, jos pakolaistaustaisten kotouttamisessa ei onnistuta. Siinä rekordimme ei ole kauhean hyvä ja tarvitsemme uusia, hyviä tapoja”, Nerg myöntää.

”On kuitenkin vaikea nähdä, että olisimme varautuneet uhkiin huonosti. Se, mitä syksyllä tapahtui, oli koko Euroopassa mahdottoman iso muutos. Nyt on kuitenkin rakennettu vauhdilla uusi malleja ja vastaanottokeskus- ja kotouttamismaailmassa ja asuinalueiden kehittämisessä on menossa paljon uusia toimia. Uhkien torjumiseksi tehdään tällä hetkellä paljon.”

Selvityksen keskeisimmät huolet kohdistuvat maahanmuuttajien asuinalueiden ja työmarkkinoiden eriytymiseen, sanoo tutkija, dosentti Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Suomi on onnistunut OECD-maista heikoimmin toisen sukupolven maahanmuuttajien kouluttamisessa ja työelämään integroimisessa.

”Lahjakkaita nuoria ohjataan hakeutumaan matalapalkka-aloille esimerkiksi lähihoitajaopintoihin. Jos tilanteen annetaan jatkua, meille tulee maahanmuuttajavaltaiset matalapalkkamarkkinat ja alueet, joihin kasautuu huono-osaisuutta”, Jukarainen sanoo.

Näillä asioilla on Jukaraisen mukaan vaikutusta yhteiskunnan turvallisuuteen, sillä eriytyminen ja huono-osaisuuden kasautuminen tietyille alueille voi johtaa rikollisuuden kasvuun, väkivaltaiseen ääriajatteluun ja jopa siihen, että lähdetään vierastaistelijoiksi.

Jukaraisen mukaan Suomi voi olla 20 vuoden päästä samassa tilanteessa kuin Ruotsi nyt. Siellä on yli 50 aluetta, jolla rikollisverkosto aiheuttaa merkittävää turvattomuutta, eikä poliisi pysty puuttumaan asioihin ennalta ehkäisevästi.

Nergin mielestä suurimpia haasteita on asuinalueiden eriytymisen ja nuorten syrjäytymisen lisäksi kantaväestön ja maahanmuuttajien välinen vastakkainasettelu ja vihapuhe.

”Vastakkainasettelun ei pitäisi enää lisääntyä, vaan keskustelu pitäisi kääntää normaaliin. Syrjäytymisongelmaan ja siihen, että sekä kantaväestön nuoret että maahanmuuttajanuoret saadaan kiinni työhön ja yhteiskuntaan, pitää laittaa paljon paukkuja.”

Jukarainen kohdistaisi kotouttamistoimia nuoriin ja myös kotiin jääviin naisiin. Hän tarjoaisi kotouttamisessa sekä keppiä että porkkanaa– vastikkeellisuutta ja kannustavuutta. Joitakin etuuksia pitäisi esimerkiksi sitoa kielitaidon kehittymiseen.

”Asiantuntijat ja maahanmuuttajat ovat itsekin sitä mieltä, että sosiaaliturva voi passivoida ja sillä holhotaan vähän liikaa.”

Poliisiammattikorkeakoulun raportti nostaa esiin levottomuudet vastaanottokeskuksissa. Jukaraisen mukaan päihteiden käyttöä ja vaaraa aiheuttavien esineiden hallussapitoa ei ole aina kyetty kontrolloimaan. Myös vastaanottokeskuksen asukkaat ovat olleet vaarassa joutua seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan sekä perheväkivallan uhreiksi, hän sanoo.

Raportti huomauttaa, että asukkaiden joukossa on esimerkiksi poliisi- tai sotilastaustaisia ihmisiä, jotka hallitsevat turvallisuusviranomaisten taktista toimintaa. Nerg myöntää, että vastaanottokeskuksissa voi näkyä, että asukkaita on tullut väkivaltaisilta alueilta.

”Silloin [kahakan sattuessa] ei mene yksi poliisipartio vaan useampia paikalle. Tällä hetkellä vastaanottokeskusten tilanne on kuitenkin suhteellisen rauhallinen ja levottomuudet ovat olleet yksittäisten yksikköjen ongelma.”

Jukaraisen mielestä maahanmuuttokeskustelu on vasta aluillaan ja Suomenkin pitäisi varautua mittavimpiin siirtolaisvirtoihin. Selvitys varoittaa, että resurssien osalta ”poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selviävät hädin tuskin nykyisestä tilanteesta.”

Nergin mukaan turvallisuusviranomaisten koko kapasiteetti on otettu käyttöön.

”Kukaan ei voi ainakaan sanoa, että poliiseja tai rajaresursseja voitaisiin enää vähentää”, hän toteaa.

Tällä hetkellä arvioidaan, että Suomeen saapuisi tänä vuonna 15 000 turvapaikanhakijaa, mutta tilanne voi vielä muuttua. Nyt järjestelmä ja vastaanottokeskukset ovat kuitenkin pystyssä, Nerg huomauttaa.

Jukaraisen mukaan koko turvapaikkaprosessi tuottaa niin paljon turvattomuutta ja turhautumista sekä rahoittaa järjestäytynyttä rikollisuutta, että olisi järkevämpää panostaa kiintiöpakolaismenettelyyn. Nergin mukaan ihmisten hakeminen pakolaisleireiltä ei ole kuitenkaan ongelman nopea ratkaisu.

”Hallitsematon maahanmuutto ei ole kenenkään kannalta hyvä. Jos ihmiset tulevat kauhean vaarallista reittiä, ja kaksi kolmasosa joutuu lähtemään takaisin, jokin mättää.”

___________________________________________

Aamulehti: Sisäministeri Orpo: Maahanmuuton ongelmat on tiedostettu

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että tähänastisen maahanmuuttopolitiikan ongelmat on tiedostettu ja muutosta parempaan on pyritty ja pyritään saamaan aikaan.

- Mahdollisia ovat palkkatuki, työnantajamaksujen alentaminen, koulutussopimukset, oppisopimukset ja kaikki muut keinot, millä alennetaan maahanmuuttajien kynnystä työllistyä. Keinoja on vaikka millä mitalla. Täytyy nyt katsoa, soveltuvatko ne maahanmuuttajille, Orpo sanoo.

Selvityksen mukaan erityisen ongelmallinen näkymä on huono-osaisuuden ja turvallisuusongelmien keskittyminen. Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Ruotsissa on 55 maantieteellistä aluetta, jossa paikallinen rikollisverkosto aiheuttaa merkittävää turvattomuutta. Useimmilla alueilla ongelmat liittyvät erityisesti maahanmuuttajien asemaan ruotsalaisessa yhteiskunnassa.

Selvitys osoittaa, että maahanmuutolla on tiivis yhteys sisäisen turvallisuuteen.

Sisäministeri Orvon mukaan yhteenottoihin on jo varauduttu ja valmiutta erilaisiin häiriöihin esimerkiksi vastaanottokeskuspaikkakunnilla on nostettu.

- Esimerkiksi gettoutumisen ehkäiseminen on avainkeinoja sen kehityksen estämiseen, Orpo sanoo.

Hänen mukaansa on ymmärrettävä, että epäonnistuminen kotouttamisessa voi johtaa Ruotsin tilanteen kaltaisiin ongelmiin.


___________________________________________

Yle: Huono taloustilanne vaikeuttaa erityisesti maahanmuuttajien työllistymistä

Valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan maahanmuuttajien työllisyys reagoi kantaväestöä herkemmin taloudellisiin suhdanteisiin. Naiset työllistyvät miehiä heikommin.

Suomeen voi maahanmuuttoaallon jäljiltä muodostua etnisiä ryhmiä, joiden työllisyysaste jää jatkuvasti muuta Suomen väestöä alhaisemmaksi. Näin väittää valtioneuvoston tilaama tuore selvitys. Varsinkin lama-aikaan 1990-luvulla ja vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman aikaan maahan muuttaneiden työllisyystilanne on ollut vaikea.

Erityisen haastavaa työn löytyminen on maahan saapuneille naisille. Selvityksen mukaan ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysaste on ollut jatkuvasti kantaväestön naisia alhaisempi. Ero esimerkiksi 25-29 -vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaisten naisten välillä on yli 20 prosenttiyksikköä.

Sen sijaan ulkomailla syntyneiden työikäisten miesten työllisyysaste vastaa kantasuomalaisten työllisyysastetta.

20–64 vuotiaan väestön työllisyysaste vuonna 2014 oli 73 prosenttia. Suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 73,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 63,7 %. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli siis kokonaisuudessaan kymmenen prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisilla.

Eron selittää ulkomaalaistaustaisten nuorten naisten varhainen perheen perustaminen. Kun 20-24 vuotiaista suomalaisnaisista neljä prosenttia jää kotiin hoitamaan lapsiaa, ulkomaalaisrtaustaisista naisista lastenhoitoon keskittyy parikymppisenä 15 prosenttia.

Ruotsista mallia?

Suomessa maahanmuuttajaperheen tytär jää peruskoulun jälkeen tyypillisesti kotiin. Ilmiö on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.

Esimerkiksi Ruotsissa vain alle 10 prosenttia maahanmuuttajataustaisista naisista jää koulun jälkeen työelämän ja opiskelun ulkopuolelle. Osuus on sama kuin kantaväestöllä.

Maahanmuuttajat ahkeria yrittäjiä

Kansainvälisen valuttarahasto IMF:n tutkimusryhmä ehdottaa turvapaikanhakijoiden työllistämisen edistämiseksi muun muassa tilapäistä minimipalkan alennusta, palkkatukea yksityiselle työnantajasektorille, pankkipalvelujen mahdollistamista, kannustinloukkujen purkamista laskemalla matalapalkkatyön tuloveroprosenttia ja sosiaaliturvamaksuja sekä sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon sääntelyn helpottamista.

Tuloverotuksen kiristyminen siirryttäessä sosiaaliturvan varasta palkkatulojen varaan on ongelma lähes kaikissa EU-maissa. Myös Suomessa tämä muodostaa selvityksen mukaan merkittävän kannustinloukun.

Maahanmuuttajissa on kantaväestöön verrattuna suhteellisesti enemmän itsensä yrittäjinä työllistäneitä. Lähes joka toinen maahanmuuttajabarometriin osallistuneista oli harkinnut yrityksen perustamista. Selvitys nostaakin esiin myös yrittäjyyden tukemisen esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille yrittäjille perustetuilla start up -rahastoilla, ammatillisen osaamisen osoittamisella omalla äidinkielellä ja mikrolainoilla.

Eniten töitä löytyy siivoojille ja rakennustyöntekijöille

Tällä hetkellä maahanmuuttajat työskentelevät yleensä matalapalkka-ammatissa tai pienituloisina yrittäjinä. Ulkomaalaistaustaisten keskitulot jäävät huomattavasti samanikäisten suomalaistaustaisten keskituloja pienemmiksi myös pidemmällä aikavälillä.

Tyypillisiä maahanmuuttajanaisten ammatteja ovat siivooja ja kotiapulainen. Ulkomaalaistaustainen mies työskentelee tyypillisesti rakennustyöntekijänä.

Raportista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Valtioneuvoston rahoittama raportti on laadittu Poliisiammattikorkeakoulussa.


_________________________________________________

Aamulehti: Selvitys: Vihapuhe on huomattava turvallisuusuhka – pakolaisia vastaan isketty 17 kertaa

Poliisiammattikorkeakoulun, Tilastokeskuksen ja THL:n selvityksessä Maahanmuutto & turvallisuus rasistisen vihapuheen lisääntyminen nostetaan korkeimman luokan uhaksi kolmiportaisessa jaottelussa.

Tilanne on selvityksen mukaan huolestuttava ja sen vaikutus koettuun turvallisuuteen ja yhteiskuntarauhaan on huomattava.

Rasistisessa vihapuheessa tapahtui selvityksen mukaan voimakas käänne vuonna 2015. Asiasta ovat uutisoineet lukuisat tiedotusvälineet jo ennen vuotta 2015. Uhkaksi luetaan vihapuhe ja voimakas vastakkainasettelu sosiaalisessa mediassa ja suoranainen väkivallan uhka turvapaikanhakijoita kohtaan.

Suunniteltuihin tai jo perustettuihin vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin oli Suomessa tehty tammikuun puoliväliin mennessä 17 väkivaltaista iskua, joista neljässä oli kyse tuhopolton yrityksestä.

Rikollisuuteen liittyvistä uhista selvitys nostaa korkeimpaan uhkakategoriaan myös turvapaikanhakijoiden asumisyksiköiden sisäiset turvallisuusongelmat. Vuonna 2015 asukkaiden väliset väkivalta-, omaisuus- ja seksuaalirikokset lisääntyivät.

Esimerkiksi Tampereella turvapaikanhakijaa epäillään vastaanottokeskuksen tuhopoltosta. Vastaanottokeskuksissa eräs merkittävä turvallisuusuhka ovat eri uskonnollisten ryhmien väliset konfliktit.

Selvityksessä ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemä seksuaalinen ahdistelu ja seksuaalirikokset nostetaan myös korkeimpaan uhkaluokkaan.


_________________________________________________

Helsingin Uutiset: Sukuelimiä silvotaan, kristittyjä vainotaan, rikollisjengit värväävät – tutkimus maalaa karun kuvan siirtolaiskriisin uhkista

Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) tuore tutkimus siirtolaiskriisiin liittyvistä turvallisuusuhkista maalaa karua kuvaa nyky-Suomesta ja maan mahdollisesta tulevaisuudesta.

Esiin nostetaan yksityiskohtia maahanmuuttajien turvattomasta arjesta sekä siitä, miten tämä voi heijastua koko yhteiskuntaan.

Samalla tutkijat arvioivat kriittiseen sävyyn Suomen viranomaisten onnistumisia kotouttamisessa.

Mikäli kotouttamisessa ei jatkossa onnistuta, voi turvallisuustilanne heikentyä, kuten Ruotsissa, joissa maahanmuuton negatiiviset kehityskulut ovat Suomea pidemmällä.

– Etelä- ja Keski-Ruotsissa on jo 55 maantieteellistä aluetta, jossa paikallinen rikollisverkosto aiheuttaa merkittävää turvattomuutta heijastuen laajasti eri yhteiskunnan sektoreille, tutkijat kirjoittavat.

Uutta tietoa tutkimus kertoo muun muassa maahanmuuttajaryhmien keskinäisistä vastakkainasetteluista.

Taustakyselyyn osallistuneet asiantuntijat sanovat, että Suomessa kristityiksi kääntyneet muslimit ovat jopa hengenvaarassa ja yhteisöjensä uhkan, syrjinnän ja kiusaamisen kohteena.

Saksassa, missä turvapaikanhakijoiden määrä nousi viime vuonna noin miljoonaan, turvattomuus on ollut ongelmana myös vastaanottokeskuksissa.

Lähi-idästä paenneita jesideitä, kristittyjä ja kristityksi kääntyneitä pahoinpidelty, estetty liikkumasta ja toimimasta yhteisissä keittiötiloissa tai heiltä on edellytetty konservatiivisen islamintulkinnan mukaista tapakulttuuria.

Oma lukunsa on maahanmuuttajatyttöihin ja -naisiin kohdistuva häpeäväkivalta, jota suomalainen oikeusjärjestelmä ei tunnista.

Suomessa ilmenee kuitenkin muun muassa avioliittoon pakottamista sekä vuosittain kymmeniä tapauksia, joissa naisuhria vainotaan tai hänen vapauttaan riistetään.

Tutkimus nostaa esiin myös ns. neitsyystutkimukset, sukuelinten korjaavat leikkaukset sekä silpomisen.

– Suomessa on jo pitkään tehty neitsyystutkimuksia terveysasemilla ja kauneusklinikat myyvät ns. hymenplastiaa, immenkalvon korjaavaa esteettistä kirurgiaa.

Sukuelinten silpomista esiintyy vaihtelevasti. Somalinaisista jopa 70 prosentilla ja kurdinaisista yli 30 prosentilla sukuelin oli tutkimuksen mukaan silvottu.

Viranomaisten järjestämä kotouttaminen on epäonnistunut monilta osin, tutkimus kritisoi.

– Kotouttaminen ja maahanmuuton hallinta on jäänyt paikoin kokeilukulttuuriksi ilman kestäviä vaikutuksia yhteiskunnalliseen turvallisuuteen ja maahanmuuttajien kokemaan turvattomuuteen.

Kyselytutkimusten mukaan esimerkiksi irakilaisista ja venäläisistä yli puolet sanoo, ettei heille lain mukaisesti laadittava kotouttamissuunnitelma ole auttanut työllistymisessä.

Esille nostetaan myös monia jo aiemmin julkisuudessa olleita selvityksiä, jotka kertovat muun muassa maahanmuuttajalasten kouluongelmista, maahanmuuttajien yliedustuksesta rikostilastoissa, työllistymisen haasteista sekä asuinalueiden segregaatiosta.

Tutkimus varoittaa myös, etteivät Euroopan valtiot kestä nykyistä hallitsematonta siirtolaisuutta.

– Pakolaiskriisin osalta pahin skenaario on, jopa kymmenien ellei satojen tuhansien, laittomien maahanmuuttajien pyrkiminen Suomeen. Tällä olisi huomattavia vaikutuksia Suomen turvallisuustilanteeseen, eikä ainoastaan sisäisen turvallisuuden toimijoiden osalta.

Tutkimus on tehty valtioneuvoston kanslian tilauksesta ja sitä on jo ehätetty kritisoida "hallituksen tilaustyöksi".

Tutkijat myöntävät, että valtion käsitys turvallisuudesta ei läheskään aina ole yhteneväinen maahan pyrkivän ihmisen kanssa. Heidän tarkoituksensa on hyvä.

– Pyrkimyksemme on ollut tuoda esiin asioita, ikäviä ja vaikeitakin, joiden huomioiminen on mielestämme tärkeää, jotta yksilö ja yhteiskunta voisivat tuntea olonsa mahdollisimman turvatuiksi ja hyvinvoiviksi, esipuheessa todetaan.

Tutkimuksen ovat tehneet, Kari Laitinen, Pirjo Jukarainen ja Henrik Boberg.