sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Iltalehti: Turvapaikanhakijat halutaan nopeasti töihin

Iltalehti: Turvapaikanhakijat halutaan nopeasti töihin 11.10.2015
Iltalehti: Jopa puolet turvapaikanhakijoista jää työttömiksi

Työ- ja elinkeinoministeriössä ollaan valmiita ajatukseen, että karenssi turvapaikanhakijoiden työnteolle poistuisi.

Turvapaikanhakijat viettävät Suomeen saavuttuaan vähintään kolme kuukautta vastaanottokeskuksissa lähinnä oleskelemalla, aikaa tappamalla ja pelejä pelailemalla.

Joutenolo ahtaassa tilassa ison porukan kanssa saattaa turhauttaa. Moni kaipaisi aktiviteettia tai työtä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) ollaankin valmiita ajatukseen, että turvapaikanhakijat voisivat tehdä töitä nopeasti Suomeen saavuttuaan. Tällä hetkellä Suomessa saa työnteko-oikeuden kolmen kuukauden oleskelun jälkeen. Paperittoman pitää odottaa kuusi kuukautta.

- Aikaa olisi tarkoituksenmukaista lyhentää, mutta se vaatii poliittisen päätöksen. Ruotsissa karenssiaikaa ei ole ollenkaan, työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosaston päällikkö Tuija Oivo kertoo.

Samaa mieltä on hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

- Tuhansia turvapaikanhakijoita odottaa ympäri Suomea oleskelulupapäätösten valmistumista. Olisi järkevää nopeuttaa heidän työllistymistään, jotta heillä olisi omaa tulonmuodostusta. Se vähentäisi vastaanottorahan ja toimeentulon tarvetta ja sitä kautta julkiset menotkin pienenisivät.

Osaamisprofiileita

Oivon mukaan olisi järkevää, että turvapaikanhakijoiden osaamista kartotettaisiin jo vastaanottokeskuksissa heidän odottaessa oleskelulupapäätöstä.

- Siellä pystyttäisiin nykyistä vahvemmin arvioimaan heidän osaamistaan. Pelkän iän ja koulutuksen ylöskirjaaminen ei riitä, vaan pitäisi tehdä osaamisprofiileita. Se auttaisi ennakoimaan ryhmien palvelutarpeita siinä vaiheessa, kun he saavat oleskeluluvan.

Turvapaikanhakija ei pääse työvoimatoimiston asiakkaaksi ennen kuin hän saa oleskeluluvan. Kolmen kuukauden Suomessa olon jälkeen töitä voi tehdä, jos niitä sattuu saamaan.

- Olisi tärkeää saada turvapaikanhakijat työn ja yhteiskunnan syrjään kiinni. Ihmisten voi olla sitä vaikea ymmärtää, kun meillä on melkein 400 000 työtöntä omasta takaa, Oivo sanoo.

Siivousliikkeet ovat jo pitkään käyttäneet työvoimanaan turvapaikanhakijoita. Lisäksi turvapaikanhakijoita on työllistynyt ulkomaalaisten tuttaviensa ravintoloihin.

Kausitöihin

Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten mielestä olisi syytä harkita, että turvapaikanhakijoita voisi hyödyntää myös kausityön tekemisessä.

- Suomeen tuodaan vuosittain yli 3 000 marjanpoimijaa Thaimaasta. Lisäksi heitä tulee Ukrainasta. Turvapaikanhakijoita voisi käyttää kausiluontoisiin töihin, joihin kielitaito ei ole ehdoton vaatimus. Tällainen tunnustelu meillä on käynnissä, Oivo kertoo.

Soraisen mukaan marjanpoiminnan lisäksi turvapaikanhakijat voisivat tehdä esimerkiksi puutöitä, lumenluontia ja metsätöitä.

Osalla turvapaikanhakijoista on korkea koulutus. Heitä virkamiehet eivät laittaisi lumenluontiin tai marjanpoimintaan.

- Heitä yritetään heti saada yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa yhteistyöhön. Katsotaan millaisia vaihtoehtoja sieltä voisi avautua, Oivo sanoo.

- Lääkäreille, kirurgeille, sairaanhoitajille ja professoreille, joita myös löytyy turvapaikanhakijoista, on työtehtäviä aika vähän. Heille mielekäs tekeminen löytyy ehkä vapaaehtoisuuden kautta, Sorainen arvelee.

_____________________________________

Iltalehti: Jopa puolet turvapaikanhakijoista jää työttömiksi

Suomessa turvapaikanhakijoille maksetaan vastaanottorahaa, joka on 30 prosenttia alempi kuin normaali toimeentulotuki.

Jos henkilö saa oleskeluluvan, hän on oikeutettu samaan sosiaaliturvaan kuin muutkin Suomessa asuvat.

Oleskeluluvan saamisen jälkeen alkaa kolmen vuoden kotouttamisjakso, jonka aikana ihminen on oikeutettu tukitoimenpiteisiin.

Kotouttamissuunnitelmassa katsotaan yksilöllisesti mitä ihminen tarvitsee. Tarpeen mukaan hänelle annetaan kielikoulutusta, ammattitaidon täydentämistä tai perusammattitaidon hankkimista, jopa perusopetusta.

Osa oleskeluluvan saaneista työllistyy jo kotouttamisaikana, osa ei senkään jälkeen.

Maahanmuuttajia on Suomessa huomattavasti enemmän työttöminä kuin kantaväestöä.

Maahantulon perusteesta riippuen työttömyysaste voi olla 40-60 prosenttia. Työttömyysaste on korkein humanitaarisin syin maahan muuttaneiden kohdalla.

- Keskeinen syy on varmasti se, että heidän lähtötasonsa ammatillisesti on paljon matalampi kuin mitä työllistymiseen tarvittaisiin. Yleensä hitaammin työllistyvät ne, jotka saavat oleskeluluvan humanitaarisista syitä tai suojelun tarpeen vuoksi, hallitusneuvos Olli Sorainen kertoo.

Turvapaikanhakijoista noin puolet saa oleskeluluvan Suomesta.

Lisääntyneiden turvapaikanhakijoiden myötä myös maahanmuuttajien määrä kasvaa nyt merkittävästi Suomessa, mutta läheskään kaikki heistä eivät työllisty. Julkiset menot kasvavat siis vääjäämättä.