maanantai 22. kesäkuuta 2015

HS: Ulkomaalais­taustaisia tyttöjä ohjataan lähihoitajaksi, vaikka rahkeet riittäisivät lääkäriksi

Helsingin Sanomat: Ulkomaalais­taustaisia tyttöjä ohjataan lähihoitajaksi, vaikka rahkeet riittäisivät lääkäriksi 22.8.2015

Helsingin opetusvirastossa ei uskota, että opinto-ohjaajien suositukset olisivat syrjiviä



Kun helsinkiläinen Najma Yusuf Mohamed oli lukiossa, hän pohti opinto-ohjaajansa kanssa, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Mielessä oli kaksi vaihtoehtoa: arkkitehtuuri tai lääketiede.

Lääkärin työssä Yusuf Mohamedia kiinnosti ihmisten auttaminen.

Opinto-ohjaaja kuitenkin suositteli eri uraa. Jos ihmisten auttaminen on se, mikä Yusuf Mohamedia kiinnosti, niin lähihoitajan ammatin pitäisi riittää.

Ulkomaalaistaustaisten nuorten kokemusten mukaan on yleistä, että opinto-ohjaajat suosittelevat opiskelijan taitoihin nähden turhan vaatimattomia koulutusvalintoja.

Yhteiskunnallisia ongelmia Helsingissä puinut Safari-leiri haastatteli aiemmin kesäkuussa somalitaustaisia tyttöjä, joista kaikki olivat kuulleet opinto-ohjaajaltaan vinkin hakeutua lähihoitajaksi. Leiri oli 14–20-vuotiaille nuorille suunnattu kokoontuminen. Se käsitteli tänä kesänä muun muassa nuorten kokemaa rasismia.

Myös 16-vuotias Pazilaiti Simayijiang sai viime vuonna neuvon opiskella lähihoitajaksi.

Tuolloin yhdeksäsluokkalainen Simayijiang oli ihaillut lääkäreitä lapsuudestaan saakka. Hänen opinto-ohjaajallaan oli kuitenkin toinen ehdotus. Simayijiang voisi opiskella lähihoitajaksi ammattikoulussa, jonka jälkeen hän menisi työharjoitteluun. Sen myötä Simayijiangilla olisi kokemusta sairaanhoitajan ammattiin.

Helsingin opetusviraston oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen toteaa, että opinto-ohjaajien pitäisi huomioida oppilaan kiinnostuksen kohteet ja työllistymismahdollisuudet, kun he pohtivat sopivia ammatteja.

Lähihoitajana työllistyy helposti. Se onkin yksi syy, miksi ammatti houkuttelee paljon maahanmuuttajia.

Nevalaisen mielestä opinto-ohjaajat eivät kuitenkaan saisi suositella ammatteja, vaan vain keskustella nuorelle sopivasta alasta. Hän ei usko, että opinto-ohjaajat ovat suositelleet ulkomaalaistaustaisille nuorille lähihoitajan alaa, mutta jos ovat, niin perusteena voi olla myös huono kielitaito tai oppilaan keskiarvo.

"Se on ongelma, että kielletään, että tällaista tapahtuu", Yusuf Mohamed vastaa.

"Veljeni, kaverini ja kavereideni siskot kohtaavat samantapaisia ongelmia."

HS:n haastattelemilla tytöillä on äidinkielentasoinen kielitaito ja erinomainen koulumenestys.

"Ihmiset eivät mene opiskelemaan lähihoitajiksi arvosanojen takia. Sinne tarvitaan ihmisiä, joita oikeasti kiinnostaa se ammatti", Yusuf Mohamed sanoo.

"Opinto-ohjaajien tehtävänä on kannustaa ja tukea oppilaita kurottamaan tähtiin, oli koulumenestys mitä tahansa", Simayijiang ehdottaa.

Kummankaan tytön tarkoitus ei ole väheksyä lähihoitajia. He tietävät ammatin tärkeyden yhteiskunnassa. Mutta: "Ei ole järkeä, jos kaikista tulisi lähihoitajia, vaikka heillä on potentiaalia tehdä enemmän", sanoo Simayijiang.

Lääkäriksi opiskeleminen vie lukion jälkeen kuusi vuotta. Lähihoitajaksi pääsee opiskelemalla peruskoulun jälkeen kolme vuotta. Koulutuksen ja työtehtävien lisäksi suuri ero on tietenkin myös ansioissa.

Lähihoitajan kuukausipalkka on keskimäärin 2 224 euroa kuukaudessa, lääkärin 7 595 euroa.

Simayijiang haki lopulta luonnontiedelukioon opinto-ohjaajansa suosituksesta huolimatta.

Yusuf Mohamed piti kiinni unelmastaan, eikä halunnut tehdä kompromisseja.

"Koska olin itse vahva, loppupeleissä opinto-ohjaajani auttoi minua."

Nuori nainen lähti Britanniaan opiskelemaan lääketiedettä.