torstai 28. toukokuuta 2015

Ilta-Sanomat: Venäjän mediassa uusi Suomi-kohu – Suomen vastauskin meni läpi

Ilta-Sanomat: Venäjän mediassa uusi Suomi-kohu – Suomen vastauskin meni läpi 28.5.2015

Venäjän mediassa synnytetty kohu Suomen tekemästä itäukrainalaisen äidin ja pojan käännytyspäätöksestä on saanut uusia sävyjä sen jälkeen, kun Suomen maahanmuuttoviranomaiset julkaisivat asiaa koskevan tiedotteen.

Venäjän tiedotusvälineissä ehdittiin kauhistella muutaman päivän ajan päätöstä, jonka mukaan Suomi lähettää ”Kiovan vallanpitäjien kynsiin” Donetskin ”kansanarmeijan” sotilaan vaimon ja heidän 7-vuotiaan poikansa. Kohua Venäjällä oli käynnistämässä ja vauhdittamassa dosentti Johan Bäckman, jota haastateltiin ”ihmisoikeustaistelijana” useissa venäläisjutuissa.

Keskiviikkona Suomen maahanmuuttoviranomaiset reagoivat vihdoin kohuun ja julkaisivat ukrainalaisten käännytyspäätöksiä selittävän tiedotteen myös venäjäksi.

Tiedotteesta kävi ilmi muun muassa, että Suomi palauttaa lähes poikkeuksetta myös Itä-Ukrainan kriisialueelta tulleet turvapaikanhakijat, sillä he voivat oleskella turvallisesti muissa osissa Ukrainaa eikä Ukrainan viranomaisten ole havaittu harjoittavan vainoa heitä kohtaan.

– Suomi selitti, miksi he eivät anna turvapaikkaa ukrainalaisille, otsikoi muun muassa Fontanka-uutispalvelu.

Suomen viranomaisten vastauksesta uutisoivat lisäksi ainakin uutistoimistot Interfax ja Rosbalt, Kremliä lähellä oleva Vzgljad-lehti, Gazeta.ru-nettilehti sekä useat netin pienemmät uutissivustot.

Kaikki Suomen vastausta koskevat venäläisartikkelit ovat myös olleet sävyltään asiallisia, kun taas sitä edeltäneissä artikkeleissa kielenkäyttö oli tunnettua bäckmaniaa – eli vähintäänkin värikkään kärjekästä Suomea kohtaan.

Venäjän media kertoo nimetkin - äiti pelkää julkisuuden vaikutusta

Maahanmuuttoviranomaisten venäjänkielisessä tiedotteessa korostettiin myös, että Suomen lakien mukaan viranomaisilla ei ole oikeutta kommentoida yksittäisten käännytyspäätösten taustoja julkisuuteen, koska viranomaisten on suojeltava siten turvapaikanhakijoiden turvallisuutta ja heidän yksityisyyttään. Tästä seikasta venäläisille kertoi tiedotteen pohjalta ainakin Fontanka-uutissivusto.

Venäjän mediassa Suomesta käännytettävän äidin ja pojan nimet on puolestaan kerrottu julkisuuteen lähes poikkeuksetta kaikissa tiedotusvälineissä. Esimerkiksi NTV-televisiokanavan haastattelussa nainen esiintyy kasvoillaan ja koko nimellään yhdessä lapsensa kanssa.

Ei ole selvää, onko tässä tapauksessa kyseessä vain Venäjän median normaalista nimenjulkistuspolitiikasta vai onko kyseessä perheen puolustajiksi ryhtyneiden henkilöiden valitsema julkisuusstrategia, jota voidaan yrittää käyttää vielä yhtenä valitusperusteluna Suomessa. Helsingin hallinto-oikeuden tekemään käännytyspäätökseen voi hakea valituslupaa Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Komsomolskaja Pravdan haastattelussa vaikuttaakin siltä, että äiti itse on alkanut nyt pelätä, mitä hänen perheensä tapauksen julkinen käsittely venäjänkielisessä mediassa voi heille aiheuttaa.

– Tarinamme saaman julkisuuden jälkeen pelkään ajatellakin sitä, että joudumme sinne (Kiovaan) pojan kanssa. Meille ei ole elämän mahdollisuuksia siellä, äiti sanoi KP:lle.

Suomi palauttaa ukrainalaisia muualle kuin Itä-Ukrainaan

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtajan Riitta Koskelan mukaan jokainen Ukrainasta tullut hakemus tutkitaan yksilöllisesti, ennen kuin päätös käännytyksestä tai turvapaikasta tehdään. Päätösten tukena Suomi käyttää lisäksi muun muassa YK:n raportteja ja muita kansainvälisiä tietolähteitä.

Tänä ja viime vuonna Suomesta on pyytänyt turvapaikkaa yhteensä 326 Ukrainasta tullutta hakijaa, ja vain kolmelle on tähän mennessä myönnetty oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.

– Meillä on linjaus, jonka mukaan Itä-Ukrainan alueella on olemassa aseellinen selkkaus, ja jos katsotaan, että henkilö joutuisi palaamaan sinne eikä hän voisi sijoittua Ukrainassa mihinkään muulle alueelle, niin hänelle myönnetään humanitaarista suojelua. Mutta oman valtion tarjoama suojelu on aina ensisijainen vaihtoehto, Koskela kertoi.

Koskelan mukaan kansainvälisissä raporteissa ei ole havaittu, että palautettavalla henkilöllä olisi riski joutua Ukrainan viranomaisten vainoamaksi, vaikka hän olisi Itä-Ukrainan tai Krimin venäläinen.

– YK:n mukaan mitään venäjänkielisiin kohdistuvaa (viranomais)vainoa ei ole Ukrainassa, ja hyvin vähän on myöskin yksityishenkilöiden aiheuttamaa ahdistelua vähemmistöjä kohtaan, Koskela sanoi.