perjantai 22. toukokuuta 2015

Ilta-Sanomat: Näin somalit kuvailevat suomalaisia: Rauhallisia ja rehellisiä, mutta myös vähän hankalia naapureita

Ilta-Sanomat: Näin somalit kuvailevat suomalaisia: Rauhallisia ja rehellisiä, mutta myös vähän hankalia naapureita 22.5.2015
MTV: Suomen somalit toivovat, että suomalainen yhteiskunta avaa silmänsä

(Ilta-Sanomien alkuperäinen otsikko: "Tällaisia mainintoja somalit antavat suomalaisista: Hankalia naapureita, metelistä valitetaan, säälittävää viinanjuontia...")

Suomalaiset ovat hiljaisia eivätkä kovin sosiaalisia ihmisiä, somalialainen Farah luonnehtii kantaväestöä uudessa Suomen somalit -kirjassa.

Kirja kertoo somalien ajatuksista Suomesta ja suomalaisista. Kirja perustuu lähes sataan haastatteluun, tilastoihin ja tutkimuksiin. Kirjassa haastatellut somalit luonnehtivat suomalaisia rauhallisiksi, hiljaisiksi ja rehellisiksi ihmisistä.

Suomalaiset eivät somalien mielestä tunnu kovin sosiaalisilta ihmisiltä. He haluavat asua omissa oloissaan eivätkä ole kiinnostuneita veljeilemään naapureiden kanssa.

Somalit kertovat, miten heillä on ollut kahnauksia suomalaisten naapureiden kanssa. Valituksia on tullut metelistä, puheensorinasta, ruoan kärystä, musiikin soittamisesta.

– Olimme juuri muuttaneet rakennukseen, ja siellä oli ohuet seinät. Kolmen päivän jälkeen naapuri lähetti lapun, jossa luki ”teistä lähtee meteliä, teidän pitäisi muuttaa takaisin viidakkoon”, yksinhuoltajaäiti Dilan kertoo.

Somaliassa perheet ovat isoja. Sukulaiset pitävät yhteyttä ja vierailevat toistensa luona.

Naapurit ovat tärkeitä

Yksi suomalaiseen kerrostaloon muuttanut kertoo, miten hän alkoi saada naapureilta palautetta metelistä ja ruoan kärystä. Hänellä musiikki soi kovalla, lapset leikkivät, ihmiset juttelivat, ikkunat olivat auki, ruoka oli voimakkaasti maustettua.

Somaliassa hän oli tottunut erilaiseen äänen voimakkuuteen ja elämäntapaan. Siellä ihmiset valvoivat yöhön asti, keskustelevat ja nauravat.

Somalikulttuurissa naapurit ovat tärkeitä. Naapurit kuuluvat perhepiirin. He osallistuvat lasten kasvattamisen. Jos joku lapsi tekee jotain pahaa, tekosista kerrotaan vanhemmille.

Suomessa on tyylinä, ettei puututa toisten asioihin.

– En voi puuttua täällä toisten lasten tekemisiin. En voi herkästi kieltää muiden lapsia, vaikka kirjoittaisivat suoraan seinään tai ottaisivat toisen pyörän.

Vanhainkoti kauhistus

Somalit ovat perhekeskeisiä ihmisiä. Vanhemmat ihmiset ovat suuressa arvossa. Yksi kirjassa kuvattu somaleille käsittämätön asia on suomalainen tapa jättää vanhukset yksin. Vanhainkodissa työskentelevä somali kertoo järkyttyneenä, miten lapset tulevat kiristämään omia sairaita vanhempia. He sanovat mummolle, etteivät tule tapaamaan ellei mummo tottele.

Somalinainen ihmettelee, että lapset eivät käy katsomassa vanhempia. He käyvät jouluna syömässä vanhempiensa kanssa. Seuraavan kerran he käyvät ehkä pääsiäisenä tai tulevana jouluna.

Somali sanoo pelkäävänsä, että hän joutuu vanhana suomalaiseen vanhainkotiin.

Kirjassa haastateltu Hasan sanoo, että hän haluaisi opettaa lapsilleen vanhempien ihmisten kunnioittamisen.

– Näen, kuinka osa suomalaisista teineistä haukkuu tai kiusaa omia vanhempiaan.

Vierasta somaleille on se, että viranomaiset puuttuvat perheille kuuluviin asioihin. Esimerkiksi yhdessä perheessä poika haluttiin siirtää erikoisluokalle.

– Lapsi siirrettiin erikoisluokalle, eivätkä vanhemmat hyväksyneet asiaa. Sitten kun tuli taistelu lapsen kanssa, poliisi tuli ja huostaanotti lapsen. Se perhe päätti lähteä pois kokonaan Suomesta.

Suomessa ei teloiteta vääräuskoisia

Uskonto on tärkeä somaleille. Melkein kaikki ovat islaminuskoisia. Hankaluuksia Suomessa syntyy juhlapyhien vietossa, syömisessä tai esimerkiksi koulutunneilla.

Jotkut perheet ovat kieltäneet lapsiaan osallistumasta koulun urheilutunneille, joissa tytöillä ja pojilla ovat yhteiset uimatunnit tai suihkut. Musiikkitunnit voivat olla sopimattomia.

Suomalainen joulun ihmetyttää somaleita.

– Missään ei näy ketään. Ihmeteltiin, mitä he oikein tekevät neljän seinän sisällä niin monta päivää, kunnes kerran sain kutsun ystäväperheen luo syömään jouluruoka. Se oli hieno kokemus, Wali muistelee ensimmäisiä joulukokemuksiaan.

Suomea monet pitävät kristillisenä maana. Suomalaiset eivät somalien silmissä ole kovin uskonnollisia ihmisiä.

– Jos suomalaiset olisivat enemmän kristittyjä, he olisivat varmasti ystävällisempiä, yksi kertoo.

Suomalainen uskonnonvapaus saa kiitosta. Suomessa kaikki voivat harjoittaa uskontoa omalla tavallaan.

– Somaliassa ei ole aikoinaan ollut uskonnonvapautta, koska valtio tarkkaili mitä kaikki tekivät ja monia teloitettiin.

Perunamuusiin chiliä ja suolaa

Uskonto vaikuttaa somalien ruokatottumuksiin. Lapsille on vaikea löytää sopivia karamelleja sillä monessa on sikaperäistä liivatetta. Suomalaisesta keittiöstä suosiota saavat keitot ja perunamuusi.

– Pidän kalakeitosta, kanakeitosta, perunasta, salaatista. Lapset kaikki tykkäävät perunamuusista, Madino kertoo.

Suomalainen ruoka on vähän mautonta somalien mielestä. He pitävät maustetusta ruoasta. Yksi kertoo, että hän lisää suomalaiseen perunamuusiin suolaa, pippuria ja vähän chiliä.

Suomalainen viinalla läträäminen herättää sääliä somaleissa.

28-vuotias Ahmed sanoo, että suomalainen yhteiskunta voisi paljon paremmin, jos alkoholia rajoitettaisiin. Hän ihmettelee, miten ihmiset päästävät itsensä niin huonoon kuntoon, etteivät pysy pystyssä kadulla.

– On säälittävää, kun ihmiset eivät pysty edes nousemaan raitiovaunuun.

Suomalaiset kankeita

Suomeen muuttanut Aslan kertoo, miten suomalaiset koulukaverit menevät ulos, käyvät baareissa ja juhlivat. Hän ei itse halua käyttää alkoholia.

Somalien ilonpitoon kuuluvat musiikki ja tanssi. Yksi kertoo, miten hän on yrittänyt opettaa suomalaisia kavereita tanssimaan. Suomalaisten kankeita lantioita on vaikea saada liikkumaan.

– Eivät he millään sitä opi. Se on sellaista, että se on vaan veressä.

Suomalaisten tapa seurustella kymmenen vuotta on somalien mielestä silkkaa ajanhukkaa. Abukar sanoo, että yksi päivä riittää. Seurustelu on sitä varten, että mennään naimisiin.

– Ei seurustella tyyliin, katsotaan mihin tämä johtaa, kaksi lukiolaista selittävät kirjassa.

Kirjassa haastatellut somalit kehuvat Espoota. Se on hyvä paikka asua. Rauhattomia alueita ovat Itä-Helsingin tai Vantaan lähiöt.

Suomen somalit -kirjan ovat kirjoittaneet Yusuf M. Mubarak, Eva Nilsson ja Niklas Saxén.

_____________________________________________________________

MTV: Suomen somalit toivovat, että suomalainen yhteiskunta avaa silmänsä

– En ole ikinä kokenut, että olisin suomalainen. Täällä olet aina jotenkin ulkopuolinen ja erilainen, etkä osa yhteiskuntaa, 23-vuotias Suleqo Yusuf kertoo.

Yusufin mukaan suomalaiset ovat mukavia, mutta vähän sisäänpäin kääntyneitä.

– Huomaan saman myös itsessäni, en kovin herkästi mene puhumaan tuntemattomille, Yusuf nauraa.

Suomessa syntynyt somalitaustainen Yusuf kertoo kohtaavansa rasismia päivittäin.

– En kiinnitä siihen paljon huomiota. Yleensä se henkilö ei vain ole tyytyväinen omaan elämäänsä ja purkaa sen muihin.

Yusuf kertoo Suomen somalit -kirjassa Suomessa syntyneen somalin tulevaisuudensuunnitelmista ja -unelmista. Yusuf itse opiskelee tällä hetkellä sairaanhoitajaksi.

Hänen isänsä Yusuf M. Mubarak on yksi kirjan kolmesta kirjoittajasta.

Vuonna 1990 Suomeen pakolaisena saapuneen Mubarakin mukaan Suomessa syntyneet somalit suhtautuvat yhteiskuntaan hieman eri tavalla kuin aikuisena maahan tulleet.

Vanhemmalla sukupolvella sydän ja ajatukset ovat vielä vanhassa kotimaassa, kun taas nuoret somalitaustaiset kamppailevat kahden kielen ja kulttuurin välillä.

Mubarak muistuttaa, että myös ne, jotka ovat syntyneet Suomessa, tarvitsevat kipeästi apua sopeutumiseen.

Nuorten työllisyystilanne huolestuttaa

Nokialla insinöörinä työskentelevä Yusuf M. Mubarak pitää tärkeänä, että suomalainen yhteiskunta avaa silmänsä. Töitä tarvitsevia maahanmuuttajanuoria on paljon.

– Eihän se ole yhteiskunnan etu, että tänne tullaan ja ollaan työttömiä, Mubarak sanoo.

Mubarakin mukaan Suomessa syntyneelle nuorelle on lähes itsestään selvää, että he ovat yhtä tasa-arvoisessa asemassa muiden suomalaisten nuorten kanssa. Kun nuori huomaa, ettei näin ole, voi seurata ongelmia. Nuorten syrjäytymisen voi kitkeä, jos tilanteeseen puututaan hyvissä ajoin.

– Haluaisin, että lapsillani olisi oikeus myös työhön. Olen maksanut veroja Suomeen 20 vuotta ja nyt poikani on menossa armeijaan. Se on tunteellinen asia, Mubarak sanoo.

Näkymättömästä näkyvää

Häntä kismittää yhteiskunnassa kytevä piilorasismi.

–Hymyillään päin naamaa, mutta sitten selän takana toimitaan toisin. Kynällä voidaan tehdä aika pahoja jälkiä, Mubarak kertoo.

Hänen mukaansa somaliyhteisöön liittyy edelleen negatiivisia mielikuvia, jotka eivät pidä paikkaansa.

Erityisesti sokeaa vihaa maahanmuuttajia kohtaan Mubarak ei ymmärrä.
– Se on sairasta, se pitää kitkeä pois ja siitä pitää pysytä keskustelemaan. Puhumalla voi parantua rasismista, Mubarak sanoo.

Paluu takaisin Somaliaan on käynyt mielessä. Eniten ikävä ensimmäisestä kotimaasta on sukulaisia, ystäviä, aurinkoa ja turvallista ilmapiiriä ennen sotaa.

– Meistä osa ajatteli aluksi, että Somalian ongelmat ovat ohitse nopeasti ja sitten voi mennä takaisin. Mutta sota ei kysy sinulta, milloin se päättyy.

Mubarakin mukaan suomalaiset ja somalit ovat kaikki keskenään erilaisia, mutta mahtuvat samaan yhteiskuntaan. Mubarakin mukaan tilannetta kuvaa hyvin eräs sanonta.

– Kaikki sormet ovat eripituisia, yhdessä kädessä, Mubarak sanoo.