maanantai 16. helmikuuta 2015

Yle: Kuntien into kiintiöpakolaisiin sammui vuodessa

Yle: Kuntien into kiintiöpakolaisiin sammui vuodessa 16.2.2015

Ylen kyselyn mukaan monen kunnan into kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen jäi viime vuoteen. Helpoiten kuntapaikka heltiää syyrialaisille. Vaikeinta on löytää kunta, joka vastaanottaisi Kongon pakolaisia.

Kuntien into kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen on hiipunut. Alle 40 kuntaa on luvannut ottaa kiintiöpakolaisia tänä vuonna. Toistakymmentä kuntaa harkitsee vielä pakolaisten vastaanottamista tämän vuoden aikana.

Tähän mennessä noin 900 pakolaiselle on löytynyt kuntapaikka. Luvussa on kuitenkin mukana jopa sellaisia pakolaisia, jotka on laskettu Suomen kiintiöön jo kolme vuotta sitten.

Viime vuonna kunnat ottivat ennätysmäärän pakolaisia – yli tuhat. Ylimääräinen porkkanaraha ja Syyrian kriisin paheneminen avasivat kuntien ovet. Suomi myös nosti pakolaiskiintiön 750:stä hieman yli tuhanteen.

Sama korotus halutaan tehdä tänäkin vuonna. Lisätalousarviossa pakolaiskiintiö nostettiin toistamiseen 1 050:een. Kuntapaikkoja ei kuitenkaan näyttäisi aukeavan yhtä auliisti kuin viime vuonna.

Tampere ja Kuopio ottavat eniten kiintiöpakolaisia

Ylen Ely-keskuksille tekemän kyselyn mukaan vastaanotettavien kiintiöpakolaisten määrä vähenee kahdeksassa maakunnassa. Vähentäjistä kuitenkin esimerkiksi Pohjanmaalla ja Satakunnassa vuosi 2014 oli pakolaisten vastaanoton ennätysvuosi.

Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa eivät vastaanota ainuttakaan kiintiöpakolaista tänä vuonna. Etelä-Pohjanmaa ei ottanut kiintiöpakolaisia myöskään vuonna 2014.

Muutama kunta, esimerkiksi Kontiolahti, on ilmoittanut ottavansa vain hätätapauksia. Salo, Naantali, Lieto ja Pudasjärvi ottavat yhden tai kaksi pientä perhettä. Pari kuntaa ottaa pakolaisia vain, jos aiemmin tulleita kiintiöpakolaisia muuttaa pois.

Maakunnista ahkerimmin kiintiöpakolaisia ottavat Uusimaa (160), Pohjanmaa (120) ja Pirkanmaa (noin 100). Kunnista eniten pakolaisia aikovat ottaa Tampere (70–80), Kuopio (65), Oulu (50), Jyväskylä (alle 50) ja Hämeenlinna (35). Myös Kajaani saattaa ottaa noin 50 kiintiöpakolaista, mutta tarkka lukumäärä ei ole vielä tiedossa. Osa kunnista, esimerkiksi Rovaniemi ja Kemi, varaavat kuntapaikkoja myös oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille.

Suurista kaupungeista esimerkiksi Turku ja Helsinki vastaanottavat vain noin 10 henkeä tänä vuonna. Kaupunkeihin muuttaa kuitenkin paljon muiden kuntien kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

Suurten vastaanottajien joukossa moni kunta on tarjonnut kiintiöpakolaisille kodin pitkään ja säännöllisesti. Esimerkiksi Uudellamaalla ja Lapissa lähes kaikki vastaanottajat ovat sitoutuneet parin tai useamman vuoden vastaanottoon.

Vapaaehtoista vastuuta on helppo pakoilla

Vastuu pakolaisista kasautuu helposti harvoille, koska vastaanotto on kunnille vapaaehtoista. Uusia kuntia pitää haalia jatkuvasti lisää, sillä harva sitoutuu pitkäaikaiseen vastaanottoon.

– Tietysti suurin haaste on yleinen suhtautuminen vastaanottoon. Tämä on vapaaehtoista, joten helposti kunnissa ajatellaan, että onko tämä ihan pakko meidän tehdä. Pitäisi päästä sellaisesta juupas-eipäs-tilanteesta siihen, että pakolaisten vastaanotto on Suomenkin vastuu ja keskittyä siihen, miten tänne tulevat saataisiin oikeasti kotoutumaan, sanoo Varsinais-Suomen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki.

Moni myös "huilaa" vuoden tai pari, jos kuntaan on yhtenä vuonna otettu iso ryhmä kiintiöpakolaisia.

Lapin Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikön Anne-Mari Suopajärvi näkee, että täysin uusien vastaanottopäätösten saaminen on vaikeampaa kuin kerran aiemmin tapahtuneen vastaanoton uusiminen. Hänen mukaansa vastaanottoon on helpompi lähteä, jos kuntaan on edes joskus historian aikana otettu pakolaisia.

– Toivoisi, että kunnat nappaisivat tähän kiinni, koska meilläkin on paljon kuntia, joista väki vähenee, ja tarvitaan työikäistä väestöä. Tässä olisi yksi hyvä konsti tarjota näille pakolaisille turvallinen uusi kotipaikka ja samalla saada väestöä lisättyä.

Kunnat suosivat syyrialaisia

Moni kunta tekee lopullisen vastaanottopäätöksen vasta, kun Maahanmuuttovirasto on tarjonnut sille tiettyä ryhmää. Osa kunnista haluaa vastaanottaa vain tiettyä kansalaisuutta. Vaikeinta on löytää kuntapaikka kongolaisille.

– Näyttäisi ainakin lukujen perusteella, että nimenomaan kongolaispakolaisille on tullut tätä ylimääräistä odottelua. Jostain syystä syyrialaiset ovat olleet halutuimpia, kun kuntien kanssa neuvottelee. Ehkä se kriisi on niin akuutti. Afrikan kriisit jäävät vähemmälle huomiolle. Kongon sisällissodat ovat jatkuneet niin pitkään, että niitä ei sillä tavalla huomioida, sanoo Myllymäki.

Myllymäen mukaan osa kongolaisten pitkistä odotusajoista selittyy myös sillä, että matkajärjestelyiden tekeminen on venynyt.

Ylen kyselyyn vastasivat kaikki Suomen Ely-alueet.