keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Satakunnan Kansa: Suomen pakolaispolitiikka olisi huono vaaliteema

Satakunnan Kansa, pääkirjoitus: Suomen pakolaispolitiikka olisi huono vaaliteema 7.1.2015
Maaseudun Tulevaisuus: Lauri Kontro: Soinin dilemma

Perussuomalaisten rivit rakoilevat, kun europarlamentaarikko ja ilmeinen kansanedustajaehdokas – hän on luvannut ilmoittaa asiasta 16.1. – Jussi Halla-aho hakee vauhtia puolueen kannatuksen vajoamiselle maahanmuuttovastaisuudesta.

Mallin Halla-aho mitä ilmeisemmin ottaa Ruotsista, jossa pakolaisvastainen puolue ruotsidemokraatit saavuttivat suuren vaalivoiton, jytkyn.

Perussuomalaiset ovat ajautumassa tilanteeseen, jossa puolueessa on kaksi toisistaan eroavaa linjaa. Jyrkässä maahanmuuttovastaisuudessa voidaan nähdä rasistisia piirteitä. Maahanmuuttokriittisyys on maltillisempi vaihtoehto.

Jyrkällä pakolaisvastaisuudella ei Suomessa ole sellaista kasvupohjaa kuin Ruotsissa, joka on ottanut pakolaisia vastaan humanitaarisista syistä sadointuhansin. Tällä vaalikaudella Ruotsin arvioidaan ottavan vastaan jopa 600 000 uutta pakolaista.

Suomessa pakolaiskiintiö viime vuonna oli Syyrian sodan vuoksi hieman yli tuhat. Vuonna 2013 turvapaikanhakijoita oli noin 3 200, joista myönteisen päätöksen sai 1 827, ilmenee Suomen Pakolaisavun tilastoista.

Pakolaisuus ei siis nouse lähellekään Ruotsin tasoa, joten on vaikea kuvitella, että maahanmuuttovastaisuudellekaan olisi sellaista kasvualustaa kuin naapurimaassamme. Pikemmin voisi kuvitella, että Suomessa tunnetaan jo historiallisista syistä myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka joutuvat pakenemaan sodan jaloista.

Lännen Medialle antamassa haastattelussa Halla-aho totesi, että kentän mielipide maahanmuuttopolitiikasta on toinen kuin puolueen johdolla. Puheenjohtaja Timo Soini on vältellyt puhumasta maahanmuuttopolitiikasta, mikä näkyy puolueen kannatusluvuissa.

Soini sanoo perussuomalaisten olevan kansanliike, johon mahtuu monenlaisia mielipiteitä. Halla-ahon hän sanoo olevan puolueen paras pakolaisuuden asiantuntija.

Kaikesta päätellen Soini välttelee vastakkainasettelua Halla-ahon kanssa. Tämä on aiemmin jo kritisoinut voimakkaasti puheenjohtaja kannatuslukujen laskusta ja hukatuista vuosista. Tällaisista asetelmista vaaleihin meno ei ainakaan kasvata kannatusta.

Kun puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindströmkin on kallistunut Halla-ahon ajatusten taakse, tilanne on luisumassa pois Soinin käsistä. Ei voi välttyä ajatukselta, että eteenpäin kohti hajaannusta mennään SMP:n ja SKYP:n viitoittamaa tietä.

Maltillisen Anssi Joutsenlahden pois jääminen eduskunnasta saattaa kiristää perussuomalaisten vastakkainasettelua Satakunnassa. Ari Jalonen ja Laura Huhtasaari tuskin voivat välttyä ottamasta kantaa pakolaisuuteen. Sitä oikeastaan pitää vaatia heiltä.

Maahanmuuttajista on kokemusta Satakunnassa, mutta lähtökohtaisesti kokemukset ovat olleet myönteisiä. Tuntuisi vaikealta ymmärtää, että paikalliset perussuomalaiset olisivat Halla-ahon linjoilla.

______________________________________

Maaseudun Tulevaisuus: Lauri Kontro: Soinin dilemma

Perussuomalaiset teki viime eduskuntavaaleissa poliittista historiaa. Puolue rynnisti Suomen oloissa suorastaan valtavaan vaalivoittoon. Syntyi jytky.

Suurvoiton jälkeen puolue yleensä menee hallitukseen panemaan asioita kuntoon. Perussuomalaiset toimi kuitenkin toisin. Se halusi ja pääsi oppositioon.

Ratkaisun syynä oli taktikointi. Perussuomalaisten edeltäjä Suomen maaseudun puolue hävisi kartalta, kun se joutui hallitukseen kantamaan vastuuta.

Taktikointi ei ollut ainoa syy, miksi perussuomalaiset jänisti. Timo Soini, perussuomalaisten perustaja ja liikkeen luoja, on reaalipoliitikko.

Perussuomalaiset päätyi opposition yksinkertaisesti sen takia, että joukko oli liian kokematon, liian hajanainen ja liian arvaamaton hallituspuolueeksi. Soinille olisi muodostunut päätyöksi vahtia katrasta pysymään karsinassa, kun hallitus latoo pöytään ikäviä päätöksiä.

Seuraavien vaalien jälkeen perussuomalaiset ei voi enää tehdä väistöliikettä. Soini myös haluaa hallitukseen. Hän on putsannut puoluettaan paraatikuntoon.

Paraatiovesta ei silti tulla hallitukseen noin vain. Hallitukseen päästään, jos on tullut kannatusta vaaleissa.

Jytkystä on kuitenkin ilmat pihalla, eurovaaleissa kannatus tipahti 13 prosenttiin. Eduskuntavaaleissa on tulossa yhtä huono tulos, jos tahti ei muutu.

Tilanne näyttää hermostuttavan perussuomalaisten kenttää, tai oikeastaan yhtä osaa siitä. Jussi Halla-aho, europarlamentaarikko, on käynyt kiivassanaisesti Soinin kimppuun. Halla-aho haluaa nostaa maahanmuuttoasiat perussuomalaisten kärkiteemaksi. Hän sanoo, että maahanmuuttokritiikki tuo perussuomalaisten kadonneet äänet takaisin.

Maahanmuuttovastaisuus, varsinkin jos se voidaan liittää rasismiin, on asia, jota Timo Soini ei suin surminkaan halua puolueensa tavaramerkiksi. Hän pyrkii vähättelemään Halla-ahon puheita ja toteaa, että kansanliikkeessä nyt aina puhutaan kaikenlaisia.

Ongelma on silti olemassa. Halla-aho haastaa Soinin ja tarjoaa maltillisen linjan vaihtoehdoksi kovaa politiikkaa. Halla-aholle oppositio sopii hyvin.

Oppositio on taas Timo Soinille viimeinen paikka, minne hän haluaa. Vaarana on kuitenkin se, että teet niin tai näin, teet aina väärin päin ja voit joutua oppositioon.

Siinä on Timo Soinin ongelma.