Helsingin Sanomat: Radikaalisti ajattelevien islamistien määrä on kasvanut moninkertaisesti myös Suomessa

Helsingin Sanomat: Radikaalisti ajattelevien islamistien määrä on kasvanut moninkertaisesti myös Suomessa 14.1.2015

Viranomaisten arvioiden mukaan Suomessa on kolmisensataa ihmistä, joita voi pitää radikaalisti ajattelevina islamisteina ja jotka myös levittävät aatettaan. Se on monta kertaa enemmän kuin vielä pari kolme vuotta sitten.

"Se on äärimmäisen huolestuttavaa", sanoo Juha Saarinen, joka on perehtynyt suomalaisiin jihadisteihin ja näiden verkostoihin.

"Kun radikaali islamistinen yhteisö kasvaa, sitä on entistä vaikeampi pysäyttää, varsinkaan sen jälkeen, kun nämä ihmiset ovat alkaneet verkostoitua."

Saarinen työskenteli viime vuoden tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Työ loppui vuoden vaihteessa, ja nyt hän tekee Lähi-itään keskittyvää tutkimusta yksityisessä yrityksessä.

Radikaalisti ajattelevien ihmisten verkostoituminen ei välttämättä johda väkivaltaan, mutta se lisää sen riskiä.

"Islamin radikaalin tulkinnan leviäminen vaikuttaa koko suomalaiseen muslimiyhteisöön", Saarinen sanoo.

Radikaalit islamistit suhtautuvat vihamielisesti länsimaalaiseen yhteiskuntajärjestelmään ja liberaaleihin arvoihin, kuten sananvapauteen. He pyrkivät eristämään muslimit muusta yhteiskunnasta voidakseen vähitellen pakottaa nämä omaan tulkintaansa islamista.

"Radikaalit islamistit pyrkivät polarisoimaan. Jos länsimaissa valtaosa ihmisistä suhtautuu muslimeihin epäillen, se luo vastakkainasettelua, josta islamistit saavat voimansa", Saarinen sanoo.

Hän antaa esimerkin: kun käräjäoikeus syksyllä vangitsi neljä suomalaismiestä epäiltynä terrorismirikoksista, muslimiyhteisön sisältä kuului kannanottoja, jotka pyrkivät lietsomaan yhteisössä pelkoa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan.

Viime kuukausina Suomessa on alettu puhua Syyriaan lähteneistä vierastaistelijoista ja siitä, mitä heille pitäisi tehdä, kun he palaavat. Parin vuoden aikana Suomesta on mennyt Syyriaan jo 50–60 ihmistä, viranomaiset laskevat. Suomen muslimiväestön pieneen kokoon nähden se on paljon.

Julkisessa keskustelussa on kuitenkin ollut vain vähän faktoja ja runsaasti olettamuksia.

"Kun asiasta ei tiedetä paljon, se heijastuu keskusteluun", Saarinen sanoo.

Hänen mielestään suomalaisviranomaiset ovat kertoneet vierastaistelijailmiöstä julkisuuteen vähänlaisesti.

"Keskusteluun on syntynyt tyhjiö, jota täytetään ymmärtämättä ilmiöön liittyviä kysymyksiä. Monet tuovat keskusteluun omia ennakkoluulojaan ja yleistyksiään. Esimerkiksi Hommafoorumilla ja Finnish Defence Leaguen Facebook-sivuilla suhtaudutaan islamiin ja muslimeihin vihamielisesti ja vierastaistelijailmiötä tulkitaan tämän kautta", Saarinen sanoo.

Tunnetuin Syyriaan lähtenyt suomalainen on parikymppinen somalialaistaustainen espoolaismies. Hän esiintyi ääri-islamistisen Isis-järjestön rekrytointivideolla elokuussa 2014 vähän sen jälkeen, kun Isis oli ilmoittanut perustaneensa osiin Syyriaa ja Irakia islamilaisen valtion.

"Suurimmasta osasta lähteneitä emme tiedä mitään", Saarinen sanoo. Osa on mennyt humanitaariseen työhön. Joukossa on myös palkkasotureita, jotka karttavat julkisuutta. Suurin osa on kuitenkin liittynyt jihadistiryhmiin.

"Eniten julkisuuteen ovat tulleet jihadistit, jotka sitoutuvat vahvasti omaan ideologiaansa ja ryhmäänsä. Se saattaa vääristää kuvaamme Syyriaan lähteneistä."

Vielä syksyllä 2014 tutkijat seurasivat Syyriassa olevia vierastaistelijoita sosiaalisen median kautta. Sitten verkkopalvelut, kuten Facebook ja Twitter, alkoivat sulkea jihadistien profiileja niiden sisällön vuoksi, ja seuraaminen kävi vaikeammaksi.

Useissa Euroopan maissa on julkaistu raportteja siitä, kuinka paljon niissä on radikaalin islamismin kannattajia ja millaista toimintaa näillä on.

Islamismilla tarkoitetaan poliittista islamia. Sen kannattajien tavoite on islamilainen yhteiskunta ja sharia-laki.

Islamistien ääripää, radikaalit islamistit, ovat valmiita väkivaltaan ja terrorismiin, kuten itsemurhaiskuihin, saavuttaakseen tavoitteensa. Heidän tulkintansa Koraanista ja islamin muista teksteistä on umpikonservatiivinen. Afganistania vähän aikaa hallinnut Taleban ei esimerkiksi sallinut tyttöjen käyvän koulua.

"Suomessa ei ole tehty julkisia selvityksiä radikaalin islamismin ilmentymistä ja sen syntymiseen johtaneista taustatekijöistä. Se on vakava ongelma siinä mielessä, että nyt julkinen keskustelu ilmiöstä on sekavaa ja siinä esiintyy myyttejä, jotka eivät pidä paikkaansa", Saarinen sanoo.

Juha Saarinen on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei Suomessa puhuta riittävästi siitä, että myös täällä elää ihmisiä, jotka suhtautuvat vihamielisesti valtioon ja yhteiskuntaan, eikä siitä, mitä asialle pitäisi tehdä.

"On ihmisiä, jotka ovat täysin vieraantuneita muiden ihmisten todellisuudesta. Se kertoo äärimmäisestä epäluottamuksesta viranomaisiin ja mediaan", Saarinen sanoo.

Hän vertaa radikaaleja islamisteja suomalaisiin niin sanottuihin putinisteihin, jotka kritiikittömästi kannattavat Venäjän presidentti Vladimir Putinia. "On helppo nähdä, ettei heidän todellisuuskäsitteensä ihan vastaa sitä, mikä suurimmalla osalla muita ihmisiä on."

Saarisen mielestä muslimiyhteisön sisällä vähätellään ongelmaa eikä välttämättä suhtauduta riittävän vakavasti siihen, mitä radikaalin ajattelun leviämisestä voi seurata.

"Radikaalia islamismia ei voida poistaa lainsäädännöllä eikä pelkästään viranomaisten toimilla. Muslimiyhteisön itsensä pitää puuttua siihen. Radikaalia islamismia ei saa hyväksyä, kuten ei rasismiakaan."

"Suomessa on erilaisia muslimeita ja heidän yhteisöjään. Jos joku sanoo, että on olemassa vain yhdenlainen islam, sellainen henkilö on yhtä suuri ongelma Suomen muslimiväestölle kuin muille suomalaisille."

Viikon takainen terrori-isku ranskalaisen satiirilehden Charlie Hebdon toimitukseen ei ollut Saarisen mukaan yllätys. Lehden päätoimittaja oli terroristijärjestö al-Qaidan tappolistalla.

"Vaikka vastareaktio oli niin voimakas, iskun saama mediahuomio kertoo jihadisteille, että tällaisia iskuja kannattaa tehdä vastaisuudessakin."

Saarinen uskoo, että islamilaisen valtion nousu Syyriassa ja Irakissa lisää poliittista väkivaltaa Euroopassa. "Ja mitä läheisemmät suhteet suomalaiset vierastaistelijat luovat ulkomaisiin jihadisteihin Syyriassa, sitä todennäköisempää on, että radikaali islamismi voimistuu myös Suomessa."

Tästä huolimatta Syyriaan – tai Somaliaan – lähteneille vierastaistelijoille pitää tarjota mahdollisuus palata kotimaihinsa, Saarinen sanoo.

Palaajia pidetään uhkana Euroopan turvallisuudelle, mutta Saarisen mielestä tätä on helppo liioitella. On paljon niitä, jotka ovat vasta perille päästyään tajunneet tehneensä virheen. Tutkimusten mukaan vain pieni osuus palaajista on ryhtynyt myöhemmin terroritekoihin.

Sitä sen sijaan ei tiedetä, kuinka moni palaajista on radikalisoitunut pysyvästi ja pyrkii radikalisoimaan myös muita.

Juha Saarisen mielestä jihadismia vastaan ei voi taistella maahantulokielloilla eikä eristämällä palaajat vankilaan. Ranskassa ja Britanniassa on nähty, miten tavallisista rikoksista tuomitut muslimit ovat radikalisoituneet vasta vankilassa.

"Toisaalta kaikkia jihadisteja ei pystytä deradikalisoimaan ja integroimaan takaisin yhteiskuntaan, koska kaikki heistä eivät halua sitä."

"Mitä näille henkilöille pitäisi tehdä? Tätä ei ole Suomessa pohdittu tarpeeksi ainakaan julkisesti", Juha Saarinen sanoo.


Kuka?
Juha Saarinen

- 32-vuotias jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa
- Analyytikko yrityksessä Finnish Middle East Consulting Group
- Työskennellyt tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa
- Maisterintutkinnot brittiläisistä St. Andrewsin yliopistosta sekä London School of Economicsista Keski-Aasian ja Lähi-idän turvallisuuspolitiikasta sekä kansainvälisestä politiikasta
- Kandidaatin tutkinto australialaisesta Bondin yliopistosta
- Yksi The Ulkopolitist -blogin kirjoittajista
- Twitter: @NihilisticZeal