Hbl: Vaikeaa sekä syödä kakku että säästää se

Hbl, pääkirjoitus: Svårt att äta kakan och ha den kvar 6.1.2015
Kaleva, pääkirjoitus: Halla-aho haastaa Soinia maahanmuuttajissa
Savon Sanomat, pääkirjoitus: Perussuomalaiset kipuilee poliittisen linjansa kanssa
Keskisuomalainen, kolumni: Pekka Mervola: Toteutuuko Soinin hallitustie?
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Halla-aho suuntaisi kohti oppositiota, Soini ei

Sunnuntaina joukko suomalaisia maakuntalehtiä julkaisi Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon haastattelun. Halla-aho arvosteli tiukin sanoin puoluettaan siitä, ettei se ole tarpeeksi "maahanmuuttajakriittinen". Lainausmerkit johtuvat siitä, että maahanmuuttajavihamielisyys kuvaa paremmin Halla-ahon linjaa, sanavalintoja ja hänen tapaansa argumentoida.

Halla-aho kritisoi puoluejohtoa ja on sitä mieltä, että on etäännytty kentästä, jolle maahanmuutto on yksi keskeisistä kysymyksistä. Hän siteeraa puoluejohtaja Timo Soinia, joka on sanonut, ettei hän ole henkilökohtaisesti kovin kiinnostunut maahanmuutosta. Halla-ahon logiikan mukaan maahanmuutto aiheuttaa suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, ja monet ovat äänestäneet Perussuomalaisia toivoen, että puolue tekisi jotain.

Jussi Halla-aho on maahanmuuttajavihamielisen falangin johtohahmo, jota hänen uskollisimmat aseenkantajansa kuulemma kutsuvat "mestariksi". Ei ole erityisen yllättävää, että Halla-aho on reagoinut siihen, että Perussuomalaiset ovat pehmentäneet linjaansa maahanmuuttokysymyksissä. Timo Soinin ja falangin välillä on jännitettä, jonka Halla-aho lausunnollaan nostaa esiin.

Maahanmuuttovihamielisiä tarvittiin ennen eduskuntavaaleja 2011, ja he olivat mukana luomassa Perussuomalaisten jytkyä, mutta avoin maahanmuuttajavihamielisyys on varmasti vierasta Timo Soinille itselleen. Hän on joka tapauksessa edelleen riippuvainen falangista ja on myös syönyt sanansa, ettei kenelläkään rasismista tuomitulla ole paikkaa puolueessa. Kun Korkein oikeus kesäkuussa 2012 tuomitsi Jussi Halla-ahon kiihotuksesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta, Soini muutti mielensä ja katsoi, että Halla-aho on jo kärsinyt tarpeeksi. Kansanedustaja James Hirvisaari sai kuitenkin mennä, kun oli ikuistanut vieraansa natsitervehdyksen eduskunnassa.

On kuitenkin yllättävää, kuinka Halla-aho haastattelussa yhdistää Perussuomalaiset Ruotsidemokraatteihin. Silloin hän on itse asiassa oikeastaan törmäyskurssilla puoluejohtonsa kanssa. Timo Soini ja hänen liittolaisensa ovat erittäin herkkiä huomauttamaan, että näitä kahta ei voi mitenkään verrata. Syyskuussa puolueen virkailija Matti Putkonen jopa syytti Yleisradiota, että puolueen Helsingin toimistolle oli tehty ilkivaltaa. Syytöksen taustalla oli se, että Yle Putkosen mukaan vertasi Perussuomalaisia ja Ruotsidemokraatteja raportoidessaan Ruotsin eduskuntavaaleista. Perussuomalaisten keskuudessa täytyy olla dynamiittia, että Jussi Halla-aho vetää yhtäläisyysmerkin kahden puolueen välille. Halla-aho yrittää tosin tyypillisellä populistisella tavalla kääntää argumentoinnin päälaelleen. Hän väittää, että myös Perussuomalaiset leimattaisiin Ruotsissa natsipuolueeksi, aivan kuten Ruotsidemokraatit. Hän jopa väittää, että Ruotsidemokraatit edustavat samaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin suomalaiset hallituspuolueet, ja että myös niitä pitäisi kuvata natsistisiksi tai fasistisiksi. Mutta Halla-aho on ristiriidassa itsensä kanssa, koska sanoo samanaikaisesti, että Suomi edustaa yhtä liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa kuin Ruotsi.

Timo Soini yritti heti valaa öljyä laineille kirjoittamalla blogissaan, että Perussuomalaiset ovat kansanliike, jossa on monia ääniä ja että hänkin on huolissaan maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Tämäkään argumentti ei päde, sillä on osoitettu, että pitkällä tähtäimellä maahanmuutto vahvistaa taloutta. Myös Timo Soini tietää, että me väestörakenteinemme tarvitsemme maahanmuuttajia.

Puoluejohtoon kohdistuva kritiikki johtuu osittain kannatusmittausten synnyttämästä huolesta. Kaksi viimeistä mittausta ovat antaneet puolueelle yli 13 ja 14 prosentin kannatuksen.

Perussuomalaisilla on vaikeuksia sekä syödä kakku että säästää se. Halutaan hallitukseen ja silloin on osoitettava yhteistyöhalua ja ettei esitetä liian radikaaleja mielipiteitä. Mutta on myös tärkeää saada vaaleissa tarpeeksi suuri kannatus. Populistisen puolueen, joka ratsastaa tyytymättömyydellä ja yksinkertaisilla selityksillä, on vaikea sovittaa yhteen näitä kahta tavoitetta.

On monia syitä arvostella Perussuomalaisia ja heidän politiikkaansa. Mutta puolueen Helsingin piiritoimiston vandalisoimista kolme kertaa syksyn aikana ei voi hyväksyä missään olosuhteissa.

Susanna Ginman

(käännös)

_______________________________________________

Kaleva, pääkirjoitus: Halla-aho haastaa Soinia maahanmuuttajissa

Perussuomalaisten rivit rakoilevat nelisen kuukautta ennen eduskuntavaaleja. Puolueen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho hyökkäsi Kalevan haastattelussa (4.1.) voimakkaasti puheenjohtaja Timo Soinia vastaan. Tapaus on ennenkuulumaton puolueessa, jossa Soinia on totuttu pitämään arvostelun yläpuolella.

Soinin moittiminen kertoo, että perussuomalaisissa kytee tyytymättömyys puoluejohdon linjaan. Halla-ahon mukaan Soinia ei kiinnosta maahanmuuttokriittisyys, jonka varaan vaalikampanjaa pitäisi osaltaan rakentaa.

Halla-aho kehui haastattelussa Ruotsidemokraattien politiikkaa ja napautti näin Soinia tuntuvasti. Halla-ahon mukaan perussuomalaisten maahanmuuttonäkemys on sama kuin rasistiseksi leimatulla ruotsalaispuolueella.

Soini on aivan oikein sanoutunut irti Ruotsidemokraattien toimintamallista ja rasismista. Puolueiden linjat eroavat suuresti, toisin kuin Halla-aho väittää.

Soini ymmärtää kokeneena poliitikkona, ettei maahanmuutto riitä politiikan ytimeksi Suomessa, jonne tulijoita on lopulta vähän. Esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa. Ruotsiin verrattuna Suomessa on hyvin vähän maahanmuuttajia, alle 200 000.

Halla-ahon isku oli tarkasti ajoitettu. Perussuomalaisten kannatus on tuoreissa mittauksissa tipahtanut vaalikauden matalimpaan lukemaan, noin 13 prosenttiin. Viime eduskuntavaaleissa puolue kohosi vaalivoittajaksi 19,1 prosentin ääniosuudellaan.

Saattaa olla, että Halla-aho haluaa kokeilla, onko hänellä nostetta haastaa nykyinen puheenjohtaja ensi elokuun puoluekokouksessa Turussa.


_______________________________________________


Savon Sanomat, pääkirjoitus: Perussuomalaiset kipuilee poliittisen linjansa kanssa

Pediga-liike sai jälleen maanantaina koolle kymmeniä tuhansia ihmisiä muslimien vastaisiin mielenosoituksiin Saksassa. Näyttää siltä, että mielenosoituksiin osallistuvien määrä on edelleen kasvussa. Ymmärtäjiäkin liikkeelle löytyy entistä enemmän, myös Saksan perinteisistä puolueista.

Kristillisdemokraattien liittopäiväryhmän varapuheenjohtaja Hans-Peter Friedrich on arvostellut liittokansleri Angela Merkeliä siitä, että tämä ei ole ottanut kansalaisten huolta maahanmuutosta tosissaan. Merkelin jäykkäniskaisuus on Friedrichin mukaan paisuttanut mielenosoituksia.

Saksa ei ole ainoa EU-maa, jossa maahanmuuttovastaisuus on lisääntynyt. Näin on käynyt myös esimerkiksi Ruotsissa, jossa ruotsidemokraattien nousu vaa’ankieliasemaan parlamentissa on horjuttanut kansankodin poliittisia käytäntöjä. Uudet parlamenttivaalit Ruotsissa kyettiin välttämään. Ne olisivatkin saattaneet johtaa ruotsidemokraattien kannatuksen nousuun.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho seuraa tarkalla korvalla ja tarkoilla silmillä, mitä Euroopassa tapahtuu. Hän näkee maahanmuuttovastaisuuden teemana, jolla hänen oma puolueensa voisi kohentaa alamäessä olevaa kannatustaan. Tuoreimmassa kannatusmittauksessa perussuomalaiset on vajonnut 13,3 prosenttiin, mikä on alhaisin luku menossa olevalla vaalikaudella.

Lännen median haastattelussa (mm. Kaleva 4.1.) Halla-aho arvostelee perussuomalaisia maahanmuuttokysymysten välttelystä. Hänen mukaansa teema on puoluejohdossa koettu ikäväksi, eikä se henkilökohtaisesti kiinnosta puheenjohtaja Timo Soinia.

Halla-ahon analyysi jää puolitiehen. Hän on oikeassa siinä, että perussuomalaiset ei ole pitänyt maahanmuuttovastaisuutta näkyvästi esillä, vaikka Soini blogissaan ehti luvatakin, että se otetaan mukaan puolueen uuteen vaaliohjelmaan. Maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä ei ole pidetty kuitenkaan taka-alalla sen vuoksi, että ne eivät kiinnostaisi Soinia tai muuta puoluejohtoa, vaan sen vuoksi, että puolueen johto haluaa välttää ruotsidemokraattien kohtalon: puolue on pidettävä hallituskelpoisena.

Halla-aholle ja hänen hengenheimolaisilleen maahanmuuton lisääntyminen on ensisijassa kulttuurinen kysymys. Halla-ahon mukaan maahanmuuttajien kotouttaminen ei onnistu. Jos maahanmuuttoa ei padota, Suomea uhkaa kehitys, joka on jo toteutunut Ruotsissa. Maahanmuuttajat elävät ”mikroyhteisöjen” sisällä ja kotouttaminen vaikeutuu entisestään. Monikulttuurisuus sinänsä on Halla-aholle mörkö.

Soini taas näkee maahanmuuton ensisijassa taloudellisina ongelmana. Kotouttamiseen käytettävät varat ovat poissa yhteiskunnan heikompiosaisten auttamisesta. Tällainen järkeily – joka ei kuitenkaan perustu tosiasioihin – on poliittisesti korrektimpaa ja vie pohjaa rasismisyytöksiltä.

Ilmiselvästi perussuomalaiset kipuilee poliittisen linjansa kanssa. Soinilla on tekemistä, jos Halla-aho päättää pyrkiä takaisin eduskuntaan huhtikuun vaaleissa. Jos näin käy, maahanmuutosta puhutaan enemmän kuin Soini haluaisi.


________________________________________________


Keskisuomalainen, kolumni: Pekka Mervola: Toteutuuko Soinin hallitustie?

Perussuomalaisten muukalaisvastaisen rintaman ykkösnimi Jussi Halla-aho arvelee hetkensä koittaneen. Halla-aho on ollut pitkään hiljaa ja alistunut puolueen rivimieheksi. Hän jäi kansanedustajana puheenjohtaja Timo Soinin jalkoihin eikä saanut laajaa tukea ajatuksilleen.

Halla-aho hakeutuikin eurovaaleihin ja keräsi niistä 80 772 äänen potin, mutta hävisi silti kirkkaaksi maahanmuuton ja EU:n kannattajalle eli Alexander Stubbille (kok.). Stubb oli ääniharava 148 190 äänellään.

Halla-ahon suuri äänisaalis ei vahvistanut hänen asemaansa perussuomalaisissa. Osalle puolueväkeä Halla-ahon lähtö maanpakoon Brysseliin oli iloinen asia, sillä hän oli puolueelle riski. Halla-ahon maahanmuuttokriittiset ajatukset voivat karkottaa osan äänestäjistä ja ajaa puolueen marginaaliin.

Timo Soini on ollut vaisu ja vetäytyvä vuoden ajan. Perussuomalaisten kannatus on laskenut vuoden 2011 jytkyn luvuista eli 19,1 prosentista. Nyt mielipidetiedustelun kannatus on 13–14 prosentin tasolla.

Kevään eurovaaleissa perussuomalaisten kannatus oli 12,9 prosenttia ja vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Soini joutui henkilökohtaisesti tyytymään 9,4 prosentin kannatukseen.

Nyt jälkikäteen näyttää siltä, että presidentinvaalit olivat käännekohta Soinin toiminnassa. Hän hävisi selvästi vihreiden Pekka Haavistolle ja keskustan Paavo Väyryselle ja jäi neljänneksi ensimmäisellä kierroksella.

Vaalit osoittivat, että perussuomalaisten kannatus ei ole vain kasvavaa sorttia. Se voi myös laskea ja jytky voi olla ainutkertainen tapahtuma.

Soinin kannalta kyse on jo jonkun aikaa ollut siitä, pysyykö perussuomalaisten kannatus huhtikuun eduskuntavaaleihin saakka riittävällä tasolla.

Riittävä taso on sellainen, jolla Soini pääsee etuovesta hallitukseen.

Keväällä 2011 perussuomalaiset eivät olleet valmiita hallitusvastuuseen. Puolue oli kerralla moninkertaistunut. Kansanedustajat olivat uusia. Perussuomalaiset eivät myöskään olisi kovan vaalikampanjan jälkeen voineet pakittaa eteläisen Euroopan tukikysymyksissä, joten ainoa vaihtoehto oli oppositio.

Huhtikuun vaalit ovat Soinille ainutkertainen mahdollisuus kruunata pitkä poliittinen uransa ministeriydellä. Soini on johtanut SMP:n raunioille syntynyttä puoluetta Raimo Vistbackan jälkeen eli vuodesta 1997.

Perussuomalaiset on oikeasti Soinin luomus. Hän loi vähäväkisen kansan puolueen uudestaan ja löysi SDP:n sekä keskustan välistä elintilan.

Globalisaatioon kriittisesti suhtautuva konservatiivinen linja puri, kun teollisia työpaikkoja vyöryi Kiinaan eikä SDP puolustanut tästä huolestuneita äänestäjiään. Keskustasta puolestaan ihmisiä karkottui liberaalin linjan takia.

Soini on ollut puolueessaan ehdoton johtaja. Häntä ei kukaan ole haastanut eikä Halla-ahokaan sitä vielä pysty tekemään.

Soini vie puolueensa vaalien jälkeen hallitukseen ja jättää sitten ensi vaalikauden aikana puolueen puheenjohtajuuden. Sitä vallanjakoa varten haastajat alkavat nyt tulla esille, kun kannatusluvut eivät Soinia nyt kannattele.


____________________________________________________________

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Halla-aho suuntaisi kohti oppositiota, Soini ei

Perussuomalaisten puheenjohtajalla Timo Soinilla on ongelmia jytkyn kypsyttämisessä.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien voitto oli valtaisa menestys puolueelle. Ääniä hankittiin ilman suurta huolta siitä, mitä näkemyksiä tai väitteitä hankinnassa käytettiin. Protestihenkeä kanavoitui puolueen hyväksi laajalti: maahanmuuttoa ja eurokriisivastuita vastustavista, vanhoihin puolueisiin kyllästyneistä, herravihaa tuntevista, konservatiivioikeistolaisten joukoista ja työväenpuolueitten tekemisiin tuskastuneista työntekijöistä.

Vaalivoitto ei ole kuitenkaan päämäärä vaan väline. Suosiolla pitäisi tehdä jotain.

Tässä tuli ensimmäinen ongelma. Suosiota oli kerätty näkemyksillä, joita oli vaikea sovittaa mihinkään hallituspohjaan – eivät ne sopineet hyvin toisiinsakaan. Jälkikäteen näyttää siltä, että perussuomalaiset eivät tehneet voitollaan mitään, kun he jäivät oppositioon. Joka viides äänestäneistä oli pyytänyt puoluetta muuttamaan maailman menoa, mutta Soini ei vastannut pyyntöön.

Vaikka suosio pysyi pitkään korkealla, vuonna 2011 oppositiopäätös oli se, joka jäi nakertamaan puolueen kannatusta. Myöhemmin Soini on pyrkinyt korjaamaan tilannetta. Hän on ehostanut puoluettaan maltilliseen, hallituskelpoiseen kuntoon. Nykyisin perussuomalaisten viralliset tulkinnat taloudesta ja EU:sta eivät ole kovin kaukana niistä, joita kuulee keskustan ja kokoomuksen riveistä.

Protestista noussutta puoluetta ei voi kuitenkaan maltillistaa menettämättä jotain. Kun seisoo keskellä ja kumartaa yksille, pyllistää toisille.

Soinille on näyttänyt sopivan, että osa vuonna 2011 mukaan tulleesta väestä ja kannatuksesta varisee matkan varrelle. Nyt puolue alkaa vuotaa jo liikaa.

Tuoreimpien mielipidetiedustelujen mukaan perussuomalaisten kannatus on romahtanut, ja vaalit lähestyvät. Puolueen maltillistaminen tuo hallitusvastuuta lähemmäs, mutta kannatuksen hupeneminen vie sitä samalla kauemmas.

Perussuomalaisten euroedustaja Jussi Halla-aho moittii Soinia siitä, että tämä ei nosta maahanmuuttoa puolueen kärkiteemaksi. Niin Soini ei voi tehdä. Jos tekisi, puolue rakentaisi kannatuksensa teemalle, joka ei edistä hallitustaipaletta. Taaskaan puolue ei pystyisi hyödyntämään kannatustaan. Halla-aho suuntaisi oppositioon, mutta se ei ole Soinin tie.