tiistai 30. syyskuuta 2014

Verkkouutiset: Stubb: Nämä aatteet korvasivat oikeiston ja vasemmiston

Verkkouutiset: Stubb: Nämä aatteet korvasivat oikeiston ja vasemmiston 30.9.2014
Valtioneuvoston tiedote: Pääministeri Stubb Kööpenhaminassa: Vapaa liikkuvuus Euroopan talouskasvun kulmakivi

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoo, että globalisaatio on muuttanut teollistuneen maailman poliittisia jakolinjoja. Vasemmiston ja oikeiston sijaan nykymaailman jakautuu globaalisti ajatteleviin ja paikallisesti ajatteleviin.

– Nykyään "globalistit" näkevät yhdentyvän maailman mahdollisuutena, kun taas "lokalistit" pyrkivät suojaamaan itsensä kansainvälistymiseltä kääntymällä sisäänpäin, Stubb sanoi tiistaina Kööpenhaminssa.

Hänen mukaansa työvoima ei siirry Euroopassa riittävän paljon rajojen yli. Siitä syntyy "epäsymmetria", joka hidastaa talouskasvua.

– Olen huolestunut siitä, ettei työvoima liiku. Rajat ylittävä työvoiman osuus Euroopassa on 0,29 prosenttia, kun se Yhdysvalloissa on 2,40 prosenttia.

Stubb sanoo, että ikääntyvät teollisuusmaat, Suomi siinä joukossa, tarvitsevat työvoimaa. Sitä saadaan maahanmuuttajista. Hänen mielestään hyökkäykset maahanmuuttoa vastaan ovat vailla perusteita.

– OECD:n viimeisimmän tutkimuksen mukaan suurin osa maahanmuuttajista maksaa oleskelumaahansa enemmän veroja ja sosiaaliturvamaksuja kuin vastaanottaa vastaavia etuuksia.

_____________________________________

Valtioneuvoston tiedote: Pääministeri Stubb Kööpenhaminassa: Vapaa liikkuvuus Euroopan talouskasvun kulmakivi

Pääministeri Alexander Stubb vieraili tiistaina 30. syyskuuta Kööpenhaminassa, jossa hän tapasi kollegansa Tanskan pääministerin Helle Thorning-Schmidtin. Pääministereiden tapaamisen pääpaino oli energia- ja ilmastoasioissa. Myös ajankohtainen tilanne Ukrainassa sekä vapaan liikkuvuuden teema nousivat esille keskustelussa.

Pääministeri Stubb puhui lisäksi Dansk Industrin järjestämässä tilaisuudessa kansainvälistymisestä:

"Kansainvälistyminen on maailmanlaajuinen megatrendi. Yhä suuremmalla osalla ihmisiä on mahdollisuus opiskella, työskennellä ja asua joko kotimaassaan tai valintansa mukaan jossain muualla. Tätä mahdollisuutta pitää tukea. Samaan aikaan ei tule kuitenkaan unohtaa niitä kymmeniä miljoonia pakolaisia, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan.

Globalisaation mukanaan tuomat jakolinjat ovat monissa teollistuneissa maissa osin korvanneet perinteisen oikeiston ja vasemmiston. Nykyään "globalistit" näkevät yhdentyvän maailman mahdollisuutena, kun taas "lokalistit" pyrkivät suojaamaan itsensä kansainvälistymiseltä kääntymällä sisäänpäin.

Maahanmuuton kustannuksista käydään jatkuvaa keskustelua. Asiat pitäisi kuitenkin muistaa pitää oikeassa mittasuhteessa. Suomi, kuten muutkin ikääntyvät teollisuusmaat, tarvitsee työvoimaa. Työntekijöiden liikkuvuudesta tulee ongelma vasta, kun tätä resurssia ei käytetä. Uudet ihmiset tuovat tuoreita ajatuksia ja moninaisuutta. Kansainvälistyminen on happi, jota tarvitsemme menestyäksemme. Meidän täytyy olla samaan aikaan sekä valmiina muutokseen että pehmentämään sen toisinaan aiheuttamia kulttuurisia ja taloudellisia kolhuja.

Vapaa liikkuvuus on Euroopan yhdentymisen kulmakivi ja edellytys yhteisen sisämarkkinamme toiminnalle. Olen huolestunut siitä, ettei työvoima liiku. Rajat ylittävä työvoiman osuus Euroopassa on 0.29%, kun se Yhdysvalloissa on 2.40%. Samaan aikaan, kun Euroopassa yhtäällä kärsitään korkeasta työttömyydestä, toisaalla voi olla kipeä työvoimapula. Tämä epäsymmetria on este Euroopan talouskasvulle.

Myös vapaan liikkuvuuden periaatetta vastaan on hyökätty voimakkaasti. Tässäkin keskustelussa olisi parasta pitäytyä tosiasioissa. OECD:n viimeisimmän tutkimuksen mukaan suurin osa maahanmuuttajista maksaa oleskelumaahansa enemmän veroja ja sosiaaliturvamaksuja kuin vastaanottaa vastaavia etuuksia. Tämä johtuu suureksi osaksi siitä, että maahanmuuttajat ovat usein kantaväestöä nuorempia.

Avoimuus ja kansainvälisyys ovat Suomen menestystarinan takana. Vientivetoinen taloutemme on vahvasti integroitunut maailmantalouteen. Vaikka Suomen teknologia- ja metsäsektorit ovat viime vuosina menettäneet asemiaan, kasvuyritykset ovat vahvassa nousussa.

Maan taloudellinen menestys rakentuu sen kyvylle omaksua kansainvälisyys ja sitä eteenpäin vievät virtaukset: digitalisoituminen, ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja ikääntyminen.

Suomen hallituksen vastaus edellä mainittuihin on yritysten kansainvälistymistä eteenpäin vievän Team Finland -verkoston perustaminen. Kahden ensimmäisen vuoden kokemukset ovat lupaavia - yhteistyön tuloksena Suomen meriteollisuus on saanut vahvan jalansijan Brasiliassa.”