sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Ilkka: ”Oli kulttuurishokki palata Suomeen!”

Ilkka: ”Oli kulttuurishokki palata Suomeen!” 8.6.2014

Kun on liki 10 vuotta poissa kotimaasta palatessaan voi törmätä muutoksiin, joita ei lähtiessään osannut edes kuvitella.

Paola Raunio palasi kotikaupunkiinsa Suomen Turkuun väitöksensä jälkeen keväällä ja on siitä saakka seurannut suomalaista julkista keskustelua hämmentyneenä.

Suomi-neidon sisäänpäinkääntyminen on järkyttänyt maailmalta palannutta.

– Oli suoraan sanoen aikamoinen kulttuurishokki palata. Maa on aivan erilainen kuin lähtiessäni.

Raunio viittaa ulkomaalaisiin kohdistuneiden asenteiden koventumiseen.

– Keskustelujen sävy on muuttunut huomattavasti. Ihmettelen, mistä tämä johtuu. Ulkomaalaisiin suhtaudutaan vihamielisesti. Jopa Turussa, joka on aina ollut kansainvälinen kaupunki, ilmapiiri vaikuttaa suoraan sanoen rasistiselta.

Kehitys on linjassa muun Euroopan kanssa: maahanmuuttoon suhtaudutaan kriittisesti, kotouttamisprosessien epäonnistumisia manataan. Syytä kiristyneisiin asenteisiin Raunio hakee taloudellisesta taantumasta.

– Mutta olen vakuutttunut siitä, ettei siinä ole koko totuus. Ilmapiirissä on jotain sellaista, mitä Suomessa ei ollut täältä lähtiessäni. Sisäänpäinkääntyneisyys on tullut yllätyksenä.

Ristiriita maltillisen pakolaispoltiikan kanssa on Raunion mukaan ilmeinen. Suomi painii aivan eri sarjassa esimerkiksi Ruotsin kanssa.

– Omat kokemukseni Suomesta kertovat, että maahanmuuttajien kotouttaminen on onnistunut hyvin. Olen itse käynyt koulujani maahanmuuttajien kanssa, ja nähnyt, miten he työllistyvät niin kuin me muutkin. En ymmärrä, mistä vihamielisyys kumpuaa.

Kotoa Isostakyröstä saatu ihmisten erilaisuutta arvostava perintö on aina ohjannut Rauniota ennakkoluulottomasti uuteen.

– Olen suhtautunut avoimesti ja kiinnostuneena uusiin kulttuureihin ja ihmisiiin. Jo lapsena Vaasassa asuessani hypistelin mustalaisten helmoja ja kyselin heidän kulttuuristaan. Olen saanut kasvatuksen, ettei erilaisuus ole uhka.

Tuore tohtori kokee, ettei halua jäädä Suomeen.

– Veri on aina vetänyt minua maailmalle, aivan pikkutytöstä lähtien.

Äidin keittiönpöydällä pyörivässä läppärissä on hahmollaan hakemus YK:n parhaillaan käynnissä olevaan apulaisasiantuntijahakuun. Haussa on ainakin viisi eri asemapaikkaa maailmalla.

– Haen ensisiajaisesti Yhdysvaltoihin New Yorkiin ja Etiopiaan Addis Abebaan. Työllistyminen ei ole mitenkään helppoa, vaikka väitös on jo takanapäin.

Ensi syksynä Raunio pistää paperit vetämään myös ulkoministeriön diplomaattikoulutukseen.

– Tykkäisin myös opettaa, mutta peace and conflict -tyyppinen tutkimus ja osaaminen on Suomessa valitettavasti hyvin ohutta. Sitä ei opeteta yliopistoissa toisin kuin Ruotsissa, jossa osaaminen on todella korkealla tasolla.

Raunio pitää vallitsevaa asiantilaa ristiriitaisena suhteessa siihen, että Suomella ja suomalaisilla on maailmalla poikkeuksellisen hyvä maine konfliktien ratkaisijana.

– Tuntuu, ettei Suomessa Martti Ahtisaaren toimiston lisäksi ole muuta toimijaa, joka hallitsi alaa. Mielestäni Suomen Akatemian pitäisi satsata alan tutkimuksen edistämiseen.