torstai 3. huhtikuuta 2014

Yle: Hallitus haluaa yhdenvertaisuusvaltuutetun

Yle: Hallitus haluaa yhdenvertaisuusvaltuutetun 3.4.2014
Oikeusministeriön tiedote: Hallitus tehostaa suojaa syrjintää vastaan

Laajasti syrjintäasioita valvova yhdenvertaisuusvaltuutettu korvaisi nykyisen vähemmistövaltuutetun. Uusi yhdenvertaisuuslaki estäisi syrjintää nykyistä laajemmin.

Hallitus aikoo muuttaa vähemmistövaltuutetun syrjintä-asioita laajasti valvovaksi yhdenvertaisuusvaltuutetuksi.

Uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoisi, että ihmisten yhdenvertaisuus toteutuu kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Nykyinen vähemmistövaltuutettu valvoo etnisen syrjinnän kiellon noudattamista.

Muutos sisältyy hallituksen torstaina antamaan esitykseen uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi. Uuden lain on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun on tarkoitus aloittaa tehtävässään samaan aikaan.

Nykyisin vähemmistövaltuutettuna toimii Eva Biaudet. Vielä ei ole päätetty, jatkaako Biaudet yhdenvertaisuusvaltuutettuna, mikäli uusi virka perustetaan. Biaudet aloitti viisivuotisen kautensa vähemmistövaltuutettuna toukokuussa 2010.

Syrjintäsuoja laajenemassa

Uusi yhdenvertaisuuslaki antaisi nykyistä laajempaa suojaa syrjinnältä.

Lakia sovellettaisiin julkiseen ja yksityiseen toimintaan. Syrjintäkielto laajenisi koskemaan kaikkea syrjintää, jota ihmiset kokevat muun muassa yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Nykyinen laki kieltää palveluiden tarjonnan osalta vain etniseen taustaan perustuvan syrjinnän.

Yksityiselämä, perhe-elämä ja uskonnonharjoitus jäisivät kuitenkin uuden lain ulkopuolelle.

Velvoite edistää yhdenvertaisuutta laajenisi koskemaan viranomaisten lisäksi myös koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia ja työnantajia.

Lisäksi vammaiselle on varmistettava yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet. Työnantajan tulee tarvittaessa tehdä kohtuullisia muutoksia, jotta nämä mahdollisuudet pystytään takaamaan.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan uudistuksella pyritään saattamaan lainsäädäntö sellaiseksi, että Suomi voi ratifioida YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen.

Kielto sukupuoli-identiteettiin perustuvalle syrjinnälle

Hallitus esittää myös muutoksia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin eli tasa-arvolakiin.

Uusi laki kieltäisi sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän. Muutoksella pyritään estämään sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemaa syrjintää.

Tasa-arvolain noudattamista valvoisi edelleen tasa-arvovaltuutettu.

Hallitus haluaa myös yhdistää syrjintälautakunnan ja tasa-arvolautakunnan. Uuden lautakunnan tehtäviin kuuluisi kaikkien syrjintäperusteiden valvonta. Työelämässä tapahtuvan syrjinnän valvonta kuuluisi kuitenkin edelleen työsuojeluviranomaisille.

Mistä on kyse?
- Hallitus haluaa korvata nykyisen vähemmistövaltuutetun viran uudella yhdenvertaisuusvaltuutetulla.
- Vähemmistövaltuutettu valvoo etnisen syrjinnän kiellon noudattamista. Uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoisi yhdenvertaisuutta kaikkien syrjintäperusteiden osalta.
- Hallitus jätti myös esityksen uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi. Laki antaisi nykyistä laajempaa suojaa syrjinnältä.

_______________________________________

Oikeusministeriön tiedote: Hallitus tehostaa suojaa syrjintää vastaan

Hallitus antoi 3. huhtikuuta eduskunnalle esityksen uudeksi yhdenvertaisuuslainsäädännöksi. Tavoitteena on yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen. Syrjityksi tulleiden oikeussuojaa parannettaisiin ja velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta laajennettaisiin. Esitykseen sisältyy muutoksia myös naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin eli tasa-arvolakiin.

Uusi yhdenvertaisuuslaki

Uusi laki antaisi nykyistä laajempaa suojaa syrjinnältä. Lakia sovellettaisiin julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan. Yksityiselämä, perhe-elämä ja uskonnonharjoitus jäisivät kuitenkin soveltamisalan ulkopuolelle.

Suoja syrjinnältä olisi yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn.

Velvoite edistää yhdenvertaisuutta laajenisi koskemaan viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia ja työnantajia. Heille tulisi velvollisuus laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelman laatimisvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi muita kuin niitä työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.

Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan olisi tarvittaessa kohtuullisia mukautuksia tekemällä varmistettava vammaiselle henkilölle muiden kanssa yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet. Myös tarjolla olevia tavaroita ja palveluja tulisi saada yhdenvertaisesti muiden kanssa. Henkilön vamma olisi otettava huomioon palvelutilanteessa ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi järjestämään sitä tarvitsevalle esteetön kulkureitti.

Työnantajilla on jo nykyisin velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaista työntekijää varten. Sen sijaan palveluiden ja tavaroiden tarjoajille (esim. hotelleille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille) tämä olisi uusi velvoite.

Käytännön parannuksia syrjityn oikeusturvaan

Nykyisin syrjityksi joutuneen mahdollisuudet saada esimerkiksi neuvoja ja oikeusapua ovat erilaiset sen mukaan, mikä katsotaan syrjinnän perusteeksi. Myös viranomaisvalvonnassa on eroja. Syrjintää koskevia asioita käsitellään tuomioistuimissa ja muissa toimivaltaisissa viranomaisissa toistaiseksi varsin vähän verrattuna siihen, miten yleistä syrjintä asiaa selvittäneiden tutkimusten mukaan ilmeisesti on.

Vähemmistövaltuutetusta tehtäisiin syrjintä-asioita laajasti käsittelevä yhdenvertaisuusvaltuutettu. Kun vähemmistövaltuutettu valvoo vain etnisen syrjinnän kiellon noudattamista, valvoisi yhdenvertaisuusvaltuutettu yhdenvertaisuuslain noudattamista kaikkien syrjintäperusteiden osalta.

Yhdenvertaisuuden toteutumista työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvoisivat edelleen työsuojeluviranomaiset, mutta myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla olisi työelämän yhdenvertaisuutta koskevia tehtäviä. Tasa-arvovaltuutettu valvoisi edelleenkin tasa-arvolain noudattamista.

Syrjintälautakunta ja tasa-arvolautakunta yhdistettäisiin. Uuden lautakunnan toimiala kattaisi kaikkien syrjintäperusteiden valvonnan. Lautakunta voisi antaa kielto- ja velvoitepäätöksiä sekä yhdenvertaisuuslain nojalla myös vahvistaa osapuolten välisen sovinnon. Lautakunta voisi asettaa kielto- ja velvoitepäätöksensä tehosteeksi uhkasakon.

Lautakunnan tehtäviin ei kuuluisi tutkia työelämän syrjintätilanteita yhdenvertaisuuslain alaan kuuluvissa tapauksissa, koska tällaisten tilanteiden valvonta kuuluisi työsuojeluviranomaisten tehtäviin. Tasa-arvolain osalta lautakunta tutkisi myös työelämän kysymyksiä.

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan tasa-arvovaltuutetun, lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun toimistojen ja hallinnon kokoamista oikeusministeriön hallinnonalalle. Siirto koskisi myös uutta lautakuntaa. Työryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Myös syrjintään syyllistyneelle määrättäviä seuraamuksia täsmennettäisiin. Syrjitylle maksettavan hyvityksen yläraja poistettaisiin.

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen sisältyy pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan.

Muutokset tasa-arvolakiin

Sukupuolisyrjinnän kiellosta ja sukupuolten tasa-arvosta säädettäisiin edelleen tasa-arvolaissa. Tasa-arvolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta. Näiden syrjintäkieltojen on tarkoitus estää ennen muuta sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten, kuten transsukupuolisten henkilöiden, kokemaa syrjintää. Tasa-arvolakiin tulisi myös velvoite ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta johtuvaa syrjintää.

Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia säännöksiä tarkistettaisiin, jotta ne toimisivat nykyistä tehokkaammin naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä. Palkkakartoituksen sisältö määriteltäisiin laissa nykyistä tarkemmin. Lakiin sisällytettäisiin velvollisuus tiedottaa henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta ja henkilöstön osallistumista vahvistettaisiin. Työpaikan tasa-arvosuunnitelma voitaisiin jatkossa laatia vähintään joka toinen vuosi nykyisen vuosittaisen tarkastelun sijasta.

Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu laajennettaisiin myös perusopetusta antaviin oppilaitoksiin.