keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Suomen PENin sananvapauspalkinto 2014 Kimmo Oksaselle

Suomen PENin sananvapauspalkinto 2014 Kimmo Oksaselle 5.2.2014

Suomen PENin sananvapauspalkinnon vuonna 2014 sai toimittaja, tietokirjailija ja kolumnisti Kimmo Oksanen (s. 1960)

Kimmo Oksanen on tarttunut aiheisiin, joita voi pitää vähintäänkin vaikeina: Hän on kirjoittanut Suomessa asuvista romanikerjäläisistä useita juttuja (varsinkin vuosina 2006–2010). Hän on pohtinut kerjäämisen syvimpiä ongelmia ja niiden taustoja kuten vääristyneitä yhteiskunnallisia rakenteita. Oksanen on korostanut sitä, ettei köyhän ihmisen halveksiminen tai poistaminen näköpiiristä ole mikään ratkaisu.

Oksanen on rohkea ja tinkimätön kirjoittaja, joka ottaa aiheestaan selvää ja tutkii sitä tarkkaan eri kulmista. Romaneista kirjoittaessaan hänelle ei ole riittänyt mennä siitä missä aita on matalin. Hän on keskustellut romaneiden kanssa sekä Suomessa että ongelman alkulähteillä, Romaniassa. Sen maan hän on kiertänyt “ympäri ämpäri neljään kertaan”.

Oksasta ei ole lannistanut rankka negatiivinen ja rasistissävyinen palaute, jota on kuulemma tulvinut, eikä hän ole sortunut itsesensuuriin. Pelottavatko vihaa uhkuvat sähköpostit, keskusteltiin Tietokirja.fi -tapahtumassa syksyllä 2013. Panelisti-Oksaselle haukut olivat kuin bensaa liekkeihin: “Sellaisestahan minä innostun vaan enemmän”, Oksanen huudahti.

Kimmo Oksanen kirjoittaa Huomio! Romaneja tiellä -teoksen artikkelissa vuonna 2012: ”[Runoilija Paul Polansky sanoi että] ´jos näen epäoikeudenmukaisuutta, puutun siihen.´ Tuon motiivin jakavat myös useimmat toimittajat, ainakin uransa varhaisvaiheessa. Kun toimittajaksi opiskelevia haastateltiin erästä tutkimusta varten, he mainitsivat ammatinvalintansa motiiviksi lähes poikkeuksetta ´yhteiskunnan epäkohtiin puuttumisen´, ´epäoikeudenmukaisuuden osoittamisen´ tai ´maailman muuttamisen paremmaksi´. — Nuo motiivit näyttävät romaneista kirjoittaessa ajoittaen unohtuneen, kirjoittajan itsensä sitä todennäköisesti edes huomaamatta.”

Kimmo Oksanen kunnioittaa haastateltavaa. Hän kysyy haastateltavan nimen – haastateltavan, joka monille on vain anonyymi köyhä polvillaan kadulla. Hän katsoo tätä naista tai miestä silmiin kuunnellen mitä tämä vastaa. Hän antaa jutun kohteelle ihmisarvon. Jutullaan hän antaa äänen äänettömälle.

Oksanen on sanonut Mielenterveys-lehden haastattelussa: “Olisi suuri synti olla nostamatta esiin ihmisarvoa ja tasa-arvoa, kun minulla on siihen mahdollisuus. En yritä kirjoittaa viisaasti, enkä halua antaa neuvoja, miten asiat tulisi ratkaista. Yritän nähdä asiat ihmisen kokoisesta vinkkelistä. Ihmiset tulee nähdä yksilö kerrallaan; jokainen on omanlaisensa.”

Oksasta arvostetaan toimittajakollegoiden keskuudessa rehellisen ja humanistisen työtapansa takia. Suomen PEN toivookin, että muut journalistit saavat häneltä hyviä vaikutteita tärkeään työhönsä.

Aikoinaan aloittaessaan romaneista kirjoittamisen Oksanen joutui tarkentamaan näkökulmaansa saatuaan aiheesta tietoa ja kun oma ymmärrys aiheesta alkoi kasvaa. Kuten kirjansa Kerjäläisten valtakunta -esittelyssä kerrotaan: “Alussa Oksanen, joka määrätään kirjoittamaan juttu kerjäläisistä, on epäilevä ja vihamielinenkin Helsingin katukuvaa pilaamaan tulleita kerjäläisiä kohtaan. Pikkuhiljaa tiedon kasvaessa suhtautuminen muuttuu.”

Suomen PENin sananvapauspalkintona Kimmo Oksaselle luovutetaan kuvataiteilija Marjatta Tapiolan lahjoittama maalaus ’Kaksi kalloa’.

Vuonna 2014 PENin toiminnan yhtenä painopisteenä ympäri maailmaa on kirjallisuuden kääntäminen ja kielelliset oikeudet. PEN muistuttaa, että romanien kielelliset ja kulttuuriset oikeudet eivät toteudu asianmukaisesti missään Euroopan maassa.