Yle: Juhana Vartiainen: Maahanmuutto palvelee talouskasvua

Yle: Juhana Vartiainen: Maahanmuutto palvelee talouskasvua 28.12.2013
Juhana Vartiainen/VATT, kolumni: Suomi ei elä vain vientikysynnästä
MTV3/STT: Asiantuntija: Työvoimapulaa ei oteta vakavasti
Kansan Uutiset: Työnantajat haluavat lisää maahanmuuttajia

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottaa maahanmuuton tuntuvaa kasvattamista työikäisen väestön lisäämiseksi. Vartiainen kirjoittaa kolumnissaan VATT:n verkkosivuilla, että Suomessa uskotaan liiaksi talousongelmien ratkeamiseen viennin kasvattamisella.

Juhana Vartiaisen mukaan Ruotsi on maahanmuuttoa hyödyntämällä ratkaissut Suomea paremmin työllisyysasteen kasvattamisen.

Ruotsin työllisyys on Vartiaisen mukaan kasvanut vuoden 2010 jälkeen noin 225 000 hengellä. Kasvusta 45 prosenttia on ollut maahanmuuttajien työllisyyden kasvua. Samaan aikaan Suomessa työvoima on supistunut.

Työllisyysasteen kasvu saattaa Vartiaisen mukaan selittää sitä, että Ruotsissa myös investoinnit ovat kasvaneet Suomea enemmän. Työvoiman supistaminen saattaa Vartiaisen mukaan houkutella yritykset investoimaan muualle kuin Suomeen.

Vartiaisen mukaan Suomen vientiinkin vaikuttaa pitkällä aikavälillä vientituotteita tuottavien osaavien ihmisten määrä. Vain vientikysyntään tuijottaminen johtaa äänestäjät ja päättäjät harhaan, kirjoittaa Vartiainen.

_______________________


Juhana Vartiainen/VATT: Suomi ei elä vain vientikysynnästä

Suomen rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää taloudellisen potentiaalimme vahvistamista. Julkistalouden kestävyyden kannalta keskeistä on työllisyysasteen nostaminen. Mutta työllisyysasteen nostaminen ja työikäisen väestön lisääminen maahanmuuton kautta palvelee muutenkin talouskasvua.

Suomessa elää valitettavan voimakkaana merkantilistinen käsitys, jonka mukaan talousongelmamme ratkeavat viime kädessä vain vientikysynnän kasvun kautta. Viennin kasvu toki kohentaa tilannettamme, mutta vienti ei ole ainoa hyvinvoinnin lähde. Ja vienninkin määräävät pitkällä aikavälillä meidän omat tarjontatekijämme eli se, paljonko meillä on osaavia ihmisiä vientituotteita tuottamassa. Siksi vain vientikysyntään tuijottaminen johtaa äänestäjät ja päättäjät harhaan.

Tuttu ja havainnollinen vertailukohde on naapurimaamme Ruotsi. Konjunkturinstitutin tuoreesta ennusteesta (Konjunkturläget December 2013) ilmenee, että Ruotsin vientiennuste on vuosille 2014 ja 2015 jokseenkin samaa luokkaa kuin Suomen eli 2,7 ja 5,3 prosenttia. Suomen vientiennuste samoille vuosille on VM:n tuoreen katsauksen (Suhdannekatsaus 2/2013) mukaan 3,6 ja 4,1 prosenttia eli keskimääräinen kasvu on miltei yhtä nopeaa. Ruotsin bruttokansantuote kasvaa kuitenkin samana vuosiparina, 2014 ja 2015, yhteensä yli 5 prosenttia, kun taas Suomen kasvu jää noin puoleen tästä.

Ero syntyy esimerkiksi investoinneista, jotka VM:n mukaan jatkavat meillä supistumistaan vielä ensi vuonna. Tärkein eroa luova tekijä on kuitenkin yksityinen kulutus. Ja juuri näissä tekijöissä näkyy Ruotsin pitkäjänteisempi talouspolitiikka ja tarjontatekijöistä huolehtiminen. Ruotsin kestävyysvaje on selvästi Suomen vajetta pienempi, ja kotitaloudet suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti, ilman pelkoa uusista leikkauksista ja veronkorotuksista.

Ruotsissa on myös kaukokatseisemmin huolehdittu työllisyysasteesta ja työikäisen väestön kasvusta. Niinpä työikäinen väestö, työvoima ja työllisyys jatkavat Ruotsissa kasvuaan vuosina 2014-2015. Työttömyysaste on toki samaa vajaan 8 prosentin luokkaa kuin meillä, mutta Ruotsin työtunnit ja työllisyys kasvavat – toisin kuin meillä. Ruotsin työllisyys onkin vuoden 2010 jälkeen kasvanut noin 225 000 hengellä. Maahanmuuttoon epäluuloisesti suhtautuvia suomalaisia saattaakin yllättää tieto, että 45 prosenttia tästä kasvusta eli noin 102 000 henkilöä on ulkomailla syntyneiden (maahanmuuttajien) työllisyyden kasvua.

Maahanmuuttajien työllisyysaste jää toki edelleen jälkeen kantaväestöstä, mutta Ruotsin suurempi maahanmuuttajavirta on ilman muuta yksi maan talouteen kasvuvoimaa tuova tekijä.

Tällaiset tekijät voivat puolestaan osaltaan selittää Ruotsin korkeampaa investointiastetta. Suomen työvoima supistuu, ja silloin ei ole kovin yllättävää, että myös investoinnit supistuvat. Minäkin olen tavannut pienten ja keskisuurten yritysten johtajia, jotka kertovat lopettavansa tuotannon Suomessa kun täällä ei enää löydy tekijöitä. Globaalin talouden yritykset eivät ala Helsingin Sanomien etusivulla mainostaa ”työvoimapulaansa” tai odottaa, että viranomaiset ja ammattiliitot vihdoin suostuvat myöntämään maahanmuuton ”tarpeen”. Ne siirtävät tyynesti tuotantonsa Baltiaan tai Kiinaan tai minne vain muualle. Järkevästi toimiva kansainvälinen yritys saattaa hyvinkin nähdä Suomen maana, jossa ei ole kovin kiinnostavaa kasvupotentiaalia . Työvoima supistuu ja siitäkin supistuvasta resurssista ottaa julkinen työnantaja kasvavan osuuden. Jos tällaiset kasvutekijät eivät ole kunnossa, voi olla aivan turhaa koettaa brändätä Suomea joulupukilla tai cleantechillä.

Juhana Vartiainen

___________________________________________________________

MTV3/STT: Asiantuntija: Työvoimapulaa ei oteta vakavasti

Työnantajajärjestön asiantuntijan mukaan yritysten rekrytointiongelmia ei oteta vakavasti, kun samaan aikaan on toisaalla paljon työttömiä.

Elinkeinoelämän keskusliiton työvoimapoliitiikan asiantuntija Mikko Räsänen muistuttaa, että työvoimapulaa on erityisesti sosiaali- ja terveydenhoitoalalla, ravintola-alalla ja kuljetuksessa.

Räsäsen mielestä ulkomailta rekrytointi pitäisi tehdä helpommaksi, jos oikeaa tekijää ei kotimaasta löydy.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoitti tänään verkkokolumnissaan, että Suomi saisi talouteensa kasvuvoimaa työperäisestä maahanmuutosta.

Vartiaisen mukaan Suomessa pienet ja keskisuuret yritykset ovat joutuneet jopa lopettamaan tuotannon työvoimapulan takia. Samaan aikaan Ruotsissa työllisyys on kasvanut muun muassa maahanmuuton ansiosta.

Vartiaisen esiin tuoma ongelma kuulostaa Räsäsen mielestä tutuilta. Työvoimapula välttämättä näy avoimien työpaikkojen määrässä.

– Kun tekijöitä ei ole, bisnes jää tekemättä. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että vähäkin määrä työtä siirtyy meiltä muualle, Räsänen sanoo.


___________________________________________________________

Kansan Uutiset: Työnantajat haluavat lisää maahanmuuttajia

Ulkomaalaiset viihtyvät suomalaisessa työelämässä.

Hotelli- ja ravintola-, siivous- ja rakennusalan työnantajien mielestä Suomi ei pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. Kuntatyönantajakin on todennut, että työelämän kansainvälistyminen ja työvoiman saatavuusongelmat lisäävät ulkomaisen työvoiman tarvetta kunnissa.

Tänä vuonna Suomessa on työskennellyt noin 190 000 ulkomaalaista.

Työministeri Lauri Ihalainen arveli eduskunnan kyselytunnilla lokakuun lopussa, että nykyisellä kasvuvauhdilla meillä on kuuden vuoden kuluttua 330 000 ulkomaalaista.

Työntekijöiden kokemukset myönteisiä

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan venäläis-, kurdi- ja somalitaustaiset maahanmuuttajat kokevat työn, työyhteisön ja työpaikan henkilösuhteet keskimäärin myönteisemmiksi kuin koko väestö.

– Hyvin suurelle osalle tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista työ oli erittäin tärkeä osa elämää, ja he olivat tyytyväisiä omaan työhönsä, kertoo tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Useampi kuin neljä viidestä oli tyytyväinen myös esimiehensä toimintaan ja arvioi maahanmuuttajien kohtelun työpaikalla olevan tasapuolista muiden työntekijöiden kanssa.

Erityisesti vaikeista oloista tulleet kokivat työn sisällöt ja työolosuhteet vähintään hyviksi.

Työ ei aina vastaa koulutusta

Monella tutkimuksen osallistuneista koulutus ja työtehtävät eivät vastanneet toisiaan. Enemmistö arvioi, että omat tiedot ja taidot riittäisivät tämänhetkistä vaativampiinkin tehtäviin.

Ulkomaalaiset tekevät muita useammin esimerkiksi osa-aikaisia tai keikkaluonteisia töitä. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat kouluttamattomat ja heikosti suomen tai ruotsin kieltä osaavat.

Tutkimuksen tieteellisen johtajan Ari Väänäsen mukaan maahanmuuttajat ovat työmarkkinoilla muuta väestöä useammin heikompiosaisia. Heidän työsuhteensa ovat keskimääräistä epävakaampia, heillä on matalampi palkkataso ja he jäävät muita useammin palveluiden kuten työterveyshuollon ulkopuolelle.

Eri ryhmät toimivat eri aloilla

Suomalaisessa työelämässä eri maahanmuuttajaryhmät suuntautuvat usein erilaisille aloille ja tehtäviin, mikä saattaa johtua koulutus-, kieli- ja kulttuuritaustoista.

Venäläistaustaiset miehet työskentelevät erityisesti teollisuuden ja rakentamisen alueella, naiset taas erilaissa asiantuntijatehtävissä sekä palvelu- ja hoitoammateissa.

Kurdinaisista monet ovat palveluammateissa, myynnissä ja hoitotyössä. Kurdimiehistä lähes kolmannes toimii yrittäjinä.

Somalialaistaustaiset miehet työskentelevät tavallisimmin kuljetus- ja varastointi- sekä terveys- ja sosiaalialalla. Somalinaiset jäävät usein kotiin.