tiistai 17. joulukuuta 2013

Sisäministeriö: Etnisten suhteiden neuvottelukunta kannustaa kuntia rohkeuteen vastaanottaa pakolaisia

Sisäministeriö: Etnisten suhteiden neuvottelukunta kannustaa kuntia rohkeuteen vastaanottaa pakolaisia 17.12.2013
Etnon kannanotto kokonaisuudessaan (pdf)

Etnisten suhteiden neuvottelukunta kannustaa kuntia rohkeuteen vastaanottaa pakolaisia ja purkamaan pakolaiskiintiön hidasta vastaanoton prosessia. Pakolaisleireille jää vuosittain odottamaan kuntapaikkaa lukuisia henkilöitä, jotka kuuluvat kriittisimmässä tilassa oleviin, kuten sairaudesta kärsiviä lapsia.

Haasteina on jo vuosia ollut vaikeus löytää kuntapaikkoja niin pakolaisleireillä odottaville kiintiöpakolaisille kuin Suomessa vastaanottokeskuksissa asuville oleskeluluvan saaneille henkilöille. Usein vastaanotto on kasautunut tiettyjen vastuuta ottavien kuntien harteille, mikä ei vastuunjaon ja humanitaariseen vastaanottoon sitoutuneen valtion kannalta ole ymmärrettävää.

Etno korostaa, että valmiudet Syyrian ja muiden pakolaisten vastaanottamiseen ja perehdyttämiseen suomalaisiin oloihin ovat olemassa, kunhan kaikki tarvittavat tahot ovat valmiit ottamaan humanitaarista vastuutta ja toimimaan yhteistyössä rakentavassa hengessä.

Etno toteaa, että pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien vastaanottaminen Suomeen on hoidettavissa, kun kuntien välinen yhteistyö toimii, kuntien sisäiset toimintamallit ovat kohdallaan, valtion ohjeistus- ja tukijärjestelmät toimivat ja kolmannen sektorin osallistaminen vastaanottoprosessissa on huomioitu.

-----

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) kannanotto pakolaisten
vastaanottamisesta ja kotouttamisesta Suomeen


Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. Monet kiintiössä Suomeen valittavat henkilöt ovat kriisien keskellä hädänalaisimpia: pieniä lapsia ja nuoria äiteineen, sairaita ja vammautuneita sekä vanhuksia. Humanitaarinen maahanmuutto on pieni osa Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta. Suomeen tullaan pääosin perhesuhteiden, opiskelun tai työnteon vuoksi.

Syyrian sisällissota on ajanut ihmisiä liikkeelle etsimään turvaa naapurimaiden pakolaisleireiltä ja muualta. Arvioidaan, että vuoden 2013 loppuun mennessä syyrialaisia pakolaisia on jo kolme miljoonaa. Vaikka Syyrian naapurimaissa olevat pakolaisleirit tarjoavat suojan pommituksilta ja sodan välittömiltä julmuuksilta, puutteelliset olosuhteet, turhautuminen ja väkivallan kokemukset ovat niillä arkipäivää. Monet syyrialaiset eivät jää odottamaan pakolaisleirielämän päättymistä, vaan etsivät keinoja ihmisarvoisen elämän jatkamiseksi Euroopasta, välillä ihmissalakuljettajiin turvautuen.

Suomen vuoden 2014 pakolaiskiintiössä Syyriasta valitaan 500 ihmistä, jonka vuoksi kiintiö kasvaa 750 henkilöstä 1050 henkilöön. Kiintiöpakolaisten saapuminen Suomeen voi kestää jopa kaksi vuotta siitä, kun päätös jonkin ryhmän ottamisesta on tehty. Valtion vuoden 2014 talousarviossa on varattu 93 miljoonaa euroa vuosittaiselle 750 pakolaisen kiintiölle ja 300 pakolaisen lisäkiintiölle noin 1,5 miljoonaa euroa. Pakolaisten vastaanotosta kunnille maksetaan laskennallista korvausta ja lisäksi korvausta erilaisista erityiskustannuksista. Kunnille maksettavista valtion korvauksista säädetään laissa kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksessa kotoutumisen edistämiseen liittyvien kunnan kustannusten korvaamisesta valtion varoista (VNA 571/2011).

Haasteina on jo vuosia ollut vaikeus löytää kuntapaikkoja niin pakolaisleireillä odottaville kiintiöpakolaisille kuin Suomessa vastaanottokeskuksissa asuville oleskeluluvan saaneille henkilöille. Syyrian pakolaiset kuten muutkin kiintiöpakolaiset pääsevät muuttamaan Suomeen vasta silloin, kun heille on tiedossa kuntapaikka. Erityinen huoli Suomeen tulon viivästymisestä kohdistuu hätätapauksina valittuihin pakolaisiin, joiden uudelleen sijoittamisen tulisi tapahtua nopealla aikataululla.

ETNO korostaa, että valmiudet Syyrian ja muiden pakolaisten vastaanottamiseen ja perehdyttämiseen suomalaisiin oloihin ovat olemassa, kunhan kaikki tarvittavat tahot ovat valmiit ottamaan humanitaarista vastuutta ja toimimaan yhteistyössä rakentavassa hengessä. Kuntien yhteistyö ja poikkihallinnollinen yhteistyö kunnan sisällä, valtion tuki sekä kolmannen sektorin kytkeminen toimintaan mukaan ovat keskeisiä pakolaisten vastaanottotoiminnan kehittämiseksi.

Kunnat päättävät itsenäisesti kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta, vaikka Suomi valtiona on tehnyt vastaanottamisen perusteena olevat sitoumukset: liittynyt YK:n pakolaissopimukseen ja sen lisäpöytäkirjaan. Selvitysten mukaan enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että maamme on kannettava vastuuta pakolaisista. Ilmapiiri on siis myönteinen pakolaisten vastaanottoa kohtaan, joka puolestaan lisää heidän mahdollisuuksiaan aloittaa uusi elämä ja kotoutua hyvin Suomeen. Pakolaisten vastaanottaminen on ensisijaisesti humanitaarinen kysymys, ei taloudellinen kysymys. Valtaosa maailman pakolaisista elää köyhissä maissa, joiden mahdollisuuksia auttaa pakolaisia ei voi verrata Suomen olosuhteisiin taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta.

Kotouttamislain mukaan kunta saa korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta, kun se laatii kotouttamisohjelman yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa sekä solmii Ely -keskuksen kanssa sopimuksen kuntapaikan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. ETNO kannustaa kaikkia Suomen kuntia vastaanottamaan pakolaisia ja laatimaan kotouttamisohjelman. Monet kunnat ovat myös aikaisemmin vastaanottaneet pakolaisia, ja voivat hyödyntää olemassa olevaa kokemustaan ja osaamistaan sekä tukea mahdollisesti niiden kanssa yhdessä pakolaisia vastaanottavia naapurikuntia. Kokemusten mukaan useamman kunnan yhteinen vastaanottomalli toimii erinomaisesti varsinkin silloin, kun pienet kunnat yhdistävät voimavaransa ja laativat yhteiset suunnitelmat ja kotouttamisohjelman yhdessä muiden paikallisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Naapurikuntien kesken on mahdollista kehittää ylikunnallista yhteistyötä esimerkiksi tulkkaus- ja terveyspalveluissa. Hyvänä esimerkkinä toimivasta yhteistyöstä on esimerkiksi Iisalmen ja Sonkajärven kuntien yhteistyö. Erityisen myönteisenä asiana ETNO haluaa nostaa esiin yhteistyön kansalaisjärjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Sitomalla vastaanottoprosessiin eri kansalaisryhmiä ja toimijoita, edistetään myös hyvien etnisten suhteiden ja luonnollisen vuorovaikutuksen kehittymistä jo vastaanoton alkuvaiheessa. Tukea kuntien vastaanottotyöhön on saatavilla myös työ- ja elinkeinoministeriön "Haapa" ja "Vipro"hankkeiden sekä suunnitteilla olevien uusien hankkeiden kautta. Tavoitteena on, että uuden hankerahoituksen avulla lisättäisiin kunnille maksettavien laskennallisten korvausten määrää pakolaista kohden ensi vuoden aikana.

ETNO on siitä mieltä, että pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien vastaanottaminen Suomeen on hoidettavissa jos kaikki tahot ovat valmiita toimimaan yhteistyössä. Kuntien välinen yhteistyön, kunnan sisäinen toimintamallin ja valtion valtakunnallinen ohjeistus sekä kolmannen sektorin osallistaminen ovat ehdottomia toiminnan kehittämiseksi.

Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on mm. kehittää vuorovaikutusta viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja eduskunnassa edustettuna olevien puolueiden sekä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen välillä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Lisäksi ETNO avustaa maahanmuuttopolitiikan asiantuntijana ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä.

Helsingissä
9.12.2013
Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO