perjantai 27. joulukuuta 2013

HS: Suomalaisnäyttelijät tekivät videoita, joissa aamiaispöydässä keskustellaan Syyrian pakolaisista

Helsingin Sanomat: Suomalaisnäyttelijät tekivät videoita, joissa aamiaispöydässä keskustellaan Syyrian pakolaisista 27.12.2013
http://www.inhimillisyydenpuolesta.fi/
Inhimillisyyden puolesta: Esimerkkikirjeet
Svenska Yle: "Vi vill lyfta fram medkänslan igen"

Inhimillisyyden puolesta -ryhmä herättelee ihmisiä auttamaan Syyrian pakolaisia videoilla

"Mun ahdistus on nyt aika pientä verrattuna niitten pakolaisten ahdistukseen", Aleksi sanoo.

"Niin, mut sun ahdistus ei auta heitä tippaakaan", Kaisa vastaa.

"Siellä kuolee lapsia joka päivä", Aleksi jatkaa.

Katkelma on videosta, jossa näyttelijät Ville Virtanen ja Laura Malmivaara puhuvat Syyrian sodasta. Inhmillisyyden puolesta -ryhmän tekemän videon tarkoitus on herätellä ihmisiä: Mitä voimme tehdä Syyrian paisuvan pakolaisongelman ja mittaamaton inhimillisen katastrofin helpottamiseksi.

Inhimillisyyden puolesta -ryhmä levittää videoita netissä.

"Meitä oli pieni joukko ihmisiä, joita yhdisti huoli Syyrian tilanteesta ja voimattomuuden tunne kriisin edessä. Mietimme, mitä konkreettista yksityiset ihmiset voisivat tehdä", ryhmään kuuluva näyttelijä Tobias Zilliacus sanoo.

Tobias Zilliacus kirjoitti kuusi dialogia videoihin, joita julkaistaan netissä viikon välein. Kussakin tarinassa pari näyttelijää keskustelee Syyrian tilanteesta aamiaispöydässä. Keskustelun lopussa leivänpaahtimesta pomppaa paahtunut leipä.

Ville Virtasen ja Laura Malmivaaran sekä Sari Siikanderin ja Jorma Uotisen videot julkaistaan tänä viikonloppuna. Myöhemmin ilmestyvät Krista Kososen, Tommi Korpelan, Outi Mäenpään, Manuela Boscon, Pelle Heikkilän, Linda Zilliacusin, Joonas Saartamon ja Tobias Zilliacuksen videot.

Kaikki ovat mukana projektissa vapaaehtoisina.

Markkinoinnin opiskelija Ville Vuorelma on ryhmässä auttamisen halusta. Häntä ärsyttää Suomen pakolaispolitiikka.

"Tänä vuonna Suomi on vastaanottanut vain 134 pakolaista Syyriasta ja koko kriisin aikana kolmisensataa. Ruotsi on ottanut tänä vuonna 15 000 Syyrian pakolaista ja Norjakin 3 500", Vuorelma summaa lukuja.

Hänen mielestään kehno pakolaispolitiikka heikentää Suomi-kuvaa maailmalla.

"Suomi näyttäytyy maana, joka ei kanna vastuuta."

Syyrian naapurimaissa oleville pakolaisleireille on satanut ensilumi, mutta lapset juoksentelevat sandaaleissa. Pakolaisten määrä on paisunut jo kahteen ja puoleen miljoonaan.

Vuorelman mukaan on nurinkurista, että Suomea paljon köyhemmät maat joutuvat ottamaan suurimman vastuun pakolaisista. Leirejä on Libanonissa, Jordaniassa, Turkissa, Irakissa ja Egyptissä. Jo Libanonissa on 800 000 pakolaista Syyriasta.

Tobias Zilliacuksen mukaan Inhimillisyyden puolesta -ryhmän videoilla herätetään ihmisten vastuuntuntoa ja ohjataan auttamaan pakolaisia.

Ryhmä tekee yhteistyötä avustusjärjestöjen kanssa. He suosittelevat tukemaan pakolaisia esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin, Pelastakaa lapset ry:n, Kirkon ulkomaanavun, Unicefin tai Suomen pakolaisavun kautta. Apua ohjataan sekä pakolaisleireille että Suomeen tulleille pakolaisille.

"Tarkoitus ei ole syyllistää ketään, vaan madaltaa auttamisen kynnystä."

Lahjoittaminen on yksi keino. Lisäksi voi yrittää vaikuttaa päätöksentekijöihin.

"Tämä on meidän Suomemme. Meillä on oikeus ilmaista, millaisessa maassa haluamme elää. Ihmisten ei tarvitse tyytyä vain siihen, mitä poliitikot tarjoavat", Zilliacus sanoo.

Hänen mielestään hyvät teot toimivat esimerkkinä lapsille.

"Voimme kääntää kurssia ja opettaa lapsille empatiaa ja vastuuntuntoa. Asenteet ovat tärkeitä. Pienistä asioista voi lähteä liikkeelle isoja asioita. Suomella on mahdollisuus auttaa enemmän kuin mitä nyt tehdään."

Tärkeä oivallus Zilliacuksen mielestä on se, että yksikin ihminen voi vaikuttaa.


_______________________________________

Esimerkkikirjeet

Näitä esimerkkikirjeitä saa vapaasti kopioida ja käyttää.

1. KIRJE KUNNALLISPOLITIKOLLE

Hyvä X,

Suomi on hyvinvointimaa. Meillä on ruokaa, taloja, kouluja ja työpaikkoja. Meillä on rauha, turvallisuutta ja verrattain vähän korruptiota. Maailmassa on paljon viattomia ihmisiä, jotka kärsivät vainoista, sodista, ympäristöonnettomuuksista tai köyhyydestä. He elävät kurjuudessa. Heidän kotejaan tuhotaan, heidän lapsensa näkevät nälkää, lasten vanhempia tapetaan. Heidän edellytyksensä elää arvokasta elämää on hävinnyt. Jokaisella kansakunnalla, varsinkin jokaisella hyvinvointivaltiolla, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, on itsestään selvä velvollisuus ja moraalinen pakko auttaa näitä ihmisiä.

Auttaminen on meidän kaikkien velvollisuus. Maamme, kaupunkimme, jokainen yksilö kantaa vastuun. Usein syytämme kunnan huonoa taloutta siitä, ettei se ota vastuuta tässä asiassa. Mutta ei ole oleellista keskustella siitä, onko pakolaisten vastaanotto kannattavaa tilanteessa missä lapsia, naisia ja vanhuksia saattaa kuolla avun puutteeseen. Näissä asioissa humanitääristen syiden, ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien on ohjattava meidän päätöksiämme.

Jos kuitenkin halutaan väitellä taloudellisin termein todettakoon, että valtio maksaa kunnalle pakolaisten vastaanottamisesta. Myöskin jatkossa taloudellinen tila usein paranee asukkaiden määrän lisääntyessä. Muun muassa tämä OECD-raportti puoltaa taloudellisesta näkökulmasta suuremman maahanmuuttajamäärän vastaanottamista.

Syyrian kauhea ja toivoton sota tulee asiantuntijoiden mukaan jatkumaan hyvin kauan. Voimme tietenkin sanoa: ”Ei se ole meidän vika, että ne sotivat. Ei se ole meidän ongelmamme, etteivät ne pysty sopimaan keskenään.” Mutta totuus on, että vika ei ole tavallisten syyrialaistenkaan. Suurin osa heistä ei kanna mitään vastuuta tästä konfliktista. Valtaosa ”niistä” on lapsia, naisia ja vanhuksia, joiden ainoa toive on elää rauhallista elämää omassa maassa, mutta heidän on pakko paeta pysyäkseen hengissä. Heillä on oikeus paeta muihin maihin. Heillä on oikeus paeta maahamme. Heillä on oikeus saada apua meiltä.

Ruotsi on ottanut vastaan kymmeniätuhansia syyrialaisia pakolaisia. Suomeen on toistaiseksi päässyt vain n. 100 henkilöä Syyriasta. 100 henkilöä useasta miljoonasta pakenevasta! Voiko joku tosissaan luulla, ettei Suomeen ”mahdu” useampaa apua tarvitsevaa lasta, naista, miestä?

Suomen kansalaisena vaadin, että avaamme ovemme huomattavasti useammalle turvapaikanhakijalle ja maahanmuuttajalle. Vaadin että Sinä, joka edustat minua ja muita kuntalaisia, otat asian esille, uskallat puhua ja toimia niitä ennakkoluuloja, pelkoja ja ahneudenilmaisuja vastaan, jotka ovat vuosikymmenien aikana leimanneet maamme pakolaispolitiikkaa. Vaadin, että kuntamme kutsuu tervetulleeksi mahdollisimman suuren määrän pakolaisia sekä, että te, jotka päätätte kunnan asioista, teette kaiken voitavanne järjestääksenne, valmistaaksenne ja budjetoidaksenne Xn pakolaisen nopean vastaanoton.

Meidän pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkamme on tähän asti ollut häpeä. Mutta voimme edistyä. Voimme osoittaa muulle maailmalle, ettemme vain ajattele itseämme, että meillä on jotain annettavaa, jaettavaa. Xn kunnan on aika kantaa vastuunsa.

Oikeudenmukaisempaa maailmaa toivoen,

X


2. ESIMERKKIKIRJE KANSANEDUSTAJALLE:

Hyvä X,

Suomi on hyvinvointimaa. Meillä on ruokaa, taloja, kouluja ja työpaikkoja. Meillä on rauha, turvallisuutta ja verrattain vähän korruptiota. Maailmassa on paljon viattomia ihmisiä, jotka kärsivät vainoista, sodista, ympäristöonnettomuuksista tai köyhyydestä. He elävät kurjuudessa. Heidän kotejaan tuhotaan, heidän lapsensa näkevät nälkää, lasten vanhempia tapetaan. Heidän edellytyksensä elää arvokasta elämää on hävinnyt.

Jokaisella kansakunnalla, varsinkin jokaisella hyvinvointivaltiolla, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, on itsestään selvä velvollisuus ja moraalinen pakko auttaa näitä ihmisiä.

Suomen kansalaisena vaadin, että avaamme ovemme huomattavasti useammalle turvapaikanhakijalle ja maahanmuuttajalle. Vaadin että Sinä, joka edustat minua ja muita kansalaisia, otat asian esille, uskallat puhua ja toimia niitä ennakkoluuloja, pelkoja ja ahneudenilmaisuja vastaan, jotka ovat vuosikymmenien aikana leimanneet maamme pakolaispolitiikkaa. Vaadin, että pakolaiskiintiömme nostetaan 10- tai 100-kertaiseksi. Ruotsi on ottanut vastaan kymmeniätuhansia syyrialaisia pakolaisia, mutta Suomeen on toistaiseksi päässyt n. 100 henkilöä Syyriasta. 100 henkilöä useasta miljoonasta pakenevasta! Voiko joku tosissaan luulla, ettei Suomeen ”mahdu” useampaa apua tarvitsevaa lasta, naista, miestä?

Syyrian kauhea ja toivoton sota tulee asiantuntijoiden mukaan jatkumaan hyvin kauan. Voimme tietenkin sanoa: ”Ei se ole meidän vika, että ne sotii, ei se ole meidän ongelma, ettei ne pysty sopimaan keskenään.” Totuus on, että vika ei ole tavallisten syyrialaistenkaan. Suurin osa heistä ei kanna mitään vastuuta tästä konfliktista. Valtaosa ”niistä” on lapsia, naisia ja vanhuksia, joiden ainoa toive on elää rauhallista elämää omassa maassaan, mutta heidän on pakko paeta pysyäkseen hengissä. Heillä on oikeus paeta muihin maihin. Heillä on oikeus paeta maahamme. Heillä on oikeus saada apua meiltä.

Meidän pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkamme on tähän asti ollut häpeä. Mutta voimme edistyä. Voimme osoittaa muulle maailmalle, ettemme vain ajattele itseämme, että meillä on jotain annettavaa, jaettavaa. Suomen on aika kantaa vastuunsa.

Oikeudenmukaisempaa maailmaa toivoen,

X

____________________________________________________

Svenska Yle: "Vi vill lyfta fram medkänslan igen"

Ett gäng skådespelare med bland andra Tobias och Linda Zilliacus, Krista Kosonen, Ville Virtanen och Tommi Korpela slår ett slag för de utsatta barnen i Syrien. De lanserar ett video- och webbprojekt med handfasta tips och idéer för vad en vanlig finländare kan göra för att hjälpa barnen i Syrien.

På webbplatsen www.inhimillisyydenpuolesta.fi publicerar de den 27 december sammanlagt sex videor, fem på finska och en på svenska. Filmerna har stark vardagsförankring och ska sänka tröskeln att diskutera svåra, till synes hopplösa frågor, såsom Syrien och barnens utsatta läge.

De publicerar videor efter hand enligt modellen 2+2+2 och hoppas att deras sida med handlingsförslag får stort genomslag i sociala medier. Videorna har arbetsnamnet "Paahtoleipää odotellessa" (Fritt översatt: i väntan på rostbrödet).

Syriska Lana var en väckarklocka

- Vår utgångspunkt var frustrationen över att inte kunna göra något för alla dem som lider.Sedan ville vi återuppväcka känslan av medmänsklighet - att man hjälper den som behöver hjälp, säger teaterproducent Matilda Sundström.

Sundström säger att fallet med den syriska flickan Lana, som Yle Nyheters Jessica Stolzmann rapporterat om fick dem att reagera.

- Hennes fall fick oss att känna att "så här kan vi inte ha det mera". Vi vill också ta ställning i frågan att Finland tar in väldigt lite flyktingar och invandrare, säger Sundström.

- Vi vill leva i ett land där vi kan säga att vi kan vara stolta över att vi välkomnar dem som vill komma hit, summerar Sundström.

Skriv brev, ordna lopptorg eller demonstrera

Sundström berättar att hon tillsammans med några vänner började skriva brev till inrikesminister Päivi Räsänen och andra som har inflytande i det här landet.

- Så beslöt vi oss för att göra flera videor och alla de skådespelare vi kontaktade ville vara med. Videorna är gjorda på frivillig grund utan ersättning.

- Vi vill visa att det går att påverka väldigt mycket på individuell nivå. Vi vill utmana folk att göra saker för att det känns bra och det hjälper andra, säger koordinator Ville Vuorelma, som till vardags studerar vid Hanken.

Bred uppslutning

Projektet har aktiverat skådespelare på bred front, över språkgränserna. I filmerna medverkar Laura Malmivaara, Ville Virtanen, Sari Siikander, Jorma Uotinen, Krista Kosonen, Tommi Korpela, Linda Zilliacus, Pelle Heikkilä, Manuela Bosco, Joonas Saartamo, Outi Mäenpää och Tobias Zilliacus

Manus & regi: Tobias Zilliacus, Kamera: Jonatan Sundström, Klipp: Nina Ijäs

Med i kärngruppen som driver projektet återfinns Annina Blom, Tobias Zilliacus, Pelle Heikkilä, Jonatan Sundström, Ville Vuorelma och Matilda Sundström