HS: Kansalaiset säästäisivät maahanmuutosta

Helsingin Sanomat/STT: Kansalaiset säästäisivät maahanmuutosta 10.11.2013
Turun Sanomat/STT: Suomalaiset säästäisivät maahanmuutosta
Ilmapuntari 2013: Kuntalaisten näkemyksiä palveluiden järjestämisestä ja talouden tasapainottamisesta (pdf)

Kansalaisten niukka enemmistö laittaisi kuntatehtävistä maahanmuuttajien palvelut säästökuurille. Asia selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselytutkimuksesta. Siinä kysyttiin suomalaisilta, miten kuntatehtäviä pitäisi rahoittaa tulevaisuudessa.

Asiantuntijat suhtautuvat kielteisesti ajatukseen maahanmuuttajien palveluiden leikkaamisesta.

"Kun hoidamme alkuvaiheen kotouttamisen hyvin ja satsaamme siihen tarpeeksi, se automaattisesti helpottaa kotoutumista ja toisaalta sitä, että he pääsevät paremmin yhteiskuntaan kiinni", perustelee Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen.

Liitosta muistutetaan myös, että maahanmuuttajapalveluista nipistämisellä olisi hyvin pieni vaikutus miljardisäästöihin valmistautuvien kuntien talouteen.

Yleisesti ottaen kyselyyn vastanneet haluaisivat pitää kuntien voimavarat nykyisellään. Lisää rahaa toivotaan vanhuspalveluihin, perusterveydenhuoltoon ja lastensuojeluun.

Kunnallisalan kehittämissäätiö teetti tutkimuksen TNS Gallupilla. Haastatteluja tehtiin lokakuussa yhteensä yli 1 100, ja tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

____________________________

Turun Sanomat/STT: Suomalaiset säästäisivät maahanmuutosta

Suomalaiset ovat nihkeitä leikkaamaan kuntien voimavaroja, eivätkä kansalaisten esittämät säästökohteet toisi helpotusta kuntien talousahdinkoon.

Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä kyselytutkimuksessa suomalaisilta muun muassa kysyttiin, mistä kuntapalveluista he olisivat valmiita tinkimään ja mille kuntien tehtäville he soisivat lisää rahaa.

Maahanmuutto oli ainoa ala, jonka rahoituksesta niukka enemmistö suostuisi tinkimään. Kulttuuripalveluista nipistäisi vajaat 40 prosenttia vastaajista, kansalaisopistoista joka neljäs.

– Oi voi. Kansalaisten mielipiteet ovat toki arvokkaita, mutta valitettavasti näiden asioiden säästövaikutus olisi minimaalinen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, kun kuulee tutkimustuloksesta.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi kansalaisopistot ja kulttuuripalvelut ovat huonona taloudellisena aikana tärkeitä henkireikiä kansalaisille. Ja vaikka niistäkin joudutaan nipistämään, kuntien talousongelmat eivät näillä keinoilla ratkea.

Myöskään maahanmuuttajien kotouttaminen ei ole Kuntaliiton mielestä järkevä säästökohde.

– Kun hoidamme alkuvaiheen kotouttamisen hyvin ja satsaamme siihen tarpeeksi, se automaattisesti helpottaa kotoutumista ja toisaalta sitä, että he pääsevät paremmin yhteiskuntaan kiinni, liiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen perustelee.

Ajatuksena siis on, että jos esimerkiksi kiintiöpakolaiset pääsevät oppimaan täkäläistä kieltä ja kulttuuria, he työllistyvät helpommin eivätkä syrjäydy tai ajaudu tukikierteeseen.

– Meiltä kysytään tätä hirveän usein, että kuinka paljon maahanmuuttaja nyt maksaa. Siihen on kuitenkin vaikeaa vastata yksiselitteisesti, koska maahanmuuttajien tilanteet ovat niin erilaisia, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen.

Hän sanoo, että vaikka maahanmuutosta voi syntyä ensin kustannuksia, se maksaa itsensä takaisin, jos maahanmuuttaja työllistyy ja alkaa maksaa veroja.

Enemmistö Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimukseen vastanneista toivoo lisää rahaa vanhuspalveluihin. Moni katsoo myös, että perusterveydenhuollon ja lastensuojelun voimavaroja pitäisi lisätä.

Lisärahan löytäminen on kuitenkin lähivuosina vaikeaa, koska kuntien todelliset säästötalkoot ovat vielä edessä. Hallituksen tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita vuoteen 2017 mennessä niin paljon, että saavutetaan miljardin euron säästöt.

Toinen miljardi pitäisi saada kokoon kuntien omista säästöistä sekä kuntaveron korotuksista. Vuosi sitten veroäyriä päätti korottaa 119 kuntaa, ja Kuntaliiton Kietäväinen uskoo, että tänä vuonna korotukseen päätyy vielä useampi. Nyt nostajien joukossa on todennäköisesti isompia kuntia kuin viime vuonna, joten korotus vaikuttaa useampaan suomalaiseen.

– Tällä hetkellä korkein veroprosentti on Mänttä-Vilppulassa, 22. Se tullaan varmasti ylittämään. Veikkaan, että nyt 22,5 tulee olemaan korkein prosentti, Kietäväinen sanoo.

Kunnallisalan kehittämissäätiö teetti tutkimuksen TNS Gallupilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 158 lokakuussa, ja tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.