Yle: "Asenteellinen kouluttaja on kuin monistuskone" – rasistinen oppi periytyy järjestyksenvalvojalle

Yle: "Asenteellinen kouluttaja on kuin monistuskone" – rasistinen oppi periytyy järjestyksenvalvojalle 18.10.2013
Yle: Turun baareissa usein maahanmuuttaja portsarina
Svenska Yle: Diskussion om diskriminering måste bli tydligare

Järjestyksenvalvojakouluttaja ei yllättynyt Ylen Silminnäkijä-ohjelman paljastamasta syntyperästä johtuvasta syrjinnästä. Ohjelma paljasti syrjintää yökerhon ovella ja asuntoa sekä työpaikkaa hakiessa. Järjestyksenvalvojakoulutukseen osallistuvilla on usein vahvoja ennakkoluuloja ulkomaalaistaustaisia kohtaan.

Kuopiossa yksityisenä järjestysmieskouluttajana työskentelevä Kari Koskinen kertoo kohtaavansa koulutuksissa usein ihmisiä, joilla on vahvoja ennakkoluuloja ulkomaalaisia kohtaan.

- Vahvaa asenteellisuutta on ihan selvästi ollut. Ihmiset kokevat, että nämä maahanmuuttajataustaiset ihmiset olisivat jollain tavalla pinnareita ja haluaisivat tulla nauttimaan meidän yhteisestä luksuksesta, Koskinen kertoo.

Koskinen painottaa järjestyksenvalvojakouluttajien vastuuta. Hänen mielestään kouluttajan pitäisi ennakkoluuloja kohdatessaan muistuttaa oppilaitaan perustuslaissa määritellyistä oikeuksista ja ravistaa ennakkoluulot pois. Kaikki eivät kuitenkaan tee näin.

- Mitä vahvempi persoona se kouluttaja on, sitä syvemmälle tieto imeytyy siihen koulutettavaan jengiin. Jos koulutusta vetää asenteellinen järjestyksenvalvojakouluttaja, se on kuin monistuskone. Kouluttajan heittämä yksi rasistinen kommentti myrkyttää koko idean siitä, että kaikki ovat tasa-arvoisia. Se ei saa heittää siellä yhtään ryssävitsiä, mustalaisvitsiä tai somalivitsiä. Kouluttajan täytyy tuntea vastuunsa.

Syrjinnästä tulisi tehdä tutkintapyyntö

Ylen Silminnäkijä-ohjelman näyttämissä tallenteissa venäläis- ja somalitaustaisten pääsy yökerhoon evättiin, koska heillä ei ollut mukanaan muuta henkilötodistusta kuin suomalainen ajokortti.

- Eihän ravintolaan sisälle päästäkseen tarvitse henkilökorttia, ellei ole kyse iän tarkastamisesta. Jos asiakkaasta näkee selvästi päälle päin, että hän on täysi-ikäinen, mutta silti vaaditaan henkilötodistusta, niin kyllä siinä tiedetään, ettei kyse ole enää alkoholilain asettaman ikärajan tarkastamisesta.

Koskinen uskoo, että syrjintätapausten julkisuuteen tuominen vähentäisi tapausten määrää. Tällä hetkellä sitä tapahtuu hänen mukaansa harmittavan vähän.

- Toivoisin, että ne asiakkaat, jotka kokevat kohdanneensa epätasa-arvoista kohtelua, tekisivät tutkintapyynnön poliisille. Näiden tapausten julkisuuteen tuleminen toimii erittäin hyvänä esimerkkinä muille, Koskinen sanoo.

______________________________

Yle: Turun baareissa usein maahanmuuttaja portsarina

Silminnäkijä-ohjelma kertoi, että osa suomalaisravintoloista ja työnantajista kohtelee ulkomaalaistaustaisia eriarvoisesti. Turun baarimaailma poikkeaa monen muun kaupungin menosta. Monessa ravintolassa vastassa on maahanmuuttajaportsari.

YLEn Silminnäkijän torstainen piilokameradokumentti Salainen mamu paljasti, että suomea puhuvia maahanmuuttajia kohdellaan monessa arjen tilanteessa eri tavalla riippuen ihonväristä tai kulttuuritaustasta. Ohjelman teossa mukana ollut Wali Hashi sanoo, että palautetta on ehtinyt tulla runsaasti, sekä kiitosta paljastuksesta että moitteita.

- Osa oli sitä mieltä, että hyvä, että otetaan asiaa esille, kun ei ole aiemmin tehty juttua piilokameran avulla. Osa oli sitä mieltä, että mitä taas tehdään rasismijuttuja ja esitellään maahanmuuttajia uhreina, kertoo Hashi.

Wali Hashi sanoo, että Turku on nykyään ihan toista maata kuin parikymmentä vuotta sitten.

- 90-luvun Turku ja tämän päivän Turku ovat erilaisia. Silloin oli monia baareja, joihin tummaihoinen ei päässyt. Nyt Turun keskustassa on maaahanmuuttajaportsareita yhä enemmän. Se on ihan hyvä, pohtii Hashi.

Hashi kiittelee työnantajia rohkeudesta

Maahanmuuttaja törmää suomalaisessa arjessa lasiseiniin. Työpaikkahaastatteluun, vuokra-asuntoa katsomaan tai ravintolan ovimiehen ohi pääsee tai ei pääse. Yllättävän paljon asiaan vaikutti YLEn Silminnäkijän piilokameradokumentissa vieraskielinen nimi tai ihonväri.

- Työnhakuasia on ollut esillä koko ajan, kun olen asunut Suomessa. Kaikki työnantajat ovat yksilöitä. Kun aloitin vartijana Turussa, pidin heitä rohkeina työnantajina. Ensimmäinen tummaihoinen otettiin töihin ja katsottiin, miten käy, kertoo Hashi.

Toisaalta Wali Hashi ymmärtää työnantajia eikä leimaa heitä rasisteiksi.

- Kyse on valinnasta ja rohkeudesta, pohtii Hashi.

________________________________

Svenska Yle: Diskussion om diskriminering måste bli tydligare

Hudfärg inverkar på hur personer blir bemötta i samhället. Diskriminering på grund av hudfärg är ett faktum i hela Norden. I Finland måste diskussionen om diskriminering bli klarare.

En konferens vid Turun yliopisto i Åbo diskuterar under två dagar hudfärg som orsak till orättvis behandling i samhället. Sociologiforskaren Suvi Kivinen vid Turun yliopisto efterlyser en större uppmärksamhet kring ämnet eftersom diskriminering på grund av utländsk bakgrund är vardag i Finland.

Kivinen oroar sig för att många vet om diskriminering men att ingen gör något. Diskriminering får fortsätta ostört, men ett steg i rätt riktning är att göra diskussionen i samhället tydligare.

- Vi har inte lyckats tillräckligt bra med att föra fram frågor om diskriminering. Och det gäller alla från politiker till vanliga medborgare. Vi fokuserar på helt fel saker, menar Kivinen.

Invandrarpolitiken i Finland kretsar för mycket kring problem och kontroll istället för att behandla hur rasism och diskriminering kan undvikas. Det är inte frågan om hudfärg orsakar diskriminering – det är så, konstaterar Kivinen.

För andra är det viktigt att reagera och agera. Om någon blir diskriminerad på grund av utländsk bakgrund på tåget eller bussen så kan man inte bara sitta och se på, säger Kivinen.

”Vi kan inte låtsas som om saker inte finns”

Suvi Kivinen menar att man i Finland och Norden tycker att kolonialism och rasismens historia inte har någon anknytning till våra breddgrader. Men den synen är inkorrekt.
Vi ställer oss gärna utanför kolonialismen, men faktum är att hela Europa drogs in perioden då vetenskaplig rasism och kolonialism var normaliserade. Det är ett område som är alldeles för outforskat ur finländsk synvinkel, menar Kivinen.

Sociologiforskaren och docenten Catrin Lindström vid Linköpings universitet menar att det är dags att förskjuta diskussionen så att det mera handlar om hudfärg och hur personer blir olika bemötta.

- Vi måste bli mera medvetna om våra positioner och vithetens betydelse och verkligen tänka igenom de frågorna. En fördomsfri människa skapas inte genom att vi låtsas som att diskriminering inte finns och att det inte spelar någon roll. För många människor spelar hudfärg roll i vardagen.