perjantai 7. kesäkuuta 2013

Helsingin Seurakunnat: Muukalaispelon monet kasvot

Helsingin Seurakunnat: Muukalaispelon monet kasvot 7.6.2013

Rasismi on tuttua monelle maahanmuuttajalle, mutta se koskettaa myös monikulttuuristen perheiden lapsia. Töitä on vaikea löytää, kadulla huudellaan perään ja koetaan jopa väkivallan uhkaa. Lähetysjuhlien Alppila-foorumilla Alppilan kirkossa käytiin perjantaina mielenkiintoinen keskustelu arjen rasismista.

Keskustelijoiksi Lottovoitto lunastettu? -paneeliin oli kutsuttu toimittaja Wali Hashi, kaupunginvaltuutettu Fatbardhe Hetemaj, Punaisen Ristin monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Anu Mylläri, Suomen Lähetysseuran kasvatussihteeri Anneli Hukari sekä kahden monikulttuurisen lapsen äiti Maarit Samateh. Tapahtuman juonsi teologian opiskelija Krista Autio.

Panelistit pääsivät aluksi kertomaan omia mielipiteitään siitä, mistä arjen rasismi johtuu. Taustoiltaan erilaiset keskustelijat löysivät lukuisia syitä rasismiin: paha olo, taloustilanteen luomat paineet, turvallisuushakuisuus sekä kulttuuriset tekijät.

Mylläri näki rasismin olevan monitasoisempaa, kuin yleensä ajatellaan:
– Suomessa rasismi liittyy usein ihonväriin tai rotuun, mutta on olemassa myös rakenteellista rasismia, ihmisillä ei ole samanarvoisia oikeuksia.

Hukari kokee puolestaan rasismin ihmisen olemukseen liittyväksi asiaksi:
– Ihmisillä on luonnollinen taipumus jakaa itsemme ryhmiin me ja muut. Me-ryhmään kuuluminen koetaan turvalliseksi.

Keskustelussa nousi pinnalle myös panelistien omia koskettavia kokemuksia. Hashi kertoo joutuneensa monenlaisten asiattomuuksien kohteeksi:
– Huvittavin kokemukseni on eräältä ravintolareissulta. Ovimies ei jostain syystä päästänyt minua sisään, vaan kysyi henkilöpapereitani. Kun näytin paperini, ovimies vain tokaisi, ettei voi päästää minua sisään, sillä naamani on niin musta, ettei kasvonpiirteitäni voi erottaa. Minua nauratti, koska olin kuullut monia syitä, miksi en pääse sisään, mutta tämä oli niistä erikoisin.

Vilkas paneeli kirvoitti kommentteja myös yleisön keskuudesta. Vuoropuhelua panelistien ja yleisön välillä käytiin muun muassa siitä, missä menee rasismin raja. Keskustelu eteni arjen rasismista kysymykseen Suomen tulevaisuudesta. Keskeisinä rasismiin vaikuttavina tekijöinä koettiin median uutisointi, ääripäiden kärjistyminen ja se, että rasismi on siirtynyt kaduilta hallintoportaisiin, josta sitä on vaikeampi kitkeä.

Panelistit kokivat rasismin ehkäisemisessä tärkeäksi sen, mitä opetamme tuleville sukupolville. Tulevaisuuden nuoriin panostamalla voidaan panelistien mukaan muuttaa asenteita.

Keskustelun lopuksi Samateh muistutti vielä yleisöä:
– Ihmisen sydän on kuitenkin tärkein, se mitä on meidän sisällämme.