torstai 14. helmikuuta 2013

Uusi Suomi: Suomalainen ja maahanmuuttaja eivät kohtaa – ongelma ”omat porukat”

Uusi Suomi: Suomalainen ja maahanmuuttaja eivät kohtaa – ongelma ”omat porukat” 14.2.2013

Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajien ystäväkursseja vetävän Ulla-Maija Keräsen mukaan maahanmuuttajien on vaikea tutustua kantasuomalaisiin. Erityisesti naisilla on vaara eristäytyä yhteiskunnasta.

Punaisen Ristin ratkaisu ongelmaan on ystäväkurssit, joissa koulutetaan vapaaehtoisia toimimaan maahanmuuttajien tukiystävinä.

– Olen huomannut, että tietyistä maista ja kulttuureista tulevat ovat omissa porukoissaan. Juuri se hidastaa kantasuomalaisiin tutustumista kun hakeudutaan vain oman kulttuurin ja kielen porukoihin, Keränen kertoo Uudelle Suomelle.

Keräsen mielestä on kuitenkin hyvä, että maahanmuuttajilla, kuten Venäjältä tai Somaliasta muuttaneilla, on yhdistyksiä, jotka järjestävät toimintaa omalla kielellä.

Maahanmuuttajanaiset eivät tutustu Keräsen mukaan samaan tapaan kuin kantasuomalaiset äidit: oman talon hiekkalaatikolla.

– Maahanmuuttajien perheissä naiset ovat yleensä kotona, jolloin kontaktit ovat pienempiä kuin perheen miehillä, jotka yleensä ovat töissä ja tutustuvat siellä suomalaiseen elämään, Keränen sanoo.

Punainen Risti järjestää ympäri Suomea ystäväkursseja, joissa vapaaehtoisia koulutetaan toimimaan ystävänä esimerkiksi maahanmuuttajan, vanhuksen tai yksinäisen kanssa.

Maahanmuuttajien tapauksessa tavoitteena on kotouttaa heitä. Samalla voidaan harjoitella suomen kieltä.

Vapaaehtoinen ja maahanmuuttaja tapaavat esimerkiksi kirjastossa tai kahvilassa.

– He saattavat tehdä yhdessä jotain. Esimerkiksi miehet urheilevat yhdessä. Jotkut menevät metsään poimimaan sieniä, Keränen kertoo.

Palaute kurssista on pääosin positiivista. Joskus kuitenkin ystävyyssuhteet katkeavat nopeasti.

– Jos ystävyyssuhde on pian lakannut, ei ole ollut tilaisuutta kysyä, että miksi se loppui. Joskus maahanmuuttaja on saattanut vaihtaa paikkakuntaa, Keränen toteaa.

– Uskon, että ystävät ja vapaaehtoiset ovat avanneet maahanmuuttajille suomalaista yhteiskuntaa ja toimintatapoja vähän enemmän kuin papereista lukemalla, hän kertoo.

Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhteisen toiminnan järjestäminen on Keräsen mielestä hyvä askel oikeaan suuntaan, mutta kohtaamisen pitäisi tapahtua luontevasti muutenkin.

– Vielä meillä on monta askelta siihen, että kohdattaisiin luontevasti esimerkiksi hiekkalaatikolla, Keränen sanoo.