maanantai 11. helmikuuta 2013

Uusi Suomi: +166 000 maahanmuuttajaa – ”Uusi ilmiö Suomessa”

Uusi Suomi: +166 000 maahanmuuttajaa – ”Uusi ilmiö Suomessa” 11.2.2013

Äidinkieleltään vieraskielisen väestön määrä ja osuus väestöstä kasvaa Helsingin seudulla nopeasti, arvioidaan pääkaupunkiseudun kuntien tekemässä Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2013-2030–selvityksessä.

Vieraskielisen väestön määrä oli vuoden 2012 alussa pääkaupunkiseudulla 127 000 henkeä, mikä on 9,3 prosenttia väestöstä. Vuoteen 2030 mennessä maahanmuuttajien määrä kasvaa noin 293 000 henkeen, mikä olisi 18 prosenttia koko pääkaupunkiseudun väestöstä.

Tämä tarkoittaa vieraskielisen väestön kasvamista noin 166 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä.

Helsingissä vieraskielisen väestön määrä kasvaisi nykyisestä 12 prosentista 21 prosenttiin. Vieraskielisten määrä kasvaa Helsingissä nykyisestä 68 000 henkilöstä 146 000:een.

Uuden ennusteen mukaan vieraskielisen väestön kasvu on nopeampaa kuin edellisessä ennusteessa arvioitiin. Vuonna 2020 ero aikaisempaan on 30 000 henkeä ja vuonna 2030 uusi ennuste on 50 000 edellistä korkeampi.

Helsingin kiinteistölautakunnan osastopäällikön Markku Leijon mukaan aasialaisten määrän lisääntyminen Suomessa on "uusi ilmiö, jota ei vielä muutama vuosi sitten osattu ennustaa". Hän korostaa, että suurin osa maahanmuutosta on työperäistä.

– Kiinalaisia ja intialaisia odotetaan selvästi lisää. He ovat yleensä IT-sektorin asiantuntijatehtävissä olevia, Leijo sanoo Uudelle Suomelle.

Leijo näkee maahanmuutossa paljon myönteisiä puolia. Suurin osa maahanmuutosta on hänen mukaansa työperäistä.

– Usein ihmiset ajattelevat turvapaikanhakijoita kun puhutaan maahanmuutosta, mutta todellinen kuva on aivan toinen, hän sanoo.

Tällä hetkellä suurimmat kieliryhmät kotimaisten kielten jälkeen ovat venäjä ja viro, mikä kertoo Leijon mukaan työperäisestä maahanmuutosta.

Työpaikkoja riittää Leijon mukaan maahanmuuttajille ainakin palvelusektorilla, joka kasvaa väestön ikääntymisen takia.

– Suomessa väestöpyramidi on vinoutunut. Ratkaisuna voi olla työperäiset maahanmuuttajat, jotka ovat yleensä nuoria, Leijo sanoo.

– Tuotanto ei ole enää savupiipputeollisuutta, vaan palvelutuotantoa ja IT-teknologiaa, hän lisää.

Leijon mielestä monikulttuurisuus tuo kaupunkiin lisäarvoa, joka on menestystekijä ja houkuttelee nuoria osaajia.

– Maailman menestyneet keskukset ovat monikulttuurisia. Niissä on vapaamielisyyttä ja tilaa hengittää, Leijo sanoo.

Leijo korostaa, että ennusteessa on myös epävarmuustekijöitä. Jos pääkaupunkiseudun asunto-ongelmaa ei saada parannettua, voi Leijon mukaan osa maahanmuutosta jäädä toteutumatta kuten ennusteessa arvioidaan.

– Jos ei kerta kaikkiaan ole asuntoja, maahanmuutto suuntautuu ympäristökuntiin, hän sanoo.

– Se on kova haaste. Helsinkiä pitäisi rakentaa todella reippaasti, Leijo sanoo.

Kaksi kolmasosaa väestönkasvusta selittyy tällä hetkellä Leijon mukaan maahanmuutolla.

– Jos ennusteet toteutuvat, koko kuva kaupungissa muuttuu, Leijo sanoo.

Maahanmuuttajien määrään Suomessa vaikuttaa Leijon mukaan myöhäinen teollistuminen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.

– Ei ole syytä olettaa, että Suomessa maahanmuutto kehittyisi poikkeavalla tavalla muuhun maailmaan verrattuna, Leijo sanoo.

Hän uskoo, että keskittyminen pääkaupunkiseudulle jatkuu Suomessa edelleenkin. Suuri osa maahanmuuttajista siirtyy pääkaupunkiseudulle maakunnista.