sunnuntai 13. tammikuuta 2013

HS: HS kysyi: Mikä on rasismia perussuomalaisille?

Helsingin Sanomat: HS kysyi: Mikä on rasismia perussuomalaisille? 13.1.2013

Perussuomalaiset eivät halua rasisteja jäsenikseen. Puoluehallitus seuloo itse kaikki jäsenhakemukset. Ylen tv-uutiset kertoi maanantaina, että noin kymmenesosa hakijoista ei pääse puolueen jäseniksi.

Kansanedustaja James Hirvisaari (ps) twiittasi aiheesta: ”Leikitelläänpä ajatuksella, että 3H-kerho (Halla-aho, Hirvisaari, Hakkarainen) saisi potkut puolueesta.”

Hän arvosteli puoluetta liiasta tiukkapipoisuudesta.

”Meidät voi hajottaa ainoastaan oma johto, jos se menettää hermonsa ja rupeaa pelkäämään ja ylivarjelemaan puolueen mainetta ja ’salonkikelpoisuutta’ ja lopulta luhistuu mediapaineen alla”, Hirvisaari kirjoitti blogiinsa.

Kysytään puoluetoimistosta. Millainen rasismi estää pääsyn puolueen jäseneksi, puoluevirkailija Matti Putkonen?

”Jos hakijalla on netissä selkeästi uhkauksia toisten ihmisten koskemattomuuteen, se on varma syy siihen”, Putkonen sanoo.

Jos jäseneksi hakeva sanoisi lehtihaastattelussa, että homot, lesbot ja muslimit voitaisiin asuttaa Ahvenanmaalle, olisiko se este jäsenyydelle?

”Teuvolla oli vain tällainen heitto. Ei hän ole sitä tosimielessä esittänyt”, Putkonen sanoo Hakkaraisen lausunnosta.

Entä homojen vertaaminen kehitysvammaisiin, onko se perussuomalaisten jäsenelle sallittua?

”Sitä ei ole kukaan perussuomalainen tehnyt. Lue se Hirvisaaren blogi”, Putkonen jyrähtää.

On luettu. Kyse oli Hirvisaaren Hommaforumilla esittämistä pohdinnoista, että voidaanko homoutta pitää seksuaalisena kehitysvammana.

”Mutta ei hän kehitysvammaiseksi niitä vertaa.”

Jos ihmisellä on kehitysvamma, eikö häntä pidetä kehitysvammaisena?

”Eieieei, ei Hirvisaari. Lue se blogi. Tämä on se meidän iso ongelma. Kun ihmiset kirjoittavat hyvin isoja ja pitkiä blogeja ja erilaisia kuvauksia, siellä pitäisi olla tarkempi siitä, että sieltä ei voi irrottaa yhtä lausetta, koska silloin se peli on taas menetetty. Toisaalta se ajaa siihen, että värikkyys ja luovuus häviää, kun tartutaan kiinni.”

Jatketaan sitten esimerkkejä siitä, mikä käytös voisi johtaa puoluejohdon puuttumiseen. Olisiko hakaristien käyttäminen tai natsipaidan pitäminen sellaista?

”Ei meidän porukoissa ole sellaisia”, Putkonen sanoo.

Puoluesihteeri Ossi Sandvik muistaa yhden tapauksen. Julkisuudessakin on kerrottu erään kunnallispoliitikon Facebook-kuvasta, jossa hän esiintyi Blood and Honour -uusnatsijärjestön paidassa.

”Kaveri oli tullut kuvatuksi sellaisessa paidassa. Mä vahtasin sitä kuvaa, ei siinä mitään sen kummempaa ollut”, Sandvik sanoo, eli tapaus on käsitelty.

”Jos on natsijärjestössä tai siihen luettavassa puulaakissa ja puuhaa siellä, niin ei varmaan pääse meidän jäseneksi”, Putkonen vakuuttaa.

”Tai jos hakee, niin kysytään, että minkä takia sulla on tuollainen paita”, Sandvik täydentää.

No entä jos kirjoittaa blogiinsa, että ”positiivisena asiana voidaan pitää, että aina kun tapetaan muslimityttö, saadaan yksi potentiaalinen muslimien synnyttäjä pois pelistä”?

”Tämä liittyy erään kotkalaisen [kaupunginvaltuutettu Freddy van Wonterghemin] blogiin. Häneltä on kysytty ja selvitetty, että mitä hän on tarkoittanut. Hän on kuvannut sitä kulttuuria, jossa hyväksytään tällainen asetelma, siellä voidaan kivittää ihmiset hengiltä”, Putkonen sanoo.

Van Wonterghem sai tuomion kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

”Juujuujuujuu, totta kai on saanut, koska se oli harkitsematon kirjoitus.”

Mutta kirjoitus on läpäissyt perussuomalaisten rasismiseulan, koska kirjoittaja sanoo, että kuvasi vain kulttuuria. Tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ovat saaneet van Wonterghemin lisäksi myös Hirvisaari ja Jussi Halla-aho. Nämäkään tuomiot eivät ilmeisesti ole merkkejä rasismista?

”Mä tunnen nämä tyypit ja käyn heidän kanssaan keskusteluja ja kuulustelenkin heitä välillä, niin musta niistä kukaan ei ole niin sanottu rasisti”, Putkonen sanoo.

Mutta ovatko tuomiot todisteita rasistisesta käyttäytymisestä?

”Sillä hetkellä [kun tuomio on annettu], se kirjoitus on ollut Suomen tuomioistuimen näkökulmasta rasistinen”, Putkonen myöntää. Tuomioista hän ei ole samaa mieltä, mutta ”eihän niihin ole vastaansanomista”, puolueella siis. Putkosen mielestä huomioitavaa on sekin, että tuomiot ovat tulleet niin, että itse kirjoituksen kohteet eivät ole kannelleet. Teini-ikäiset muslimitytöt, esimerkiksi, siis.

Putkonen ja Sandvik ovat sitä mieltä, että mainitut kirjoitukset olisi ollut parempi jättää kirjoittamatta. Putkonen on yrittänyt hillitä yliampumisia ohjeistamalla myös, että ”kun korkki napsahtaa auki, Facebook menee kiinni”.

Pelkkiä kännimöläytyksiä kirjoitukset eivät kuitenkaan ole, sillä oikeudessakin tuomittuja kirjoituksia on myös puolustettu hanakasti.

Kun keskustellaan rasismista, Putkonen ja Sandvik haluavat muistuttaa, että myös perussuomalaisia uhkaillaan ja leimataan rajusti ja paljon.

Sandvikilla on tallessa ruutukaappaus Facebook-keskustelusta, jossa joku kirjoittaa, että perussuomalaisia pitäisi ampua päähän. Puolue ei kuitenkaan ole ottanut asiakseen viedä tällaisia uhkauksia poliisille. ”Me teemme politiikkaa”, Sandvik sanoo.

”Rasismin määrittely on tässä maassa aika hakusessa”, Putkonen sanoo.

Itse hän määrittelee sen niin, että ihmisten koskemattomuuteen ei saa puuttua, eikä ketään saa syrjiä, mutta ei suosiakaan.

”Tasa-arvon pohjalta on lähdettävä liikkeelle”, hän sanoo. Perussuomalaiset vastustavat hänen mukaansa rasismia sen kaikissa muodoissa, myös ”positiivista rasismia”, Putkonen sanoo ja tarkoittaa positiivista diskriminaatiota eli vähemmistöjen suosimista, jonka tarkoituksena on eriarvoisuuden vähentäminen.

”Olen lähtenyt siitä, että jos joku sanoo mulle pahasti, niin mulla on oikeus sanoa takaisin pahasti”, Putkonen sanoo.

Entäs sitten neekeri-sanan käyttö. Mitä mieltä perussuomalaiset ovat siitä?

”Suomen kieli on uusiutunut, nyt on menossa sukupolvenvaihdos. Opitaan tämä uusi suomen kieli. Minun kouluaikanani n:n kohdalla luki neekeri. En kokenut sitä loukkaavana. En koe sitä vieläkään loukkaavana. Yritän välttää sen sanan käyttöä. Mutta minun sukupolveni oppi sen aapisessa. Mutta kieli on muuttunut, tuossa 2005–2010 on tullut uudet normit”, Putkonen arvioi.