tiistai 11. joulukuuta 2012

Iltalehti: HS: Miljoonia euroja kehitysapua vääriin taskuihin joka vuosi

Iltalehti: HS: Miljoonia euroja kehitysapua vääriin taskuihin joka vuosi 11.12.2012
Helsingin Sanomat: Somalitaustaisten kehitysapuhankkeiden rahankäytössä epäselvyyksiä
Helsingin Sanomat: Kehitysapuun kaivataan lisää valvontaa

Ulkoministeriön tietoon tulee vuosittain noin kymmenen miljoonan euron edestä kehitysavun väärinkäytöksiä, kertoo Helsingin Sanomat.

Nämä ilmenevät ministeriön omassa valvonnassa ja tarkastuksissa. Rahaa on yleensä joko käytetty muuhun kuin sovittuun tai sitä on pantu omaan taskuun.

Esimerkiksi osalla somalitaustaisista järjestöistä on lehden mukaan ollut puutteita kirjanpidossa. Hankkeiden kuitteja on voinut puuttua kokonaan. Järjestöt kuitenkin kiistävät, että rahoja olisi käytetty väärin. Somalia on maailman korruptoituneimpia maita.

Ulkoministeriön ylitarkastaja Sauli Heinimaa sanoo lehdelle, että Suomen tulisi tiukentaa kehitysavun valvontaa avunsaajamaissa. Ministeri Heidi Hautalan (vihr) mukaan kehitysyhteistyöhön kuitenkin kuuluu tietynlaisen riskin hyväksyminen.

___________________________

Helsingin Sanomat: Somalitaustaisten kehitysapuhankkeiden rahankäytössä epäselvyyksiä

Somalitaustaisten maahanmuuttajajärjestöjen kehitysapuhankkeiden kirjanpidossa on paikoin pahoja puutteita. Ulkoministeriö haluaa rahojen käytöstä lisäselvityksiä. Järjestöt kiistävät väärinkäytökset.

Somalitaustaisten maahanmuuttajajärjestöjen kehitysapuhankkeiden kirjanpidosta paljastuu paikoin pahoja puutteita.

Ulkoministeriön tilintarkastukset kertovat, että kuuden järjestön hankkeissa kuitteja ei aina ole, ne ovat puutteellisia tai itse tehtyjä.

Erityisesti Somaliassa toimivien kumppanijärjestöjen rahankäytössä on epäselvyyksiä. Osassa järjestöistä on myös tehty Somaliaan pitkiä tarkastusmatkoja, joista ei ole laadittu riittäviä selvityksiä.

Ulkoministeriö on tukenut näiden kuuden järjestön vuosina 2008–2010 toteutettuja hankkeita noin 400 000 eurolla.

Varsinaisia väärinkäytöksiä ei ole toistaiseksi ilmennyt, sanoo ylitarkastaja Matti Lahtinen ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä. Ministeriö päättää lisäselvitysten perusteella alkuvuodesta, onko rahat käytetty niin kuin piti.

Osalle selvityksen kohteena olleista järjestöistä ei ole enää myönnetty tukea.

"Koetamme tiukasti noudattaa varovaisuutta siinä, ettei veronmaksajien rahoja tärvätä. Samalla kuitenkin haluamme vastata Somalian hätään."

Kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala (vihr) ei näe maahanmuuttajajärjestöjen tukemisessa suurta ongelmaa.

"Ulkoministeriö haluaa jatkossakin tukea diasporajärjestöjen toimintaa ja hauraiden valtioiden kehitystä tällä kestävällä tavalla", Hautala arvioi.

Somalialaisten maahanmuuttajien perustama Golis Naisten Yhdistys alkoi viime vuosikymmenellä rakentaa koulua Somalimaan Hargeisaan. Ulkoministeriö tuki kouluhanketta noin 75 000 eurolla vuosina 2008–2010.

Ei ole kuitenkaan varmaa, että kaikki rahat menivät hankkeeseen, koska kumppanijärjestön kirjanpidossa oli aukkoja, totesi tilintarkastus viime vuonna.

Lisäksi koulun henkilökunnan palkat olivat tilintarkastajien mukaan paremmat kuin vastaavissa koulutushankkeissa Somaliassa.

Järjestön hallituksen varapuheenjohtaja viipyi hankkeen valvontamatkoilla Somaliassa kerrallaan neljä–viisi kuukautta.

Hankkeen aikana yhdistyksen varapuheenjohtajana toiminut Hussein Ali Mohamed sanoo, että yhdistys on toimittanut ulkoministeriölle sen pyytämät lisäselvitykset rahojen käytöstä. Mohamedin mukaan suurin ongelma on se, ettei Somaliassa aina saa kuittia. "Rahat on käytetty oikein. Meidän on kuitenkin parannettava kirjanpitokäytäntöjämme."

Hänen mukaansa tavallista korkeammat palkat selittyvät sillä, että opettajat ovat ensin aamulla opettaneet lapsia, iltapäivällä aikuisia. Hän kertoo joutuneensa tarkastusmatkojen yhteydessä hoitamaan pitkään vakavasti sairasta äitiään.

Sahed ry:n hallituksen puheenjohtajan Said Adenin mukaan vapaaehtoisvoimin kriisialueilla toimivilta pieniltä järjestöiltä ei voi odottaa samanlaista kirjanpitoa kuin suuryrityksiltä.

Sahed on muun muassa rakentanut ulkoministeriön tuella Somalian Gurieliin pienterveyskeskuksen. Tilintarkastuksen mukaan paikallinen kumppanijärjestö oli laatinut itse kuitteja muun muassa polttoaineista, autonkorjauksista ja sähkölaskuista.

Nyt kaikista kuluista pitää olla asianmukainen kuitti, Aden sanoo.

Ylitarkastaja Lahtisen mukaan järjestöjen kirjanpitoa enemmän pitäisi katsoa sitä, miten niiden hankkeet ovat onnistuneet.

Hussein Ali Mohamedin mukaan Golis Naisten Yhdistyksen hanke on onnistunut antamaan koulunkäyntimahdollisuuden köyhille ja orvoille lapsille.

Said Adenin mukaan Sahed on ainoa järjestö, joka tarjoaa terveyspalveluita sodan repimällä alueella.

"Apumme on ollut todella korvaamatonta."

FAKTA

Maahanmuuttajajärjestöjen osuus kehitysavusta on pieni
- Suomi antoi viime vuonna kehitysapua vajaat 1,1 miljardia euroa.
- Tuen kansalaisjärjestöille on tänä vuonna määrä nousta runsaaseen 100 miljoonaan euroon. Ulkoministeriön mukaan kolmisensataa suomalaista kansalaisjärjestöä osallistuu kehitysyhteistyöhön.
- Viime vuonna somalitaustaiset maahanmuuttajajärjestöt saivat tukea kehityshankkeisiin vajaat kolme miljoonaa euroa. Tuensaajia on muutamia kymmeniä vuosittain.


---------

Helsingin Sanomat: Kehitysapuun kaivataan lisää valvontaa

Väärinkäytöksiä on 10 miljoonan euron edestä vuosittain.

Suomen pitäisi tiukentaa kehitysavun valvontaa avunsaajamaissa. Näin arvioi ulkoministeriön sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikkö.

Hankkeita ja niiden rahankäyttöä seurataan ohjausryhmissä ja tilintarkastuksissa säännöllisesti, mutta ruohonjuuritason valvonnassa on puutteita, sanoo ylitarkastaja Sauli Heinimaa ulkoministeriöstä.

Heinimaan mukaan Suomi luottaa usein liikaa avun vastaanottajamaihin ja hankkeiden paikallisiin toteuttajiin. Heinimaan mukaan ennen kaikkea edustustojen pitäisi jalkautua useammin valvomaan hankkeiden etenemistä.

"Ei pitäisi olla liian sinisilmäinen näiden asioiden parissa, vaan pitää mukana oma terve harkinta."

Kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautalan (vihr) mukaan nykyinen valvonta toimii. Kehitysyhteistyöhön kuuluu Hautalan mukaan "tietynlaisen riskin olemassaolon hyväksyminen".

Ruohonjuuritason valvonnan puute on vuosittain julki tulevissa väärinkäytöksissä Heinimaan mukaan yleinen ongelma. Väärinkäytöksiä tulee ilmi ulkoministeriön omassa valvonnassa ja tarkastuksissa vuosittain noin 10 miljoonan euron verran, Heinimaa sanoo.

Useimmiten rahaa on hankkeessa käytetty muuhun kuin on sovittu tai sitä on kavallettu suoraan omaan taskuun.

Kymmenen miljoonaa on prosentin luokkaa Suomen vuosittaisesta reilun miljardin euron apupotista. "Ei se pieni summa ole. Mutta se täytyy suhteuttaa meidän kehitysyhteistyömäärärahoihin", sanoo eteläisen Afrikan yksikön päällikkö Jorma Suvanto.

Parhaillaan ulkoministeriö selvittää, kuinka paljon Suomen apua on hävinnyt korruptioon Mosambikin metsäohjelmassa.

Tilintarkastajien mukaan Mosambikin hallitukselta pitäisi periä takaisin ainakin satojatuhansia euroja. Kehitysapurahoja on mennyt muun muassa krokotiilijahtiin.