HS: Onko kuva hengen arvoinen?

Helsingin Sanomat: Mikael Pentikäinen: Onko kuva hengen arvoinen? 23.9.2012
Petteri Järvinen: Muhammed-pilkka ei ole sananvapautta (blogi)
Petteri Järvinen: Tämän päivän sananvapautta (blogi) 25.9.2012
Petteri Järvinen: Netin sananvapauden omat rajat (blogi) 30.9.2012

Helsingin Sanomat: HS-raati: Googlen ei pitäisi kieltää Muhammed-videota 21.9.2012
Helsingin Sanomat: HS-raadin vastaukset kysymykseen "Pitäisikö Googlen sensuroida Muhammed-video?"
Husein Muhammed: Mellakoitsijoita ymmärretään liikaa! (blogi)

Täl­lä vii­kol­la HS-raa­ti jou­tui poh­ti­maan vai­keaa ky­sy­mys­tä: pi­täi­si­kö ha­ku- ja mai­nos­jät­ti Goog­len sen­su­roi­da Mu­ham­med-vi­deo?

Ky­se on vi­deos­ta, jo­ka on tuo­tet­tu il­mei­sen vil­pil­li­ses­ti. Näyt­te­li­jät väit­tä­vät, et­tei­vät tie­tä­neet, mi­hin fil­miin jou­tui­vat. Rie­na­vi­deon ta­ka­na epäil­lään ole­van Yh­dys­val­lois­sa asu­va pik­ku­ri­kol­li­nen.

HS-raa­din, toi­mi­tuk­sen va­lit­se­mien tie­teen, tai­teen, po­li­tii­kan ja jour­na­lis­min edus­ta­jien noin sa­ta­hen­ki­sen ryh­män, mie­li­pi­teet ja­kau­tui­vat taas ker­ran. Enem­mis­tö oli sen­su­roin­tia vas­taan, mut­ta ai­ka mo­ni myös ym­mär­si si­tä – täs­sä ta­pauk­ses­sa.

Goog­len omis­ta­maan You­tu­be-vi­deo­pal­ve­luun la­dat­tu Mu­ham­med-vi­deo on ai­heut­ta­nut le­vot­to­muuk­sia lä­pi ara­bi­maail­man. Le­vot­to­muuk­sis­sa on kuol­lut kym­me­niä ih­mi­siä, jou­kos­sa Yh­dys­val­to­jen Li­byan-suur­lä­het­ti­läs.

Raa­ti jou­tui ky­sy­myk­sen ää­rel­lä poh­ti­maan sa­nan­va­pau­den ole­mus­ta ja ydin­tä.

"Sen­suu­rin tie on ka­va­la, sil­le löy­tyy ai­na li­sää lii­ken­net­tä, kun se ker­ran ava­taan. Näis­sä mels­keis­sä on ky­sy­mys ai­van muus­ta kuin pro­fee­tan pil­kas­ta", sa­noi kir­jai­li­ja Kaa­ri Ut­rio, jo­ka vas­tus­ti vi­deon sen­su­roin­tia.

"On­ko sa­nan­va­paus niin yli­ver­tai­sen py­hä, et­tä si­tä pi­täi­si puo­lus­taa, vaik­ka se joh­tai­si suur­so­taan tai ih­mis­kun­nan pe­ri­ka­toon", poh­ti sen­suu­ria puol­ta­nut kir­jai­li­ja Claes An­ders­son.

Kaik­ki raa­ti­lais­ten vas­tauk­set ovat luet­ta­vis­sa HS.fi:s­sä.

Mu­ham­me­diin liit­ty­vä prob­le­ma­tiik­ka on ol­lut ja edel­leen on erit­täin va­ka­va ky­sy­mys mo­nes­sa me­dia­ta­los­sa.

Eh­kä ko­vim­min se on koe­tel­lut tans­ka­lais­ta Jyl­lands-Pos­ten-leh­teä, jo­ka jul­kai­si syys­kuus­sa 2005 pi­la­ku­via Mu­ham­me­dis­ta. Leh­ti ha­lu­si tes­ta­ta, on­ko sa­nan­va­paus ka­ven­tu­nut Tans­kas­sa maa­han­muut­ta­jien vuok­si.

Leh­ti pyy­si is­lam­ai­hei­sia pi­la­piir­rok­sia useal­ta piir­tä­jäl­tä ja jul­kai­si nii­tä yh­del­lä si­vul­la tois­ta­kym­men­tä. Leh­ti on va­kuut­ta­nut, et­tei sen tar­koi­tus ol­lut lou­ka­ta ke­tään.

Nel­jään kuu­kau­teen ei ta­pah­tu­nut mi­tään eri­tyis­tä. Sit­ten liek­ki lei­mah­ti yht­äk­kiä ja pa­laa yhä.

Leh­teä, sen käyt­tä­mää piir­tä­jää, toi­mi­tus­ta, toi­mi­tuk­sen joh­toa ja myö­hem­min mo­nia tans­ka­lai­sia yri­tyk­siä vas­taan koh­dis­tui vi­ha-aal­to, jol­lais­ta yk­si­kään poh­jois­mai­nen leh­ti­ta­lo on tus­kin kos­kaan ko­ke­nut.

Jyl­lands-Pos­te­nia koh­taan on teh­ty vii­si va­ka­vaa ter­ro­ri-is­kun yri­tys­tä. Vii­mei­sin yri­tys oli jou­lu­kuus­sa 2010.

Leh­ti­yh­tiö on jou­tu­nut ki­ris­tä­mään tur­va­toi­miaan ja in­ves­toi­maan leh­ti­ta­lon tur­val­li­suu­teen li­ki 10 mil­joo­naa eu­roa. Tiu­kat tur­va­toi­met jat­ku­vat yhä, kos­ka uh­ka ei ole väis­ty­nyt ei­kä sen edes us­ko­ta väis­ty­vän.

Ky­syin vast­ikään tans­ka­lai­sel­ta kol­le­gal­ta, jul­kai­si­si­ko Jyl­lands-Pos­ten pi­la­ku­vat nyt, kun se tie­tää, mi­tä kaik­kea nii­den jul­kai­se­mi­ses­ta voi seu­ra­ta.

Vas­taus oli sel­vä: ei. "Yk­si­kään pi­la­ku­va ei ole ih­mis­elä­män ar­voi­nen", hän pe­rus­te­li.

Pro­ses­si on opet­ta­nut, mi­ten tär­keää on poh­tia toi­sen py­hää ja sen ko­ke­mis­ta, us­kon­nol­li­sia tun­tei­ta ja vält­tää nii­den tar­koi­tuk­sel­lis­ta louk­kaa­mis­ta.

Toi­saal­ta mel­la­koin­ti oli­si saat­ta­nut saa­da ki­pi­nän­sä muus­ta­kin kuin Mu­ham­med-ku­vis­ta, joi­ta iso osa rie­hu­jis­ta ei ole kos­kaan edes näh­nyt. Uh­ka län­ti­sen ja mus­li­mi­kult­tuu­rien tör­mäyk­ses­tä on kas­va­nut ja kas­vaa edel­leen, ku­ten vii­me päi­vi­nä on näh­ty. Li­säk­si mo­net liet­so­vat si­tä tie­toi­ses­ti.

He­sa­rin­kin toi­mi­tuk­ses­sa on sil­loin täl­löin kes­kus­tel­tu sii­tä, pi­täi­si­kö Tans­kas­sa pai­net­tu­ja piir­rok­sia jul­kais­ta HS:s­sä.

Toi­mi­tuk­sen joh­don pää­tök­sel­lä ku­vat on jä­tet­ty jul­kai­se­mat­ta. Piir­rok­sia on kyl­lä nä­ky­nyt uu­tis­ku­vis­sa, jois­sa on kä­si­tel­ty nii­tä jul­kais­sei­ta leh­tiä ja mel­la­koin­tia.

HS puo­lus­taa voi­mak­kaas­ti sa­nan­va­paut­ta ja tuo­mit­see kaik­ki sen louk­kauk­set ja vä­ki­val­lal­la uh­kaa­mi­set. Olem­me kui­ten­kin myös läh­te­neet sii­tä, et­tä sa­nan­va­pau­teen liit­tyy vas­tuu.

Kun tie­däm­me ku­vien louk­kaa­van ja myös tun­nis­tam­me nii­hin liit­ty­vät ris­kit, em­me ole ha­lun­neet ku­via jul­kais­ta.

Sa­nan­va­paus on ih­mi­sen pe­rusoi­keus ja luo­vut­ta­ma­ton ih­mi­syy­den osa.

"Sa­nan­va­paus on elä­mä it­se", sa­noi vai­not­tu kir­jai­li­ja Sal­man Rush­die.

Suo­ma­lai­sil­le va­paa sa­na on it­ses­tään­sel­vyys. Sik­si mei­dän on vai­kea muis­taa, et­tä maail­mal­la sa­nan­va­paus on har­vo­jen herk­ku. Kan­sa­lais­va­pauk­sia puo­lus­ta­van Free­dom Hou­sen mu­kaan vain al­le 15 pro­sent­tia maail­man ih­mi­sis­tä elää mais­sa, jois­sa on va­paa me­dia.

Tä­mä on hy­vä pi­tää mie­les­sä, kun häm­mäs­te­lem­me Mu­ham­med-ku­vien ja -vi­deon syn­nyt­tä­mää vas­ta­rin­taa.

Va­paas­sa maas­sa op­pii nä­ke­mään, et­tä sa­nan­va­pau­teen kuu­luu myös oi­keus esit­tää mie­li­pi­tei­tä, jot­ka poik­kea­vat omis­ta. Sa­nan­va­paus kas­vat­taa eri­lai­suu­den sie­to­ky­kyä.

"Sa­nan­va­pau­teen kuu­luu myös va­paus esit­tää ty­pe­riä mie­li­pi­tei­tä", to­te­si pro­fes­so­ri Ka­ri En­qvist HS-raa­dis­sa.

Mi­tä oli­sin it­se vas­tan­nut, jos oli­sin kuu­lu­nut HS-raa­tiin?

Oli­sin kal­lis­tu­nut tu­ke­maan nä­ke­mys­tä, jon­ka mu­kaan Goog­len oli­si pi­tä­nyt pois­taa ko­hu­vi­deo You­tu­bes­ta.

Mik­si? Mi­nul­le You­tu­be on me­dia, jon­ka si­säl­lös­tä sen omis­ta­jan pi­tää kan­taa jo­tain vas­tuu­ta. Ky­se ei ole sen­suu­ris­ta vaan sa­nan­va­pau­teen kuu­lu­van vas­tuun kan­ta­mi­ses­ta.

Goog­le on tai­ta­vas­ti val­jas­ta­nut in­ter­ne­tin va­pau­den lii­ke­toi­min­tan­sa pe­rus­tak­si. Tä­mä ei tar­koi­ta, et­tä yh­tiö voi pes­tä kä­ten­sä yl­lä­pi­tä­män­sä ka­na­van si­säl­löis­tä. Verk­koon­kin kuu­luu va­pau­den li­säk­si vas­tuu.

Kir­joit­ta­ja on HS:n vas­taa­va pää­toi­mit­ta­ja.

___________________________________________________________

Petteri Järvinen: Muhammed-pilkka ei ole sananvapautta (blogi)

Mohammed-pilkkavideo saa tänään Helsingin Sanomien päätoimittajan ottamaan kantaa asiaan. Mikael Pentikäinen tasapainoilee sananvapauden ja loukkaamisen ohuella nuoralla, mutta päätyy lopulta rajoittamisen kannalle: Oli­sin kal­lis­tu­nut tu­ke­maan nä­ke­mys­tä, jon­ka mu­kaan Goog­len oli­si pi­tä­nyt pois­taa ko­hu­vi­deo You­tu­bes­ta.

Google ei poista loukkauksia, mutta poistaa kyllä kotivideot, joihin on eksynyt kaupallista musiikkia. Money talks. Googlen perimmäisenä arvona ei ole sananvapaus vaan raha. Jos Muhammed-elokuvan taustalla olisi käytetty musiikkia luvatta, sen poistaminen olisi ollut rutiinijuttu.

Hivenen yllättävästi Hesarin oma älykköraati tyrmäsi rajoittamisen ylivoimaisella enemmistöllä. Älymystö pitää sananvapautta pyhänä (heh!) arvona, vaikka perustuslaissakin sanotaan, ettei sananvapaus ole absoluuttista. Sen käyttöä säädellään muissa laeissa.

Moni suomalainen kokee, että uskontojen pilkkaaminen tulee sallia, koska emme itsekään siitä pahastu. Tämä ilmentää juuri sitä länsimaista ylivalta-ajattelua, jota vastaan muualla nyt mellakoidaan. Aivan kuin lännellä olisi yksinoikeus määritellä, mikä maailmassa on oikein ja mitkä ovat hyviä tai huonoja arvoja. Länsimainen ajattelu ei kunnioita erilaisuutta (sen enempää kuin muidenkaan alueiden ajattelut).

On erotettava toisistaan sananvapaus ja tahallinen loukkaaminen. Muhammed-pilkkavideon tekijä on Hesarin tietojen mukaan Yhdysvalloissa asuva pikkurikollinen, joka on kaikin tavoin yrittänyt salata henkilöllisyytensä. Hänen ainoana tarkoituksenaan on ollut uskonnollisten ihmisten loukkaaminen. Siksi pilkkavideota ei voi rinnastaa palkitun kirjailijan Salman Rushdien Saatanallisiin säkeisiin tai Yleisradion afrikkalaiseen Mannerheim-elokuvaan, vaikka näitäkin on nettikeskusteluissa nostettu esiin. Näissä tapauksissa loukkaaminen ei ole tekijän perimmäinen tavoite. Lisäksi tekijä esiintyy omalla nimellään ja kantaa sananvapaudesta seuraavan vastuun.

Kaikissa maissa ja kansoissa on omat kipupisteensä. Joillekin on pyhää uskonto, toisille koti, kolmansille isänmaa, joillekin kuuluminen seksuaaliseen vähemmistöön. Ei tarvitse mennä kuin Puolaan, niin uskonnon asema ihmisten arjessa on jo ihan toinen. Uskonto ei ole naurun tai pilkan asia, vaikka se maallistuneista pohjoismaalaisista näyttääkin vähäpätöiseltä. Yhtä vaikeaa on ymmärtää, miksi Thaimaassa kuningasperhe on kaiken arvostelun yläpuolella. Mutta se ei estä suomalaisia matkustamasta maahan tuhatmäärin.

HS-raadin älymystön sallivuus liittyy ilmeisesti vain uskonnon loukkaamiseen -- tuskin hekään sallisivat homojen, maahanmuuttajien tai vammaisten pilkkaamista samalla tavalla? Sallisiko HS-raati pornon ja väkivallan näyttämisen primetime-aikaan, vai loukkaako naisen esineellistäminen heidän arvojaan?

Euroopassa on paljon rajoituksia sananvapaudelle. Holokaustin kiistäminen on kiellettyä mm. Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Saksassa. Ranska hyväksyi vastaavan lain myös Armenian kansanmurhasta. Miksi mielipiteen -- tyhmänkin -- esittäminen on näissä tapauksissa kiellettyä? Olisi kiinnostavaa kuulla HS-raadin kanta holokaustin kiistämiseen ja sen kriminalisointiin EU-maissa.

Joillakin tahoilla tuntuu olevan intressi luoda uusi jakolinja lännen ja islaminuskoisten välille. Poliitikot pakotetaan ottamaan kantaa asiaan sananvapauden nimissä, jolloin kukaan ei halua leimautua pyhän sananvapauden rajoittajaksi. Kenellä on intressi tämän vastakkainasettelun kärjistämiseksi? Miksi on niin vaikeaa kunnioittaa toisten arvoja vaikka ne poikkeavat omista?

Meidän ei tule tuomita Muhammed-pilkkavideota siksi, että sen aiheuttamissa mellakoissa kuolee ihmisiä vaan siksi, että tahallinen loukkaaminen ilman muuta tarkoitusta on väärin. Yhtä väärin on tietenkin mellakointi ja ihmisten tappaminen, mutta sen me kaikki tuomitsemme jo nyt.

Asiallinen kritiikki on sallittua mistä tahansa aiheesta, myös uskonnoista. Tahallinen loukkaaminen sananvapauden nimissä on arvokkaan asian väärinkäyttöä.

________________________________________

Helsingin Sanomat: HS-raati: Googlen ei pitäisi kieltää Muhammed-videota

Yli kaksi kolmasosaa HS-raadin jäsenistä on sitä mieltä, että Googlen ei pitäisi sensuroida levottomuuksia herättänyttä Muhammed-videota YouTube-sivustolta.

Useimmat vastaajista perustelivat ratkaisua sananvapaudella: jos sensuurin tielle lähdettäisiin, mihin raja lopulta vedettäisiin? Monissa vastauksissa korostettiin, että myös uskontoja pitää pystyä arvostelemaan.

Videon kieltämistä kannattaneet pohtivat siitä aiheutuneita seurauksia: kuinka pitkälle sananvapautta pitää puolustaa, jos sen seurauksena on väkivaltaisuuksia.

Nettisivusto YouTubeen ladattu Muhammed-video on aiheuttanut levottomuuksia eri puolilla maailmaa, koska videon on katsottu loukkaavan profeetta Muhammedia ja muslimeita.

YouTuben omistava Google on vastahakoisesti estänyt Muhammed-videon katsomisen muutamissa maissa, joissa video on todettu laittomaksi.

Sen sijaan Yhdysvalloissa Google kieltäytyi sensuroimasta videota, vaikka viranomaiset toivoivat sitä. Googlen mukaan Muhammed-video ei riko yhtiön sääntöjä.

______________________________________

Husein Muhammed: Mellakoitsijoita ymmärretään liikaa! (blogi)

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 21.9. akatemiatutkija Susanne Dahlgrenin ja professori Jaakko Hämeen-Anttilan haastattelun Muhammed-elokuvasta käynnistyneistä mellakoista. Varsinkin Dahlgren näyttää ymmärtävän hyvin paljon mellakoitsijoita.

Dahlgrenin mielestä profeetta Muhammedia pilkkaavaa videota linkitetään asioihin, jotka olisivat tapahtuneet muutenkin. Dahlgren perustelee muslimien kielteistä suhtautumista Yhdysvaltoihin Afganistanin ja Irakin sodalla sekä sillä, että amerikkalaiset eivät olisi auttaneet mielenosoittajia, joita kaduilla ammuttiin arabikevään aikana.

Dahlgren toteaa joidenkin muslimien kokevan, että länsimainen kulttuuri uhkaa islamia samalla tavalla kuin norjalainen sarjamurhaaja Anders Behring Breivik oikeutti tekoaan sillä, että islam uhkaa länttä.

Joskus tutkijat syyllistyvät turhan monimutkaisten syiden löytämiseen päivän tapahtumille. Näin tekee tällä kertaa myös Dahlgren. Videota seuranneissa mellakoissa on käytännössä ainoastaan vastustettu profeetta Muhammedin ”loukkaamista”. Afganistanin ja Irakin sota ovat jo ajat sitten jääneet pois muslimienemmistön päiväjärjestyksestä. Arabikevättäkin Yhdysvallat on auttanut enemmän kuin arabienemmistö on edes halunnut.

Vaikka mitä syitä mellakoille etsittäisiin, mellakoitsijoiden omasta mielestä kyse on nimenomaan siitä, että pilkkaavaa videota ei olisi saanut julkaista. Esimerkiksi Syyrian ulkopuolella mellakoita ei ole järjestetty sen vastustamiseksi, että maassa on kuollut jo kymmeniätuhansia muslimeja. Sen sijaan mellakoitsijat raivoavat siitä, että nettiin on ladattu typerä videopätkä. Tätä tutkija ei voi ohittaa esittämällä mellakoille "jalompia" syitä.

Osa muslimeista kuvittelee, että heidän uskontonsa pilkkaaminen loppuu, kunhan he esittävät olevansa riittävästi loukkaantuneita. Tämän suhteen he ovat täysin väärässä.

Profeetta Muhammedia pilkkaavaa materiaalia tulee jatkossakin, koska hänen puolestaan jaksetaan loukkaantua. Jeesusta ei enää jakseta vaivata, koska hänen puolestaan ei enää juuri kukaan loukkaannu. Jos siis me muslimit emme halua, että uskontoamme pilkataan, meidän ei kannattaisi niin paljon kiinnostua meihin kohdistuvasta typerästä pilailusta.

Itse asiassa muslimien enemmistö ei välitäkään koko pilasta. Heitä ärsyttää ja heidän suhteitaan länsimaalaisiin heikentää merkittävästi äärimuslimien riehuminen. Vähintä, mitä muslimienemmistö tarvitsee, on se, että kulttuurirelativistiset länsimaiset tutkijat puolustavat äärimuslimeja ja esittävät, että heidän raivonsa taustalla olisi muka jaloja syitä.

Husein Muhammed

Kirjoittaja on lakimies ja kirjailija sekä kuntavaaliehdokas Helsingissä.