lauantai 23. huhtikuuta 2011

Ilta-Sanomat: Anne Moilanen: Persulandia

Ilta-Sanomat, kolumni: Anne Moilanen: Persulandia 23.4.2011

"Persut olalle ja kokkelia nokkaan", kommentoi työkaverini perussuomalaisten vaalivoittoa. Siinä olikin kaikki, mikä tässä on toistaiseksi ollut hauskaa.
Minussa perussuomalaisten vaalivoitto herättää niin synkeitä tunteita, että näin vaalien jälkeisenä yönä painajaisia. Näen niitä vieläkin.
Paitsi että ai niin, olen hereillä.



Vielä ennen vaaleja väitettiin, ettei maahanmuutto muka olisikaan näissä vaaleissa kovin tärkeä teema. Vaan miten kävi? Väki kävi äänestämässä perussuomalaisia minkä kintuistaan pääsi.
Tämä on juntti ja rasistinen maa, on aina ollut. Yhtäkkiä ei enää lainkaan ihmetytä, että Suomessa kiusattiin sotien jälkeen aivan hulluna jotain Karjalan evakkoja. Mitä muuta tämäkään on kuin että muista maista ei saisi tulla tänne erilaisia ihmisiä?
Mutta siitä juuri on kyse. Siinä on koko persuliikkeen yhdistävä agenda. Ei oteta tänne tummaihoisia, vaan jätetään heidät mieluummin omiin kotimaihinsa kuolemaan sotiin tai nälänhätään. Ei auteta.
Se on portsarin logiikkaa. Hän on duunari, jolla on maailmassa pieni siivu valtaa. Mutta se valta on absoluuttista laatua. Ja sen vallan käyttämiseen hän perustaa koko identiteettinsä ja itsekunnioituksensa, arvostuksesta yhteisön silmissä.

Monet Suomea kuvaavat laatusanat ja juhlavat määritelmät voidaan samantien hylätä vanhentuneina. Suomea on esimerkiksi aina pidetty jonkinlaisena kulttuurisena kameleonttina idän ja lännen välissä. Meillä on ollut vahva kaksikielisyyden perinne ja rikas suomenruotsalainen kulttuuri.
Ei ole enää, jos se persuista riippuu. Pakkoruotsia vastustava kampanja on ehkä idioottimaisinta, mihin tiedän aikuisten ihmisten Suomessa ryhtyneen.
Minkä ihmeen takia kaikkien pitäisi Suomessa puhua samaa kieltä? Miksi ihmiset eivät saisi herranjumala puhua omaa äidinkieltään?
Sellaisen vaatiminen on väkivaltaa. Ei mitään muuta.

Persujen edessä olo on samanlainen kuin jos yrittäisi opettaa oraville kertotaulua.
Tämä on täysin absurdia.
Emme tule koskaan kohtaamaan.
Maailmamme on iäksi eriytynyt.
Ja kasa muita viimeisiä lauseita.
Kun katsoin perussuomalaisten ajamien asioiden listaa, se koostuu lähes pelkästään asioista, joita olen vastustanut koko elämäni ja tulen vastustamaan niin kauan kuin minussa henki pihisee.
Minulle tärkeintä on kaikkien ihmisten välinen tasa-arvo. Jokainen on yhtä arvokas. Jokaisella on oikeus hyvään elämään, oikeus tulla autetuksi, oikeus yrittää parantaa eämänsä olosuhteita. Jokaisella on oikeus haaveisiin, rakkauteen, työhön, perheeseen, omaan kotiin.
Rautatieaseman edessä kerjäävällä romanipakolaisella on oikeus täsmälleen samanlaiseen elämään kuin minä olen saanut.

On kuitenkin yksi asia, joka lohduttaa.
81% porukasta ei äänestänyt perussuomalaisia.
81% äänesti ihan muita puolueita.
19% prosentin persulandia voi hyvin olla ohimenevä ilmiö.