YLE: Rasismi rasittaa kaksikulttuurisia lapsia

YLE Uutiset:
Rasismi rasittaa kaksikulttuurisia lapsia
31.7.2009

Kaksikulttuuristen perheiden lapset kokevat usein syrjintää. Poikkeavan ulkonäkönsä vuoksi heitä saatetaan esimerkiksi pitää ulkomaalaisina. Rasistista kohtelua on vaikea käsitellä perheissä, eikä tukea ole juuri tarjolla.

Rasismi voi olla arkipäivää maahanmuuttajille, mutta myös niille, jotka ovat syntyneet Suomessa. Suomalais-nigerialaisen perheen äiti Tiina Aalto kertoo, mitä kouluikäiset lapset saavat kodin ulkopuolella kokea.

- Luullaan, että he ovat adoptoituja, että ei tuollaiset voi olla suomalaisia. Joskus meille puhutaan englantia, koska olemme erinäköisiä, sanoo helsinkiläinen Aalto.

Kaksikulttuurisissa perheissä elävien lasten luku kasvaa jatkuvasti. Tarkkoja tilastoja ei perheistä löydy, mutta suomalaiset solmivat vuosittain reilut pari tuhatta avioliittoa ulkomaalaistaustaisen henkilön kanssa. Suomessa syntyneelle jälkikasvulle kulttuuri-identiteetin rakentaminen voi olla työlästä.

- Tuntuu, kuin vedettäisiin mattoa jalkojen alta. Ei ikään kuin hyväksytä suomalaiseksi. Lapset ehkä kokevat vieraantuvansa Suomesta, Tiina Aalto kuvailee.

Poikkeavaan ulkonäköön perustuvaa syrjintää voi olla kaksikulttuurisissa perheissä vaikea käsitellä. Tämä tiedetään helsinkiläisessä Familia Club -järjestössä, jossa monikulttuurisille perheille tarjotaan muun muassa keskusteluryhmiä.

- Perheen suomalaistaustaisella vanhemmalla ei ole välttämättä resursseja käsitellä lasten kohtaamaa rasismia, koska hän ei ole itse kohdannut sellaista. Asia halutaan ehkä lakaista maton alle, eikä siitä keskustella, kertoo projektipäällikkö Hanna Kinnunen.

Kolmannen sektorin järjestämän toiminnan lisäksi kaksikulttuurisille perheille on tarjolla vain vähän tukea. Esimerkiksi neuvoloiden perhevalmennuksissa monikulttuurista taustaa ei harvoja poikkeuksia lukuunottamatta huomioida.

Uusi Suomi: Maahanmuuttoon lisää rahaa, yliopistoilta leikataan

Uusi Suomi:
Maahanmuuttoon lisää rahaa, yliopistoilta leikataan
31.7.2009

YLE Uutiset:
Kunnille lisää korvauksia pakolaisista ja turvapaikanhakijoista

Pohjolan Sanomat:
Maahanmuuttoon lisää rahaa yli 70 miljoonaa

YLE Uutiset:
Kotouttamiseen ei ole tulossa rahaa
"Turvapaikan haku Suomessa ei saisi olla houkuttelevampaa kuin muissa EU-maissa"
1.7.2009

Sisäministeriö tahtoo ylittää budjettikehyksen 30 miljoonalla eurolla. Sisäministeriö haluaa muun muassa 12 miljoonaa euroa poliisin tietojärjestelmien uusimiseen ja työttömien poliisien palkkaamiseen. Rajavartiolaitoksen merikalustoon SM ehdottaa kolmen miljoonan lisäystä.

Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioesityksessään SM:n hallinnonalalle 1,25 miljardin euron määrärahoja. Eniten lisäystä VM esittää maahanmuuttoon, 70 miljoonaa euroa.

Keskeisissä maahanmuuttokeskuksissa aloitettu kotouttamisen pilottiohjelma ja kotouttamistoimenpiteet jäävät VM:n esityksessä ilman kahden miljoonan euron rahoitusta.

Opetusministeriö on saamassa toivomaansa vähemmän rahaa korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen.

Opetusministeriö ehdottaa ensi vuoden talousarviossaan koko hallinnonalansa määrärahoiksi 6,4 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus lupaa liki 250 000 euroa vähemmän. Leikkuri osuu suurelta osin yliopistoihin.

Koulutuksen määrärahoja suunnataan ensi vuonna muun muassa maahanmuuttajien kielitaidon parantamiseen, sillä kouluikäisten maahanmuuttajien määrä kasvaa.

____________________________

YLE Uutiset:

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ei ole rahaa maahamuuttajien kotouttamisen parantamiseen. Kunnille maksettaviin korvauksiin esitetään kyllä 70 miljoonan euron lisäystä, mutta tällä summalla vain kuitataan lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä. Kuntien pakolaista kohti saama korvaus ei kasva.

Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen on pettynyt budjettiesitykseen, jossa kotouttamisen parantamiseen ei ole euron euroa.

- Kotouttaminen on ollut vilkkaassa keskustelussa koko vuoden, ja toivoimme sisäministeriössä kovasti, että saisimme siihen lisäresursseja. Jos esityksiämme ei hyväksytä, meidän on hankala saada oleskeluluvan saaneita siirrettyä kuntiin.

Lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä vaatii jo nyt 70 miljoonan euron satsauksen, ja siihen päälle sisäministeriö haki viittä miljoonaa euroa. Sillä olisi saatu korotettua kuntien yhdestä pakolaisesta vuodessa saama 2 000 euron korvaus noin 2 500 euroon.

- Kun tätä korvausta viimeksi korotettiin 90-luvun alussa, se vielä houkutteli kuntia ottamaan pakolaisia. Ei enää, ja nyt kuntia on hankala saada ottamaan heitä. Kyse on toki myös asenteista, mutta kyllä rahalla on tässä taloustilanteessa suuri merkitys, Virtanen sanoo.

Lisäksi sisäministeriö haki esityksessään kahta miljoonaa euroa tänä vuonna aloitettuun hankkeeseen, jonka tavoitteena on estää ghettoutumista ja syrjäytymistä sellaisilla alueilla, joilla on paljon maahanmuuttajia. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen perusteella jatkoa ei ole luvassa.

Ministeriö toivoisi monesta suusta vaadittuun parempaan kotouttamiseen siis seitsemää miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi, kiistelty ruoan arvonlisäveron alennus maksaa vuodessa arviolta 500 miljoonaa euroa.
_____________________________

Pohjolan Sanomat:

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä maahanmuuttoon varataan rahaa yli 166 miljoonaa euroa. Se on yli 70 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna.

– Turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna lisääntynyt, mutta meidän arviomme mukaan ensi vuonna määrä lähtee laskuun, talousjohtaja Jukka Aalto Sisäasiainministeriöstä sanoo.

Tämän vuoden hakijamääräksi arvioidaan tällä hetkellä viisituhatta. Ensi vuodeksi arvioidaan tulevan neljätuhatta turvapaikanhakijaa. Vaikka määrä laskee, se ei vähennä rahantarvetta.

– Rahan kannalta tärkeää on se, että sekä edellisten vuosien ja ensi vuoden turvapaikanhakijat pitää majoittaa, Aalto kertoo.

Nykyisen arvion mukaan vastaanottokeskuksia ei kuitenkaan tarvitse perustaa lisää tai nykyisiä laajentaa.

– Ongelma on, että vastaanottokeskuksissa odottaa turvapaikanhakija tai pakolainen kuntaa, joka sijoittaisi hänet. Odottaminen maksaa, Jukka Aalto kertoo.

– Meidän esityksemme putosi yli 14 miljoonalla, mutta todennäköisesti haemme vielä rahoitusta. Elokuun aikana maahanmuuttoministeri Astrid Thors (rkp) päättää, mitä vielä lähdetään ajamaan, ylitarkastaja Kari Kananen Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta sanoo.

Pilotit putosivat pois

Tänä vuonna pilottikuntien saama miljoona euroa jäi ilman jatkorahoitusta. Noin viisitoista kuntaa on saanut hakemusten perusteella täksi vuodeksi rahaa maahanmuuttajien kotouttamiseen, kouluttamiseen ja työllistämiseen. Jatkoraha ei mahtunut valtiovarainministeriön budjettiesitykseen.

– Haemme sille jatkorahoitusta, muuten pilotit loppuvat tämän vuoden lopussa, Jukka Aalto kertoo.

Pilottikunnista pohjoisin on Oulu. Pudasjärvi oli hakenut pilottikunnaksi, muttei saanut rahoitusta.

– Raha kohdistui isoille paikkakunnille, joissa on paljon maahanmuuttajia, Aalto sanoo.

Sisäministeriö: Suomen turvapaikkapolitiikka muiden Pohjoismaiden linjoille

Sisäasiainministeriön tiedote:
SM:n talousarvioesitys 2010: Hallinnon kehittäminen jatkuu
31.7.2009

[...]
Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan poikkihallinnollisesti tulosohjausta ja seurantaa kehittämällä. Toteutetaan kotoutumista ja työllistymistä edistäviä toimintamallikokeiluja (kuntapilotit). Kotouttamislain kokonaisuudistus ja kansalaisuuslain uudistus saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana.

Valmistaudutaan biometristen oleskelulupakorttien käyttöön ottoon. Yhdenmukaistetaan Suomen turvapaikkapolitiikan linjauksia ja käytäntöjä mahdollisimman lähelle muiden Pohjoismaiden linjauksia. Turvapaikkapolitiikkaa tehostetaan aiheettomien turvapaikkahakemusten vähentämiseksi. Pakolaiskiintiö säilyy nykyisessä 750 henkilössä.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2010 on saatavissa ministeriön verkkosivuilta: www.intermin.fi/suomi/tulossuunnittelu

HS: Egyptin perustuslaki takaa kansalaisilleen tasavertaiset oikeudet

Helsingin Sanomat, mielipide:
Egyptin perustuslaki takaa kansalaisilleen tasavertaiset oikeudet
31.7.2009

Olemme seuranneet tiiviisti, mitä Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Eveline Fadayelin tapauksesta. Kirjoituksissa "Suomi haluaa karkottaa perheen isoäidin takaisin Egyptiin" (HS 1. 7.) sekä "Maahanmuuttoministeri ei puutu 'mummo-ongelmaan'" (HS 3. 7.) sanotaan Fadayelin kertoneen seuraavaa:

"Jo aiemmin elämä Egyptissä oli Fadayelille ja hänen perheelleen vaikeaa. He kun ovat kristittyjä."

"Lisäksi Fadayel alkaa olla huonossa kunnossa, sairauttakin on. Muun muassa diabetesta, johon Fadayel saa Suomessa hyvää lääkettä. Egyptissä aine on laiton, koska sen tekemiseen käytetään siasta saatavaa ainetta. Se on muslimimaassa kielletty."

"Elämä koptikristittynä ei ole muslimimaassa helppoa. Viranomaiset ovat jo kertaalleen vieneet Fadayelilta Egyptin kansalaisuuden. Se luvattiin antaa takaisin heti, kun Fadayel kääntyisi muslimiksi."

Egyptin arabitasavallan suurlähetystö haluaa esittää vastalauseensa siihen, miten Egypti on tässä kuvattu – vailla pohjaa olevilla syytöksillä.

Fadayelin perhe on pahoitellut suurlähetystölle antamassaan lausunnossa lehtijutun Egyptille aiheuttamaa vahinkoa.

Egyptissä ei ole minkäänlaista lakia, joka kieltää siasta saatavien ainesosien käyttämisen lääkkeiden tai minkä tahansa muun kuluttajatuotteen (esimerkiksi ruoan, öljyn ja niin edelleen) valmistamiseen.

Toiseksi Egyptin perustuslain mukaan kaikilla egyptiläisillä on tasavertaiset oikeudet kansalaisuuteen, ja siksi Egyptin kansalaisuutta ei voida ottaa pois tai kyseenalaistaa. Tämä koskee kaikkia riippumatta muun muassa uskonnosta, rodusta ja ihonväristä. Saman perustuslain mukaan uskonnonvapaus on taattu kaikille Egyptin kansalaisille ilman minkäänlaista syrjintää.

On valitettavaa, että Suomen maahanmuuttokysymyksestä on tullut ikkuna väärien syytösten esittämiselle toista maata kohtaan, maata, jonka suurlähetystössä on aina autettu kaikkia Suomessa asuvia Egyptin kansalaisia; myös Eveline Fadayelia ja hänen perhettään.


EGYPTIN ARABITASAVALLAN SUURLÄHETTILÄS

Ilta-Sanomat: Yöllinen joukkokahakka Vaasassa

Ilta-Sanomat:
Yöllinen joukkokahakka Vaasassa
30.7.2009

Aamulehti:
Miesporukka kävi kimppuun: haavoja päähän ja hammas poikki

Kahden miesseurueen kohtaaminen Vaasan Kauppapuistikossa johti rikostutkintaan. Poliisin tietojen mukaan ulkomaalaistaustainen 5-8 hengen seurue hyökkäsi kolmen miehen kimppuun.

Pahoinpitelylle ei toistaiseksi ole löytynyt syytä. Pohjanmaan poliisi kuulee osapuolia tämän päivän aikana. Pahoinpitelyn aikana hyökkääjät olivat vieneet yhden uhrin lompakon.

Tekijät poistuivat Kauppapuistikosta Rauhankatua pitkin Pitkäkadulle. Poliisipartio tavoitti kaksi kuvaukseen sopivaa epäiltyä yöllä. Heidät on otettu kiinni.

Kolme pahoinpideltyä saivat haavoja kasvoihinsa ja päihinsä. Yhdeltä katkesi hammas.

Yöllistä kohtaamista tutkitaan ryöstönä ja pahoinpitelyinä. Ryöstön tunnusmerkistö täyttyy, jos toiselta anastetaan omaisuutta väkivaltaa käyttäen tai sillä uhaten.
______________________

Aamulehti:

Viiden hengen seurue käveli keskiviikon ja torstain välisenä yönä kolmen aikaan Vaasassa Kauppapuistikkoa pitkin, kun paikalle tuli 5-8 hengen ryhmä ulkomaalaisia miehiä.

Miehet kävivät seurueen kolmen miehen kimppuun. Pahoinpitelyn yhteydessä joku nappasi pahoinpitelyn uhriksi joutuneen miehen lompakon.

Tekijät poistuivat paikalta juosten.

Poliisit aloittivat etsinnän Vaasan keskustassa ja löysivätkin kaksi miestä, jotka sopivat kuvaukseen. He ovat Vaasassa 1990-luvulla syntyneitä ja ulkomaalaistaustaisia.

Kaikki kolme pahoinpideltyä miestä vietiin sairaalaan tutkimuksiin. Heillä oli mm. haavoja kasvoissa ja päässä, yhdeltä mieheltä katkesi hammas.

Havaintoja tai muita tietoja voi soittaa Pohjanmaan poliisilaitokselle numeroon 071 87 49411

Turun Sanomat: Maahanmuuttovirastolla yhä syytä nopeuttaa palveluaan

Turun Sanomat:
Pääkirjoitus: Maahanmuuttovirastolla yhä syytä nopeuttaa palveluaan
29.7.2009

Suomen kansalaisuuden sai tammi–kesäkuussa 6 825 ihmistä. Koko viime vuoden aikana Maahanmuuttovirasto teki alle 6 000 myönteistä kansalaisuuspäätöstä. Niiden määrän kasvun selittää vuoden 2003 lakiuudistus, jonka mukaan ulkomailla asuvat entiset Suomen kansalaiset saivat kansalaisuutensa takaisin tekemällä asiasta ilmoituksen viime vuoden toukokuun loppuun mennessä. Tämän ilmoitusruuhkan purkamisen seurauksena kansalaisuuden sai yli 5 300 henkilöä.

Vireille tulleiden kansalaisuushakemusten määrä väheni vuosipuoliskon aikana kymmenisen prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Suurin hakijaryhmä oli selvästi edelleen venäläiset, mutta heidän hakemustensa määrä väheni viidenneksellä.

Kansalaisuuden saamisen ehtona on, että hakija on asunut Suomessa keskeytyksettä viimeksi kuluneet kuusi vuotta. Poikkeuksena Suomen kansalaisten puolisot ja pakolaisaseman saaneet maahanmuuttajat, joille riittää neljän vuoden asuminen.

Kansalaisuuden saaminen on täällä asuvalle ulkomaalaiselle tärkeä monesta syystä, joista vakituisen työn saannin helpottuminen lienee merkittävimpiä. Talouskriisin myötä työllisyys on heikentynyt, mikä saattaa nostaa kynnystä hakea kansalaisuutta. Hakemuksen jättäminen käsiteltäväksi edellyttää 400 euron maksamista. Rahaa ei saa takaisin, vaikka päätös olisi kielteinen. Uuden hakemuksen jättämisestä on pulitettava sama summa toistamiseen.

Taloudellinen satsaus hakemukseen on huomattava senkin takia, että käsittelyajat Maahanmuuttovirastossa ovat edelleen varsin pitkiä. Keskimäärin hakemuksen käsittely vei tämän vuoden alkupuoliskolla 406 vuorokautta, hitaimman kymmenyksen ratkaisuaika oli 884 vuorokautta.

Kansalaisuuksia ratkoi vuoden 2007 loppuun saakka Ulkomaalaisvirasto. Uusi virasto joutui viime vuoden raatamaan jopa ennen vuotta 2006 vireille tulleiden hakemusten kimpussa. Urakointi kannatti, sillä nyt käsittelyjonossa on enää toistasataa ennen 2008 jätettyä hakemusta. Jono on kuitenkin uusien hakemusten myötä kasvanut kuluvan vuoden aikana yli kuudellasadalla.

Entistä Ulkomaalaisvirastoa moitittiin aikanaan tahallisesta kiusanteosta kansalaisuushakemusten käsittelyssä ja kielteisestä suhtautumisesta ulkomaalaisiin. Eduskunnan oikeusasiamies joutui pariinkin otteeseen puuttumaan viraston menettelyihin.

Puolitoista vuotta toiminut Maahanmuuttovirasto on onnistunut tavoitteessaan palvella asiakkaitaan edeltäjäänsä paremmin. Vaikka kansalaisuushakemusten keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt viime vuodesta yli 30 prosenttia, käsittelyä on syytä yhä nopeuttaa. Määrätyn ajan Suomessa asuneita maahanmuuttajia kansalaisuus yhdistää entistä tiiviimmin uuteen kotimaahan ja yhteiskuntaan. Tästä on kaikille pitkällä tähtäimellä hyötyä. Vaikka tällä haavaa työttömyyden kasvu on keskeinen ongelmamme, tulevaisuudessa häämöttää väestöennusteiden valossa pula työvoimasta.

Aamulehti: Lapin hillasota: "Oman käden oikeutta ulkomaalaisille marjastajille"

Aamulehti:
Lapin hillasota: "Oman käden oikeutta ulkomaalaisille marjastajille"
29.7.2009

Lapin Kansa:
Pääkirjoitus: Kaikille on soilla tilaa
30.7.2009

YLE Uutiset:
Tutkija: Marjasota johtuu sääntöjen puutteesta
Pohjoisessa riidellään metsien marjoista
31.7.2009

MTV3:
Suomessa runsaasti ulkomaalaisia marjanpoimijoita

Kiistat marjamättäistä ja niiden poimijaoikeuksista eivät tunne laantumisen merkkejä Lapissa. Päinvastoin.

Rovaniemeläisen kaupunginvaltuutetun, perussuomalaisen Hemmo Koskiniemen mielestä lappilaisten marjastajien olisi otettava oikeus omiin käsiinsä, jos järjestystä marjakiistoihin ei muuten synny.

Koskiniemen mukaan eläkeläiset ovat maaseudulla peloissaan, kun pihapiirissä liikuskelee epämääräisen näköisiä ulkomaalaisia marjastajia. Hän kirjoittaa blogissaan ja tiedostusvälineille lähettämässään tiedotteessa, että ulkomaalaisista marjastajista koituvat häiriöt pitäisi hoitaa rikoslaissa mainitun jokamiehen kiinniotto-oikeuden nojalla.

-Suomen maaseudun turvallisuus on jätetty oman onnensa nojaan. Monet eläkeläiset joutuvat omassa talossaan pitämään ovia lukossa päivälläkin, koska kylissä liikkuu monenlaisia kaupustelijoita ja ulkoa tuotettuja marjastajia, joihin ei luoteta ja joiden kieltä ei osata, Koskiniemi sanoo blogissaan.

Poliisi ei lämpene Koskiniemen ajatuksille.

Lapin poliisin komisarion Jari Lindholmin mukaan jokamiehen kiinniotto-oikeus koskee rikoksentekijöitä, kuten esimerkiksi lieviä pahoinpitelijöitä tai näpistelijöitä.

- Metsässä marjastaminen on jokamiehenoikeus, ei rikos, hän opastaa.

Jos marjastajat tulevat talon pihaan ja rikkovat asukkaiden kotirauhaa, ei heihin pidä ruveta käsiksi. Jos vieraat eivät poistu pihapiiristä pyytämisen jälkeen, poliisi hoitaa tilanteen.

- Jos ihmisiä ruvetaan omin neuvoin ottamaan kiinni, voi kyseessä olla vapaudenriisto, rikosylikomisario Jan Fordell muistuttaa.

Koskiniemi perustelee puheitaan sillä, ettei ulkomaalaisilla marjanpoimijoilla ole hänen mielestään käsitystä suomalaisesta kulttuurista. Tämä johtaa kulttuurien yhteentörmäykseen, häirintään ja kotirauhan rikkomiseen. Näin marjastaja muuttuu Koskiniemen mukaan rikoksentekijäksi. Pohdiskelustaan huolimatta, Koskiniemi ei pidä ulkomaalaisia marjastajia turvallisuusuhkana.

Hän ei myöskään pidä itseään vastakkainasettelijana, vaan pikemminkin ongelmanratkaisijana.

Hänen koolle kutsumansa Lapin marjanpoimijat -yhdistyksen perustamiskokous pidetään ensi viikonloppuna Ranuan hillamarkkinoilla. Yhdistyksen tarkoitus on valvoa erityisesti ansiomielessä metsämarjoja poimivien marjastajien etuja. Myös ulkomaalaisten.

Epäkohtia varten palvelupuhelin:

Marjayritysten allekirjoittaman toimintaperiaatteen mukaan ulkomaalaisten poimijoiden pitää kerätä saaliinsa vähintään kahden kilometrin päässä kylistä. Lähempänä kasvavat marjat on varattu paikallisille.

Epäkohdista voi ilmoittaa tekstiviestitse palvelunumeroon 040 362 5830, Sähköpostiosoite on marjastaja.palaute@gmail.com.

Ulkomaalaiset poimivat kaupalliseen käyttöön menevistä marjoista 50-75 prosenttia yrityksestä riippuen.
____________________

YLE Uutiset:

Tutkijaprofessori Jarno Valkosen mukaan ulkomaalaisten poimijoiden arvostelu on helppo leimata rasistiseksi. Hänen mielestään konfliktit johtuvat kuitenkin sääntöjen puutteesta. Yhteiskunnan pitäisi määritellä selkeasti niin jokamiehenoikeus kuin marjayrittäjien vastuukin.

- Kainuussa ja Pohjois-Karjalassahan ei ole vastaavanlaista keskustelua kuin täällä. Ilmiö on ollut tuttu myös Ruotsista, jossa valtiovalta on pyrkinyt säätelemään ulkomaalaisten marjanpoimintaa. Ruotsissa poimijat ovat töissä marjayrityksissä.

- Valtion maiden käyttö Lapissa on perinteisesti erilaista kuin muualla Suomessa. Ihmiset ajattelevat, että alueet ovat meidän jokaisen kotialuetta, ikään kuin laajennettua pihapiiriä.

Valkosen mukaan lappilaiset ovat perinteisesti halunneet päättää myös valtion maiden käytöstä.

- Nyt moni kokee, että heidän yli on kävelty, kun heiltä ei kysytä mitään. Uskoisin, että paljon kumpuaa myös tyytymättömyydestä siihen, että ihmisten ääntä ei kuunnella eikä heillä ei ole sanavaltaa siihen, mihin maita käytetään.

Lappilaisten ja kainuulaisten marjanpoimijoiden etuja ajavaan yhdistykseen kerätään jäseniä lauantaina Ranuan hillamarkkinoilla.

Ulkomaalaisia metsämarjanpoimijoita arvioidaan olevan Suomessa tänä vuonna noin 4000.

HS: Maahanmuuttajanainen kohtaa erilaista syrjintää kuin mies

Helsingin Sanomat/STT:
Maahanmuuttajanainen kohtaa erilaista syrjintää kuin mies
29.7.2009

Kaleva/STT:
Lähisuhdeväkivalta voi syrjäyttää maahanmuuttajanaisen
Moni hierontaliike syntyy kasvojen menetyksen pelosta

Jos maahanmuuttajanainen kohtaa parisuhdeväkivaltaa, hän on usein heikommassa asemassa kuin syntyperäinen suomalainen. Naiset kohtaavat myös erilaista syrjintää kuin maahanmuuttajamiehet.

Ongelmia on lähinnä pakolaistaustaisilla sekä avioliiton kautta Suomeen saapuvilla naisilla. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää käsittelee eniten thainaisten sekä venäjänkielisten naisten syrjintätapauksia. Moneen liittyy parisuhdeväkivaltaa. Ongelmista ilmoittavat yleensä joko naiset itse tai heidän ystävänsä.

Vähemmistövaltuutetun ylitarkastajan Pirjo Kruskopfin mukaan maahanmuuttajanaisen kohtaama syrjintä voi ilmetä vaikkapa hänen asioidessaan sosiaalityöntekijän luona. Jos naisen tulkkina käytetään hänen miestään, parisuhdeväkivallasta ja vaikkapa monista terveyteen liittyvistä yksityisasioista ei uskalleta puhua.

________________________

Kaleva:

Suomeen saapuva tai Suomessa ehkä jo moniakin vuosia asunut maahanmuuttajanainen kohtaa usein erilaista syrjintää kuin miespuolinen maahanmuuttaja. Toisinaan nainen on lähisuhdeväkivallan takia miestä huomattavasti heikommassa ja alisteisemmassa asemassa, eikä apua löydy helposti.

– Tuntuu, että maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyöhön suhtaudutaan vain jonakin naiskerhon hommana, puuskahtaa Monika-naisten liiton toiminnanjohtaja Reet Nurmi.

Monika-naiset auttaa väkivaltaa kohdanneita maahanmuuttajanaisia. Moni kaipaa apua arkipäiväisiin kysymyksiin, miten selvitä kaupassa käynnistä tai saada apua työpaikan etsimiseen.

Nurmen mukaan ongelmia on lähinnä pakolaistaustaisilla sekä avioliiton kautta Suomeen saapuvilla naisilla.

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää käsittelee paljon thainaisten sekä venäjänkielisten naisten syrjintätapauksia. Moneen liittyy parisuhdeväkivaltaa. Syrjinnästä ilmoittavat yleensä joko naiset itse tai heidän ystävänsä.

– Suomeen saapuva thainainen on keskimäärin melko tietämätön oikeuksistaan. Huoltajuuskiistojen oikeuskäsittelyistä on siksi monesti seurannut kohtuuttomia tilanteita, Suurpää kertoo.

Vähemmistövaltuutetun ylitarkastajan Pirjo Kruskopfin mukaan maahanmuuttajanaisen kohtaama syrjintä voi ilmetä vaikkapa hänen asioidessaan sosiaalityöntekijän luona.

– Kielitaidottoman naisen tulkkina saatetaan vielä nykyäänkin käyttää hänen miestään, joka voi olla joko syntyperäinen suomalainen tai maahanmuuttaja itsekin. Tällöin parisuhdeväkivallasta ja vaikkapa monista terveyteen liittyvistä yksityisasioista ei uskalleta puhua.

Järjestelmä unohtaa syrjäytyneen

Suurella osalla väkivallan uhreiksi joutuvista naisista ei kuitenkaan ole vähemmistövaltuutetusta tietoakaan, sanoo Reet Nurmi.

– Suurin ongelma on se, että osa maahanmuuttajanaisista ei kohtaa heille räätälöityjä palveluita. Pahin tilanne on niillä, jotka syrjäytyvät oman etnisen ryhmänsä sisällä.

– Suomessa elää monia täällä yli viisikin vuotta asuneita maahanmuuttajanaisia, jotka eivät kertaakaan ole asioineet työvoimatoimistossa, Nurmi kertoo.

Nurmen mielestä kyseessä on rakenteellinen syrjintä. Hän perääkin naisten suojaksi yhteiskuntavastuuta ja peruspalvelujen keskittämistä enemmän kolmannelle sektorille, jolla ihmisen voi kohdata helpommin ruohonjuuritasolla.

– Matalan kynnyksen kohtauspaikkoja pitäisi saada enemmän, sillä maahanmuuttajien keskuudessa tieto niistä kyllä leviää.

Useita syrjäytyneitä, kielitaidottomia naisia koskettaa myös ihmiskauppa. Vähemmistövaltuutettu on vuoden alusta alkaen seurannut ihmiskauppaa Suomessa sekä raportoinut siitä.

Johanna Suurpää kertoo, että moniin yksittäistapauksiin on jouduttu puuttumaan ja joitakin ihmiskaupan uhreja on jouduttu avustamaan kädestä pitäen.

– Eräässä tapauksessa rikoksen tekijä ei oleskellut Suomessa, joten syytettä ei nostettu eikä uhri saanut mitään apua. Järjestelmä täällä perustuu yhä liialti rikosprosessiin ja uhrin näkökulma unohtuu, Suurpää sanoo.

HS: Taantuma työmarkkinoilla osuu ensimmäisenä maahanmuuttajiin

Helsingin Sanomat:
Taantuma työmarkkinoilla osuu ensimmäisenä maahanmuuttajiin
29.7.2009

Hyvinä aikoina maahanmuuttajat saavat töitä vähäiselläkin kielitaidolla. Huonoina aikoina heidän työtilanteensa heikkenee ensimmäisenä.

Työvoimapulasta kärsivillä aloilla, kuten palvelu- ja siivoustöissä, löytyy työtä myös maahanmuuttajille, mutta pitkään työttöminä olleiden asema on vaikeutunut.

Tällaisia havaintoja on tehty helsinkiläisissä työvoimatoimistoissa, joiden mukaan lomautusten lisääntyminen näkyy myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kohdalla. Tampereella työnhakuun on ilmaantunut myös irtisanottuja kotoutettavia, mikä on uusi ilmiö. He eivät ole olleet vielä pitkään Suomessa.

Työluvalla Pirkanmaalle tulleet ovat vähentyneet lähes puolella viime vuodesta, ja esimerkiksi ilman jatkotyölupaa jääneitä kiinalaisia on palannut kotimaahansa.

Ideointi maahanmuuttajien työllistämiseksi lisääntyy samaan aikaan. Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden tuotosta viidennes on luvattu tähän.

Esimerkiksi Helsingin Diakonialaitoksen kiinteistöalan tuore sosiaalinen yritys Diakoniset kiinteistöpalvelut on rekrytoinut työttömiä maahanmuuttajia. Tarkoitus on ajan mittaan laajentaa toimintaa huomattavasti, kertoo projektipäällikkö Juha Leviäkangas.

Jotkut väittävät, etteivät somalit tee töitä, hän sanoo. Hänen kokemuksensa ovat olleet "äärimmäisen kannustavia". Kiinteistöpalvelu on normaalia liiketoimintaa, ja työntekijöiltä vaaditaan samaa työtahtia ja tuloksia kuin muuallakin.

Työllistetyt saavat vastuuta ja kasvavat normaaliin työntekoon, Leviäkangas kuvailee ja arvostelee palkkatuella työllistämistä, jossa työntekijä saa töitä vaikkapa puoleksi vuodeksi ja heitetään sitten pois. "Sellainen ei sitouta."

Huoltoyhtiö on palkannut työntekijät toistaiseksi. Asiakkaita toivotaan seurakunnista, joilla on paljon kiinteistöjä. Myöhemmin yhtiö aikoo ottaa myös talonmies Pikkaraisen roolia ja huolehtia esimerkiksi vanhuksista, Leviäkangas kertoo.

Kirkkonummen seurakunta aikoo Yhteisvastuukeräyksen tuella palkata maahanmuuttajia leiri- ja kerhotoimintaan.

Kouvolassa kaavaillaan harjoittelupaikkoja parillesadalle maahanmuuttajalle.

Helsingissä maahanmuuttajien työllistäminen on suosituksen tasolla, sanoo viestintäjohtaja Seppo Simola Seurakuntayhtymästä.

Ilman suosituksiakin Hietaniemen hautausmaa on työllistänyt toistakymmentä vuotta lukuisia taustaltaan eteläamerikkalaisia, kertoo esimies Ari Pipatti.

Kalmistoon hakee vuosittain jopa 1 200 työhaluista. Heistä töihin pääsee enimmillään kymmenesosa. Näistä noin joka kymmenennellä on ulkomaalaistausta.

Lähes samaan yltää Alepa-ketju, joka kouluttaa maahanmuuttajia kahdeksan kuukauden kursseilla. Niin sai vakituisen työpaikan alun perin kongolainen Milele Kitenge.

HS: Monikulttuuriset avioliitot päättyvät usein eroon

Helsingin Sanomat:
Monikulttuuriset avioliitot päättyvät usein eroon
28.7.2009

Suomalaisen ja ulkomaalaisen solmimat liitot päättyvät lähes kolme kertaa useammin eroon kuin liitot, joissa molemmat ovat syntyperältään suomalaisia, kertovat monikulttuurisia avioliittoja tutkinut Siirtolaisinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä sekä Monikulttuuristen perheiden liiton puheenjohtaja Tarja Niemi.

Samaa osoittavat myös Tilastokeskuksen laskelmat vuodelta 2007.

Kun tarkasteltiin sataa liittoa, suomalaisia eroja oli vuodessa 1,3. Monikulttuuristen liittojen vastaava luku oli lähes kolminkertainen.

Helsingissä 2007 solmituista avioliitoista 14,4 prosenttia oli Suomen kansalaisen ja ulkomaalaisen välisiä.

Avioeroissa sukupuolella on väliä. Jos mies on suomalainen ja vaimo ulkomaalainen, suhde päättyy herkemmin eroon kuin suhde, jossa vaimo on suomalainen ja mies ulkomaalainen.

Suomalaiset miehet löytävät vaimonsa usein Filippiineiltä tai Thaimaasta tai Venäjältä. Naiset avioituvat eurooppalaisten, afrikkalaisten ja Lähi-idästä kotoisin olevien kanssa.

Monikulttuurisia avioliittoja solmitaan kantasuomalaisten liittoja nopeammin. Toiseen tutustuminen jää usein lyhyeksi, kun naimisiin mennään oleskeluluvan saamisen nopeuttamiseksi.

Toisaalta juuri maahanmuuttobyrokratia saattaa koitua suhteen kohtaloksi. Maahanmuuttoviraston kanssa asioiminen ja oleskeluluvan odottelu on tullut tutuksi esimerkiksi helsinkiläiselle Sara Tikkaselle.

Hän on ollut avoliitossa iranilaisen miehen kanssa ja avioliitossa Turkin kurdin kanssa.

Tikkanen myöntää, että hän meni naimisiin miehen maahan jäämisen varmistamiseksi. Tikkanen tapasi entisen, tuolloin jo turvapaikkaa hakevan, miehensä Suomessa.

Maahanmuuttobyrokratia vei Tikkasen mukaan suhteelta voimia. "Se on aivan liian suuri rasite parisuhteelle toimia toisen tulkkina hallinnollisissa asioissa. Toisaalta se tuhosi suhteemme, toisaalta se myös vauhditti yhteen menemistä", Tikkanen kertoo kahdeksan aviovuoden jälkeen päättyneestä liitostaan.

YLE: UM perii takaisin bosnialaisten asuntotukirahoja?

YLE Uutiset:
UM perii takaisin bosnialaisten asuntotukirahoja?
28.7.2009

Turun Sanomat:
Pääkirjoitus: Etniset ennakkoluulot lujassa
31.7.2009

Ulkoministeriö harkitsee bosnialaispakolaisten asuntorakentamiseen annettujen tukirahojen perimistä takaisin. Bosniaan on rakennettu ja kunnostettu 300 000 eurolla asuntoja pakolaisille, mutta moni tukea saanut ei ole sopimuksesta huolimatta muuttanut takaisin Bosniaan.

Suomen valtiolla ja Kirkon Ulkomaanavulla on ollut yhteisprojekti, jossa Suomi on rahoittanut bosnialaispakolaisten paluumuuttoa. YLEn A-zoom ohjelma kertoi perjantaina, että kaikki tukea saaneet eivät ole kuitenkaan muuttaneet takaisin Bosniaan, vaan käyttävät uutta asuntoaan loman viettoon.

Muuttohaluttomuutta on perusteltu esimerkiksi sillä, että moni bosnialaislapsi haluaa jatkaa elämäänsä Suomessa.

Suomi tuki vuosina 2003 - 2004 22 bosnialaisperheen paluumuuttoa. Uuden tai kunnostetun talon saaneista perheistä yhdeksän on jäänyt asumaan Suomeen.

Kirkon Ulkomaanapu on harmissaan, sillä sen tavoitteena on ollut auttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olleita bosnialaisperheitä.

- Ei meidän tarkoituksenamme tai toiveenamme tietenkään ollut , että taloja jäisi tyhjäksi, sanoo Kirkon Ulkomaanavun koordinaattori Merja Luukkanen.

Asiaa vain sähköpostitse kommentoineella ulkoministeriöllä olisi sopimuksen mukaan oikeus periä tukirahat takaisin niiltä perheiltä, jotka eivät ole palanneet Bosniaan.

Uusista taloista huolimatta paluu Bosniaan ei kuitenkaan ole helppoa, muistuttaa talon omin rahoin Bosniaan rakentanut Dzevad Haskic:

- Kun tulin tänne sodan jälkeen ensimmäistä kertaa, ymmärsin tilanteen: kaikki on tuhottu. Tajusin silloin, että tänne ei varmasti tulla pitkään aikaan, Haskic huomauttaa.

________________________

Turun Sanomat:

[...]
Bosnia-Hertsegovina on haaste myös yksittäisille jäsenmaille ja avustusjärjestöille. Tämä on havaittu myös Suomessa, jossa ulkoministeriö ja Kirkon Ulkomaanapu ovat tukeneet 300 000 eurolla bosnialaisten paluumuuttoa rakennuttamalla ja kunnostamalla alueelle asuntoja. Nyt on käynyt ilmi, että 22 avustetusta perheestä yhdeksän jäi asumaan Suomeen (Ylen A-zoom 28.7.).

Kunnostettuja asuntoja on käytetty loman viettoon. Ulkoministeriössä pohditaan mahdollisuutta periä avustusrahoja takaisin.

Avustusvarojen väärinkäyttö on tietysti tuomittavaa. Menettely kuitenkin todistaa, kuinka vaikeaa on palata sodan runtelemaan ja etnisten kiistojen jakamaan maahan.

YLE: Poliisi tutkii Facebookin rasistiryhmää

YLE Uutiset:
Poliisi tutkii Facebookin rasistiryhmää
28.7.2009

YLE Svenska:
Rasism på Facebook blir polissak

Suupohjan Sanomat:
Poliisi tutkii keskustelupalstaa
29.8.2009

Vasabladet:
Sydösterbottnisk nätgrupp hetsar mot asylsökande

YLE Uutiset:
Poliisi aloittaa Facebookin rasistiryhmän kuulustelut
31.7.2009

Poliisi on aloittanut esitutkinnan internetkeskustelun viesteistä Facebookissa. Tutkinta koskee ryhmää "Ei enempää turvapaikanhakijoita".

Ryhmässä on yli 200 jäsentä, joista suurin osa on Suupohjan seudulta. Poliisin mukaan osassa viesteistä on selviä merkkejä rasismista. Viesteissä viitataan muun muassa Hitlerin ja natsismin oppeihin.

_______________

YLE 31.8.2009:

Kuulustelut alkavat ensi viikolla. Poliisi aloitti ryhmän tutkimisen maanantaina.

Poliisi aloittaa ensi viikolla kuulustelut Facebookin rasistiryhmästä. Kuulusteltavana on henkilö, jonka epäillään olevan ryhmän perustamisen takana.

Facebook ryhmän nimi on "Ei enää turvapaikanhakijoita". Poliisi aloitti ryhmän tutkimisen maanantaina. Sen jälkeen kymmenisen henkilöä on jo jättänyt ryhmän, ja rasistisimmat kommentit on otettu pois.

_______________

YLE Svenska 28.7.2009:

Polisen har startat en förundersökning då det gäller vissa uttalanden i en internetdebatt på Facebook. Det är diskussionsgruppen "inte mera asylsökande" som granskas.

Gruppen har över 200 medlemmar, flera av dem från Sydösterbotten.
- Jag tycker det finns klara tecken på rasism. Vi inleder nu förundersökningen och efter den ser vi om det finns anledning att väcka åtal, säger kriminalöverkonstapel Mikael Appel.

Flera inlägg handlar om biologisk rasism med hänvisning till Hitler och nazismens läror.
- I det här fallet, i den här gruppen, finns det grova inlägg, det finns neutrala inlägg och även kommentarer där man framför en avvikande åsikter. Det är en blandad diskussion och vi går inte in i detaljer innan vi gjort våra undersökningar, säger Appel.

Ifall det handlar om hets mot folkgrupp, är minimistraffet böter och maximistraffet två års fängelse.

__________________

Suupohjan Sanomat 29.8.2009:

Facebookissa on meneillään osin rasistinenkin keskustelu turvapaikanhakijoista. Ruotsinkielisessä keskustelussa käytetään hyvin raakoja ilmaisuja siitä, mitä tummaihoisille pitäisi tehdä.
Pohjanmaan poliisilaitos on aloittanut asiasta esitutkinnan. Rikoskomisario Eero Välimäki sanoo, että rasistisia puheenvuoroja käyttäneet kirjoittajat ovat syyllistyneet kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Heidän henkilöllisyytensä selvitetään ja heitä kuulustellaan. Sen jälkeen asia menee syyteharkintaan.
Välimäki korostaa, että sinänsä kesksutelu turvapaikanhakijoista on sallittua, kunhan puheenvuorot pysyvät asiallisina. Keskustelussa on tällä hetkellä 204 jäsentä.
Poliisi pyytää sivuston ylläpitäjää poistamaan asiattomat lausunnot.

________________________

Vasabladet:

Goebbels och Hitler är några av referenserna i inlägg på en grupp som sydösterbottningar skapat på Facebook under namnet "Inte mera asylsökande".
Gruppen har i dagsläget drygt 200 medlemmar, de flesta i 30-årsåldern och yngre från Kristinestad, Närpes och Kaskö.

Inläggen från en person är särskilt grova. Han manar bland annat till organiserat motstånd hänvisande till "Blood and honour", en öppet nazistisk internationell organisation.

Ett fåtal av de publicerade inläggen på sidan är kritiska till de åsikter som framförs på forumet.

Som svar har en annan grupp skapats under namnet "Nej till (smyg)rasism i Sydösterbotten". Den har tills vidare varit mer framgångsrik i medlemsvärvningen, och har nu drygt 320 medlemmar. Några personer är medlemmar i bägge grupperna.

HS: Kansalaisuuksia myönnettiin alkuvuonna valtava määrä

Helsingin Sanomat/STT:
Kansalaisuuksia myönnettiin alkuvuonna yli 7 000
(oli: Kansalaisuuksia myönnettiin alkuvuonna valtava määrä)
27.7.2009

YLE Uutiset:
Suomen kansalaisuuksia myönnetty vilkkaasti

Uusi Suomi/STT:
Kansalaisuuksia myönnettiin alkuvuonna valtava määrä
Suomen kansalaisuus myönnetty valtavan monelle - tässä selitys

MTV3:
Suomen kansalaisuuksia myönnetty alkuvuonna runsaasti

Aamulehti:
Ennätysmäärä ihmisiä sai tänä vuonna Suomen kansalaisuuden

Maahanmuuttoviraston tiedote:
6 852 henkilöä sai Suomen kansalaisuuden alkuvuonna

Suomen kansalaisuus on tänä vuonna myönnetty jo liki 7 000 ihmiselle. Luku on suuri, sillä viime vuonna samaan aikaan kansalaisuuksia oli myönnetty noin 3 000.

Kasvu johtuu suurelta osin siitä, että viime vuonna tuli vireille ennätysmäärä entisten Suomen kansalaisten ja heidän jälkeläistensä kansallisuusilmoituksia.

Viime vuoden loppuun asti entisillä suomalaisilla oli mahdollisuus saada monikansalaisuus erillisellä ilmoituksella muuttamatta Suomeen.

_______________________

Maahanmuuttovirasto:

Suomen kansalaisuus myönnettiin vuoden 2009 alkupuoliskolla 6 852 henkilölle. Vuotta aiemmin, tammi–kesäkuussa 2008, Suomen kansalaisuuden sai 2 932 henkilöä.

Uusien kansalaisten määrän kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että vuonna 2008 tuli vireille ennätykselliset yli 9 000 entisten Suomen kansalaisten ja heidän jälkeläistensä kansalaisuusilmoitusta. Kesäkuussa 2003 voimaan tullut, monikansalaisuuden salliva kansalaisuuslaki tarjosi entisille Suomen kansalaisille ja heidän jälkeläisilleen tilaisuuden hakea menetettyä kansalaisuutta takaisin ilmoitusmenettelyllä ilman, että heidän täytyi muuttaa Suomeen. Mahdollisuus päättyi siirtymäsäännöksen umpeuduttua 31.5.2008. Lähes 80 prosenttia (5 342 henkilöä) kaikista tammi–kesäkuussa 2009 Suomen kansalaisuuden saaneista oli nimenomaan entisiä kansalaisia jälkeläisineen.

Hakemuksesta Suomen kansalaisuuden sai tammi–kesäkuussa 2009 kaikkiaan 1 344 henkilöä. Eniten Suomen kansalaisuuksia myönnettiin hakemuksesta Venäjän (388), Somalian (122), Afganistanin (109), Iranin (108) ja Irakin (105) kansalaisille.

Enemmistö päätöksistä myönteisiä

Noin 89 prosenttia kaikista Maahanmuuttoviraston alkuvuonna tekemistä kansalaisuushakemuspäätöksistä oli myönteisiä. Entisille kansalaisille ja heidän jälkeläisilleen tehdyistä ilmoituspäätöksistä myönteisiä oli noin 98 prosenttia.

Kansalaisuushakemuksen käsittelyajat lyhenivät alkuvuonna merkittävästi. Tammi–kesäkuussa 2009 keskimääräinen käsittelyaika oli 406 vuorokautta, kun vuotta aiemmin se oli 616 vuorokautta. Muutos on seurausta siitä, että vanhojen hakemusten jonot saatiin purettua viime vuoden lopussa.

Entisten kansalaisten ja heidän jälkeläistensä kansalaisuusilmoitusten käsittelyajat sen sijaan venyivät viime hetken ilmoitustulvan seurauksena. Tammi–kesäkuussa ilmoitusasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 293 vuorokautta, kun se viime vuonna oli 183 vuorokautta. Tavoitteena on, että myös kesäkuun lopussa ratkaisematta olleisiin 3 490 ilmoitukseen saadaan päätös vuoden loppuun mennessä.

Uuden kansalaisuushakemuksen tai -ilmoituksen jätti vireille vuoden alkupuoliskolla yhteensä 2 480 henkilöä.

Tarkempi analyysi verkkosivuilla

Tarkempi analyysi tammi–kesäkuun 2009 kansalaisuusasioista löytyy Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta osoitteesta www.migri.fi > Tilastot > Kansalaisuus.

Lisätietoja medialle: tulosalueen johtaja Kristiina Simonen, kansalaisuusyksikkö, puh. 071 873 0431, s-posti: kristiina.simonen@migri.fi

Länsi-Uusimaa: Järki ja tunteet vastakkain

Länsi-Uusimaa:
Järki ja tunteet vastakkain
27.7.2009

Suomen maahanmuuttoviranomaiset eivät myöntäneet 64-vuotiaalle egyptiläiselle Evelyne Fadayelille oleskelulupaa Suomeen, koska tämä ei viranomaisten mukaan kuulu Suomessa asuvien poikiensa ydinperheeseen.

Tapaus on aikaansaanut tunteiden kuohahduksen ja myös pienen kansanliikkeen, koska monet ovat pitäneet kohtuuttomana isoäidin saattamista eroon huolehtivista omaisista. Asiaan ovat puuttuneet jopa kirkkojen johtomiehet: arkkipiispat Jukka Paarma ja Leo ovat vedonneet maahanmuuttoviranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin, jotta ydinperheen käsitettä laajennettaisiin joissain tapauksissa käsittämään myös isovanhemmat.

Kysymyksessä on oikea koko kansan asia, josta jokaisella varmaan on mielipide. Hyvin yleisesti ajateltaneen, että isovanhemmat ovat luonnollinen osa perheyhteisöä, ja heillä pitää olla mahdollisuus saada osakseen jälkeläistensä huolenpitoa.

Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus. Kun suomalainen muuttaa ulkomaille avioliiton, työn tai muun syyn vuoksi, hänen ei välttämättä tarvitse kantaa syvää huolta Suomessa asuvien vanhempiensa hyvinvoinnista. Yhteiskunta kyllä huolehtii–verovaroin.

Tilanne on monissa maissa aivan toisenlainen. Jos iäkkäällä ihmisellä ei ole jälkeläisiä turvanaan, hän voi jäädä lähes heitteille. Yksin jääneiden vanhusten kohtalot ovat usein säälittäviä. Mutta onko Suomi velvollinen korjaamaan muiden maiden laiminlyöntejä? Lähtökohdaksi pitää tietenkin ottaa, että jokainen maa huolehtii vanhuksistaan, siinä vaiheessa kun nämä ovat yhteiskunnan huolenpidon tarpeessa. Piittaamattomuus, kaiken vastuun työntäminen jälkeläisten ja muiden omaisten niskoille, ei ole mikään kulttuuripiirre vaan yksinkertaisesti–piittaamattomuutta.

Onko Suomi velvollinen korjaamaan muiden maiden laiminlyöntejä?Jos joissain maissa on tapana pitää isovanhempia hyvin lähellä, samassa taloudessa ydinperheen kanssa, sen ei pidä tarkoittaa, että lainsäätäjät ja hallitukset saisivat pestä kätensä yhteiskunnan huolehtimisvastuusta.

Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Heikki Taskinen sanoo (HS 9.7.), että kirkko haukkuu oleskelulupakeskustelussa väärää puuta. Taskisella on hyvät perustelut kannanotolleen. ”Päätösten taustalla on eduskunnan säätämä laki, jota me kaikki noudatamme. Lain tulkinnat on moneen kertaan haettu korkeimmasta hallinto-oikeudesta.”

Suomen kuten muidenkin EU-maiden maahanmuuttoviranomaisten linja perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Jos jotkut suomalaiset pitävät ulkomaalaisten isoäitien ja -isien oleskelulupien epäämistä pöyristyttävänä, heillä pitää olla valmiina myöntävä vastaus kovaan kysymykseen: sopiiko, että kustannusten kattamiseksi tullaan teidän kukkarollenne? Suomalainen isovanhempi on maksanut ikänsä veroja, joten hänellä on oikeus saada hoitoa ja huolenpitoa yhteiskunnalta.

Oleskelulupaa anovat ulkomaalaiset isovanhemmat tuovat monesti mukanaan vain vaivansa ja sairautensa. Heidän jälkeläisensä ehkä sanovat, että yhteiskunnalta ei haluta mitään tukea. Tarkoittaako tämä, että vanhusten sairaanhoito, tutkimukset, vammaispalvelut, apuvälineet, kuljetukset, palveluasuminen, kotihoito ja niin edelleen suostuttaisiin maksamaan todellisten kustannusten eikä verovaroin lievennetyn taulukon mukaan? Epäillä sopii.

Kaleva: Oulu, kätketty salaisuus

Kaleva:
Pääkirjoitus: Oulu, kätketty salaisuus
27.7.2009

Oululla on erinomaiset edellytykset aitoon kansainvälistymiseen. Pulmaa on sekä arkielämän asenteissa että omien vahvuuksien oivaltamisessa.

Ouluun ulkomailta muuttamista pohtiville suunnattu kaupungin internetsivu alkaa tällä lauseella: "Oulu is one of Europe´s best-kept secrets -- hard to settle in but impossible to leave once you do." Suomennettuna Oulu on yksi Euroopan parhaiten pidetyistä salaisuuksista -- sinne on vaikea asettua, mutta sitä on mahdoton jättää.

Siinä on tiivistetty monta asiaa. Oululla on erittäin paljon hyviä puolia tarjottavanaan. Tuntuu vain että kaupunki itsekään ei aina tajua sitä, saati että osaisi aitoa kansainvälistymistä edistää.

Kaupungin kanta-asukkaista harva on selvillä siitä, että Oulussa on hyvin tiiviisti yhtä pitävä ulkomaalaisyhteisö. Pieni kylläkin, mutta hyvin keskenään verkostoitunut ja toisiaan tukeva.

Harva on myöskin selvillä siitä, että Oulun mediamaailmaan kuuluu yksi Suomen parhaista englanninkielisistä internetlehdistä 65 Degrees North (www.65degreesnorth.com), jonka sisältö on Oulun oman maahanmuuttajayhteisön tuottamaa.

Eikä moni tiedä, että kaupunki tarjoaa muuttajien ja täällä jo olevien tueksi monipuolisen internetsivuston, jossa ongelmiakaan ei kaunistella.

Oulu on tavoitteissaan ja juhlapuheissa jo vuosikausia julistanut tavoitteeksi kansainvälistymistä. Todellisuus ei aina ole näyttänyt tulevan perässä. Oulun ulkomaalaisväestön määrä on jopa poikkeuksellisen pieni kaupungin kokoon ja luonteeseen verrattuna.

Oulussa ulkomaalaisia on asukkaista pari prosenttia, Tampereella yli kolme ja Ruotsin puolella Luulajassa vajaat viisi prosenttia.

Aito kansainvälisyys ei synny väkipakolla. Vapaaehtoinen muutto toiseen maahan on aina iso ratkaisu, eikä se hyppy läheskään aina onnistu. Oululla on hyvät edellytykset olla aidosti houkutteleva paikka niille, joita pohjoinen Eurooppa kiinnostaa. Ei Oulun tapaiselta paikalta odoteta suuria spektaakkeleita, vaan mahdollisuutta hyvään elämään.

Sitä onkin tarjolla. Kaupunkiseutu on inhimillisen kokoinen. Palveluita on, ruuhkia ei. Maailman mitassa suurta ylellisyyttä on jo se, että lapset voi huoletta lähettää pyöräillä kouluun tai kaverien luo.

Maailmalta ei hevin löydy esimerkkiä siitä, etteivätkö menestys ja avoimuus kulkisi käsi kädessä. Niin on ollut Oulunkin historiassa, purjelaivakaudelta teknologianousuun. Nyt nousu näyttää tältä erää päättyneen ja kaupungin elinkeinorakenteessa on monipuolistamisen varaa.

Juuri oppilaitosten ja teknologiapohjan myötä kaupungissa viivähtää paljon väkeä, joista osa saattaisi jäädä pidemmäksikin aikaa, jos vain paikka löytyisi. Oleellista on olla hukkaamatta inhimillistä pääomaa. Monella muuttajalla on koulutusta ja kokemusta mutta heidän on vaikea löytää mahdollisuuksia käyttää niitä.

Oulun ulkomaalaisyhteisön nykyinen aktiivisuus osoittaa, että moni heistä on hyvin sitoutunut uuteen asuinpaikkaansa. Jos he kokevat itsensä tervetulleiksi ja kaupungin mahdollisuuksia tarjoavaksi, sana leviää -- kuten käy myös, jos todellisuus on toinen. Oulun aito kansainvälistyminen on ennen muuta asenteista kiinni. Kaleva kertoi (22.7.) tapauksesta, jossa 16-vuotias poika joutuu lähtemään kotoaan ja perheensä luota Oulusta Hollantiin, koska oppilaitos ei joustanut kansainvälisen tutkinnon suomen kielen vaatimuksesta.

Vaikka Oulu olisi kätketty salaisuus, ei sen tarvitse olla sulkeutunut salaisuus. Juhlapuheista on syytä siirtyä arkielämän tasolle, yhteyksien ja mahdollisuuksien löytämiseen.

Uusi Suomi: Thai-poimijoille suuttuneilta vastaisku

Uusi Suomi/STT:
Thai-poimijoille suuttuneilta vastaisku
Marjanpoimintakiista poiki yhdistyksen
26.7.2009

Pohjoissuomalaiset marjanpoimijat aikovat perustaa oman yhdistyksen ajamaan ansiomielessä poimivien marjastajien asiaa. Yhdistys vaatii muun muassa rajoituksia ulkomaalaispoimijoiden jokamiehenoikeuksiin. Yhdistyksen mielestä ulkomaalaispoimijoiden pitäisi myös olla työsuhteessa ja maksaa marjatienesteistään veroa. Lapin marjanpoimijat -yhdistys perustetaan virallisesti Ranuan hillamarkkinoilla.

Lapin Kansa: Suomalaisten ja ulkomaalaisten joukkotappelu

YLE Uutiset:
Asukkaat: joukkotappelut kitkettävä Rovaniemen Ounasrinteeltä
31.7.2009

Lapin Kansa:
Suomalaisten ja ulkomaalaisten joukkotappelu
25.7.2009

Kaleva:
Puukepit apuna tappelussa Rovaniemellä

Lapin poliisilaitoksen päivittäistiedote

Taustaa:

Mediaseuranta:
Poliisi puuttuu ulkomaalaisten ja suomalaisten väliseen kähinöintiin
6.7.2009

Suomalaisten ja ulkomaalaisten välille syntyi joukkotappelu kello kahden aikaan lauantaiaamuna Rovaniemen Ounasrinteellä. Ravintolan edustalla käydyssä tappelussa käytettiin lyömäaseina puukeppejä. Kukaan ei saanut vakavia vammoja.

Rovaniemen poliisi selvittää tapahtumien kulkua.

___________________________

YLE Uutiset:

Heinäkuun aikana Rovaniemen Ounasrinteellä on ollut jo kaksi joukkotappelua, joihin on osallistunut muutamia kymmeniä suomalaisia ja ulkomaalaisia nuoria miehiä. Poliisin mukaan nujakoissa on ollut rasistisia piirteitä. Ounasrinteellä asuvat ja työskentelevät haluaisivat tilanteen rauhoittuvan.

Ounasrinteen lähiössä paikallisen Hessuntori-marketin pihalla monikansallisuuden kirjo näkyy asuissa ja kielessä perjantai-iltapäivänä. Ollaan muutaman kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta.

Tänä kesänä, tässäkin pihassa, on ollut rasistisia yhteenottoja.

Ainakin muutaman kymmenen suomalaista ja ulkomaalaista nuorta miestä ovat ottaneet yhteen kaksi kertaa, 3. ja 25. heinäkuuta.

- Nollatoleranssi on ainoa oikea vaihtoehto. Tämmöisiä rähinöitä ei tänne saisi päästää, tokaisee paikallisen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Portti.

- Ounasrinteen asukkailla on täysin kumoamaton oikeus asua rauhallisessa ympäristössä, olivat he sitten minkä värisiä tahansa.

Ounasrinteellä jo aikaisempia ongelmia

Portti oli todistamassa toista tappeluista.

- Näky ei mieltä hivellyt. Kirjastotalon edessä oli yksi yhteenotto ja rähinä siirtyi sitten tähän Hessuntorin pihalle. Aseena oli kakkoskakkosia, Portti kertoo.

- Siinä oli suomalaisia ja ulkomaalaisia. En osaa sanoa, mistä maasta ulkomaalaiset olivat. Ehkä irakilaisia.

Portin mukaan tunnelma oli kireä. Paikalle tullut poliisipartio sai tilanteen rauhoittumaan.

- Ilmiö johtuu siitä, että Ounasrinteen alueella itsessäänkin aika paljon ongelmia. Jos tulee lisäongelmia niin ne kertaantuvat ja soppa on valmis.

Asukasyhdistys haluaa kutsua pikaisesti paikalle neuvonpidon. Paikalle kutsuttaisiin edustajat SPR:n Rovaniemen vastaanottokeskuksesta ja Rovaniemen kaupungilta sekä kirkon edustajia, kertoo Portti.

Turkkilainen yrittäjä ei ymmärrä tappelijoita

Kauppakeskuksen turkkilainen pitseriayrittäjä Mehmet Gynez on myös todistanut tappeluita niin videonauhalta kuin paikan päällä.

Gynez arvioi, että tappelut saavat alkunsa suomalaisten tekemästä kiusaamisesta, jonka jälkeen maahanmuuttajat kutsuvat joukon kavereitaan avuksi ratkomaan riitoja.

- Täällä on aika paljon ulkomaalaisia vastaanottokeskuksen asiakkaita. Rovaniemen uusilla tulokkailla on erilainen kulttuuri. Kun he liikkuvat baareissa, suomalaiset tulevat kiusaamaan.

- Maahanmuuttajat ovat kuulleet jostain, että suomalaiset tulevat päälle isolla porukalla, arvioi arvioi Ounasrinteellä sijaitsevan pitserian yrittäjä Gynez.

- Jos sitten joku suomalainen lyö heitä, kaikki muut ulkomaalaiset saapuvat apuun. Yli kolmekymmentäkin henkilöä saattaa lähteä tappelemaan.

Puolustautuminen on sovittu jo etukäteen, kertoo Gynez.

- Mielestäni tämä on väärin. Jos baarissa on tapahtunut pieni tappelu, ei sitä saa laajentaa näin.

Vaikuttaa liiketoimintaan

Mehmet Gynez haluaisi joukkotappeluiden loppuvan, sillä se vaikuttaa hänen liiketoimintaansa.

- Aina kun joku tappelee täällä, niin suomalaiset ajattelevat, että kaikki ulkomaalaiset ovat samanlaisia. Meillä on ollut välillä hyvin hiljaista.

Gynez ratkaisisi asian puhuttelulla.

- Poliisi voi ottaa tappelijat kiinni ja pistää pojat sopimaan. Suomalaisille pitäisi opettaa, ettei saa kiusata turhasta ja ulkomaalaisille, ettei saa kutsua isoa porukkaa.

Kylätappelun piirteitä

Teijo Penders näkee, että tunnelma Ounasrinteellä on kiristynyt.

- Kun pannaan yhteen paikkaan paljon nuoria miehiä, joilla ei ole yhteistä kulttuuria, käy näin. Pitäisi olla toimintaa näille nuorille miehille.

- Nuoret kokevat, että heidän reviirille tullaan ja toiset kokevat, ettei heitä hyväksytä, Penders miettii.

-Tämä on kuin vanhan ajan kylätappelu. Kun pojat lähtevät käymään naapurikylässä tytöissä. Tämä menee ohi, kun vähän nuijitaan ja taas sovitaan, Teijo Penders uskoo.

Kaleva: Vennamon perintönä on suvaita muita

Kaleva:
Markku Heikkilä: Vennamon perintönä on suvaita muita
25.7.2009

[...]
Tähän taustaan nähden on kiusallista katsoa, kuinka maahanmuutto- ja muukalaisvastainen liike on yrittänyt Suomen politiikkaan sisään juuri perustuslaillisten kautta. Soini tosin on taitavasti Vennamon hengessä operoiden pystynyt pitämään sen vielä puolueessa sivuraiteella.

Vennamon kaltaisten ihmisten ansiosta Suomeen ei syntynyt sisäistä pakolaisongelmaa, vaikka asutus oli kipeä ja iso prosessi. On vaikea ymmärtää, että hänen myöhemmän toimintansa perintöä kantava puolue on vaarassa muuttua maan ainoaksi poliittiseksi liikkeeksi, jota leimaa ajatus ulkomaalaisvastaisuudesta. Jos näiden ajatusten kannattajilla on mitään historiantajua, heidän on syytä astua reilusti omien lippujensa alle. Vihtori Kosolan viitoittama polku olisi vapaana.

Hämeen Sanomat: Maahanmuuttajat kärsivät siivousalan palkkakuopasta

Hämeen Sanomat:
Maahanmuuttajat kärsivät siivousalan palkkakuopasta
24.7.2009

Kansan Uutiset:
Oikeutta siivoojille -liike tuomitsee Palmian toiminnan
21.7.2009

Maahanmuuttajien lisääntyminen siivousalalla on tuonut esiin siivoojien huonot olot. Huonon palkan lisäksi ulkomaalaisia syrjitään kielitaidottomuuden varjolla.

Oikeutta siivoojille -liike vaatii kuntia ja valtiota toimimaan esimerkkinä työntekijöiden kohtelussa, sillä maahanmuuttajat ovat joutuneet kokemaan alalla hyväksikäyttöä.

- Maahanmuuttajien kulttuuritaustaa käytetään törkeästi hyväksi, epäilee Kirsti Kangas Oikeutta siivoojille - liikkeestä.

Vaikka siivoojan ammatti on suomalaisille epämieluinen, moni maahanmuuttaja iloitsee työpaikastaan.

_____________________________

Kansan Uutiset:

[...]
Erityishuomiota Oikeutta siivoojille -liike tahtoo kiinnittää ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksiin.

Heistä osa ei edes tiedä, mikä on työehtosopimus.

Liikkeen mukaan ulkomaalaistaustaisilla keikkasiivoojilla on tapana teettää kuudessa tunnissa se työmäärä, johon suomalaisella työntekijällä on aikaa täysi työpäivä.

Kangas kertoo kuulleensa tapauksista, joissa afrikkalaistaustaisille työntekijöille annetaan alue siivottavaksi liian lyhyessä ajassa, jolloin siivooja kutsuu ystäviään tai perhettään auttamaan. Palkkaa ei auttajille tietenkään makseta, koska työntekijä on itse kutsunut heidät paikalle.

– Ulkomaalaisten työntekijöiden kulttuuritaustaa käytetään tieten tahtoen hyväksi, Kangas epäilee.

Satakunnan Kansa: Rasismin nousuun syytä varautua

Satakunnan Kansa:
Pääkirjoitus: Rasismin nousuun syytä varautua
24.7.2009

Historian opetus on se, että kun kansalla menee huonosti, aletaan etsiä syntipukkeja, joihin turhautuminen voidaan purkaa. Juutalaiset ovat saaneet tuta tämän monta kertaa vuosisatojen aikana.

Syvenemässä oleva laskusuhdanne herättää epäilyn siitä, että rasismi on nousussa Suomessa. Mahdollisuudet siihen ovat olemassa työttömyyden kasvaessa ja turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyessä.

Varsinkin korkea nuorisotyöttömyys on riskitekijä. Nuoret miehet ovat käytännössä aina mukana suomalaisten ja maahanmuuttajien konflikteissa.

Viime kuukausien tapahtumat antavat vihiä ilmapiirin vähittäisestä jyrkkenemisestä Suomessa. Helsingin Sanomien mukaan suomalaisten ja ulkomaalaisten konflikteja on kuluvan vuoden aikana ollut ainakin viisi. Johtopäätös yhteenvedosta on vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mukaan se, että rasististen rikosten määrä on kasvussa.

Koska laskusuhdanne on vaikuttanut Suomessa vasta vajaan vuoden, on vielä liian aikaista vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä rasismin nousun voimakkuudesta. Todellinen tilannearvio voidaan tehdä pitemmällä aikavälillä.

Rasismin uhkaa on silti tarkkailtava tiukasti ja asenteiden jyrkkenemiseen johtavia syitä pitää pystyä hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Käytännössä ennaltaehkäisy tarkoittaa nimenomaan työttömyyden nousun torjumista, jotta sosiaalinen tyytymättömyys ei pääsisi kasvamaan kohtuuttomaksi ja kiristämään tilannetta.

Yhden haasteen rasismin ennakoinnille muodostaa tulossa oleva työvoimapula, jota ei asiantuntijoiden mukaan voida hoitaa ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Asenteiden puolella haaste on iso, sillä suomalaiset ovat edelleenkin tottumattomia monikulttuurisuuteen. Erilaisuuden sietokyvyn kehittämisessä riittää yhä tekemätöntä työtä.

Onneksi Suomesta puuttuvat rasistisia asenteita edustavat eduskuntapuolueet ja -poliitikot. Perussuomalaisiakin on väärin leimata rasistiseksi puolueeksi ainakaan niin kauan kuin Timo Soini on puheenjohtajana.

Poliittisen populismin kasvun ja kehityksen ennakointi on kuitenkin vaikeaa eikä vähiten ilmiön arvaamattoman luonteen takia. Populistijohtaja voi äkkiä tulla, koota taakseen isonkin joukon, mutta hävitä sitten taas jossain vaiheessa poliittiselta kartalta.

Lähin esimerkki tällaisesta löytyy Ruotsista viime vuosikymmenen alkupuolelta. Teollisuusmies Jan Wachtmeisterin vuonna 1991 perustama Uusi demokratia -niminen puolue nousi muutamassa viikossa mielipidetiedusteluissa perinteisten puolueiden kannoille. Puolue kuitenkin kuihtui muutaman vuoden jälkeen, kun Wachtmeisterin pitkäjänteisyys ei riittänyt puolueen johtamiseen.

Toivoa sopii, että Suomessa poliittinen populismi pysyisi maltillisena eikä jyrkän linjan edustajaa nousisi äkkiarvaamatta esille.

Akuliina Saarikoski: Siirtolaiset siirsivät kansallisvaltion museoon

Akuliina Saarikoski: Siirtolaiset siirsivät kansallisvaltion museoon 23.7.2009

Kirjoittaessani tätä Iranista kotoisin oleva mies seisoo sadan metrin päässä minusta poliisien piirittämänä. Hän uhkaa polttaa itsensä. Kukaan ei tiedä miksi.
Tilanne uutisoidaan ja nopeasti netti täyttyy kirjoituksista, joissa vaaditaan miehen lähettämistä pois Suomesta.

Mistä Suomesta? Kansallisvaltio on niin hyvin luotu harha, että siihen uskovat kaikki ajattelunsa muille ulkoistaneet. Suomalaista kulttuuria tai identiteettiä ei ole. Silti sen illuusiosta syntyy suomalainen rasismi.

HS: Holmlund: Asenteet turvapaikanhakijoita vastaan koventuneet

Helsingin Sanomat:
Holmlund: Asenteet turvapaikanhakijoita vastaan koventuneet
Poliisin tietoon tulleita rasismiepäilyjä (kuva)
Tausta: Pienet kaupungit tilastoissa rasistisia (kuva)
23.7.2009

Taloudellinen taantuma ja lisääntyvä työttömyys yhdistettynä turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään saattaa olla kiperä yhtälö, joka koventaa suomalaisten asenteita maahanmuuttajiin, pelkää sisäministeri Anne Holmlund (kok).

Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta tänä vuonna korkeammaksi kuin koskaan aiemmin.

Hallitus on valmistelemassa syksyksi tukun lainmuutoksia, joilla on tarkoitus vähentää perusteettomia turvapaikkahakemuksia.

"Pitäisi pohtia laajalla porukalla, miten tilannetta voitaisiin auttaa niin, että työttömäksi jääneet eivät näkisi maahanmuuttajia uhkana. Uskon, että suomalaiset hyväksyvät humanitaarisilla syillä turvapaikkaa hakevat, mutta tosiasia on se, että joukossa on hyvin paljon sellaisia, joilla ei ole perusteita. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tulisi olla mahdollisimman johdonmukaista, ja olisi tärkeää, että hakemukset saataisiin käsiteltyä nopeasti", sisäministeri Anne Holmlund sanoo.

"Minun tuntumani on, että rasistinen kirjoittelu on lisääntynyt selkeästi. Se on ilman muuta huolestuttavaa, koska se on helposti kasvupohja vakavammalle rikollisuudelle."

Holmlund ei usko, että Suomessa olisi järjestäytyneitä rasistisia ryhmiä.

"Tuskin ainakaan laajemmassa mittakaavassa. Tilannetta täytyy tietysti seurata ja puuttua tarvittaessa lain suomin keinoin."

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pelkää, että asenteet voivat näkyä myös tekoina.

"Rasististen rikosten ilmoitusmäärä osoittaa kasvua. Siihen on monia syitä: poliisi kouluttaa väkeään ja ulkomaalaiset ovat oppineet luottamaan poliisiin, mutta todellistakin nousua saattaa olla. Olemme historiallisessa muutosprosessissa", Suurpää toteaa.

Tuorein tilasto rasistisiksi epäillyistä rikoksista julkaistiin viime vuonna. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa todettiin rasististen rikosten vähentyneen vuonna 2007 hieman edellisestä vuodesta. Ilmoituksia kirjattiin noin 700.

Yleisin rikosnimike oli pahoinpitely. Poliisi ei anna tietoa viime vuoden tilastoista ennen syksyllä julkaistavaa uutta tutkimusta.

Tuoreen EU-selvityksen mukaan joka kolmas pääkaupunkiseudun somali kertoo joutuneensa motiiviltaan rasistisen rikoksen uhriksi kuluneen vuoden aikana.

Epäilty rasistinen rikos tarkoittaa sellaista rikosilmoitukseen johtanutta tekoa, jossa on rasistinen motiivi tai selkeitä rasistisia piirteitä.

_________________________________________

Tausta: Pienet kaupungit tilastoissa rasistisia


Kun poliisille tehdyt ilmoitukset rasistisista rikoksista suhteutetaan ulkomaalaisten määriin kunnissa, tilastoissa korkeimmalle nousevat Seinäjoki ja Kajaani. Niiden jälkeen seuraavat Kokkola, Lappeenranta ja Kotka.

Tilastot käyvät ilmi Poliisiammattikorkeakoulun selvityksestä, jossa tutkittiin vuoden 2007 epäiltyjä rasistisia rikoksia.

Luvuista ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä paikkakuntien rasistisuudesta. Tilastoissa on huomioitu ainoastaan kunnissa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset, joten esimerkiksi vastaanottokeskuksissa olevat turvapaikanhakijat eivät näy vertailuluvuissa.

Lisäksi pienemmillä paikkakunnilla jo yksi isompi rasististen ilmaisujen värittämä ristiriita voi johtaa tilastojen vääristymiseen tai yksittäinen ilmoitusaktiivinen ihminen voi ilmetä tilastopiikkinä.

"Syyt voivat olla ohimeneviä. Jos kunnassa on työttömyyttä ja yhtä aikaa maahanmuutto uutena ilmiönä, se voi joksikin aikaa huonontaa näkymää", sanoo vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.

Lukumääräisesti eniten rikosilmoituksia kirjattiin Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Näissä kaupungeissa ilmoituksia kuitenkin kirjattiin alle viisi tuhatta maahanmuuttajaa kohden. Esimerkiksi Seinäjoella luku oli 36, Kajaanissa 30 ja Kokkolassa 18.

"Pääkaupunkiseudulla on jo totuttu ulkomaalaisiin. Normaalielämän kontaktit myönteistävät asenteita maahanmuuttajiin", Suurpää toteaa.

Rasismista vain murto-osa tulee poliisin tietoon. On tutkittu, että 70 prosenttia maahanmuuttajista ei ole ilmoittanut kokemastaan rasismista poliisille.

Minna Laukka

___________________________________________

Poliisin tietoon tulleita rasismiepäilyjä

Heinäkuu 2009

Kemi
Kaksi kemiläistä nuorta miestä heitti turvapaikanhakijan järveen Takajärven uimarannalla. Myöhemmin illalla sama kaksikko kävi vielä retuuttamassa toista turvapaikanhakijaa Kemin vastaanottokeskuksessa. Miehet tunkeutuivat keskuksen soluasuntoon mukanaan puukko ja keppi.

Rovaniemi
Ulkomaalaiset ja suomalaiset miehet tappelivat porukalla Ounasrinteen Salmenperällä. Poliisi otti kiinni useita henkilöitä. Poliisi epäilee, että motiiveissa oli rasistisia piirteitä.

Kesäkuu 2009

Suomusjärvi
SPR:n Suomusjärven ruokalan ikkunan alla räjähti räjähde aamukolmelta. Kukaan ei loukkaantunut, mutta pommi aiheutti tuhoa. Muun muassa useita ikkunoita hajosi ja lähellä olleen puutarhakatoksen katto irtosi.

Toukokuu 2009

Espoo
Mies tönäisi 8-vuotiaan tytön junasta Espoon keskuksessa. Poliisin mukaan mies oli myös loukannut tyttöä rasistisin sanoin. Reppu vaimensi kaatumista, joten uhri säästyi vammoilta. Miestä ei tavoitettu.

Tammikuu 2009

Kemi
Kaksi kemiläismiestä pahoinpiteli keskustassa irakilaismiehen ja vastaanottokeskuksen asunnosta lyötiin ikkuna rikki. Poliisi otti kiinni keminmaalaisen miehen, joka kirjoitti erittäin rasistisia kirjoituksia internetin suositulle keskustelupalstalle.

Joulukuu 2008

Savonlinna
Kymmenpäinen joukko pieksi ulkomaalaistaustaisen miehen Savonlinnan Kyrönniemellä. Joukko tunkeutui uhrin asuntoon ja pahoinpiteli tämän hakkaamalla, potkimalla ja kettingillä lyömällä. Poliisin mukaan nämä olivat tarkoituksella valinneet uhrinsa "opettaakseen" tälle jotain.

Syyskuu 2008

Vantaa
Mies ampui Vantaan Havukosken nuorisotaloa vastapäätä parvekkeelta yhden laukauksen. Kukaan ei loukkaantunut välikohtauksessa. Poliisi epäilee, että ampujalla oli rasistisia motiiveja nuorten pelottelussa.

Turun Sanomat: Ihmisoikeusjärjestö haluaa Guantanamo- vangille asuinpaikan Suomesta

Turun Sanomat:
Ihmisoikeusjärjestö haluaa Guantanamo- vangille asuinpaikan Suomesta
STT: Guantanamon vanki halutaan Suomeen sisartensa luo
23.7.2009

Vankien ihmisoikeuksia puolustava järjestö Reprieve haluaa yhdelle Guantanamo Bayn vangeista asuinpaikan Suomesta. Somalialaisen Ismail Mahmoud Muhammadin kolme siskoa asuu jo Suomessa.

Muhammad on ollut vankina Guantanamossa kesäkuusta 2007 alkaen. Häntä ei ole syytetty eikä tuomittu mistään, vaikka amerikkalaiset ovat kuvailleet häntä ”vaaralliseksi terroriepäillyksi”.

Reprieve-järjestön mukaan Muhammad on englannin opettaja ja somalialainen poliittinen aktivisti, jolla ei ole yhteyksiä islamilaisiin terroristijärjestöihin. Reprieven juristit edustavat kaikkiaan 33 Guantanamo-vankia, joita se auttaa myös löytämään vapauttamisen jälkeisen asuinpaikan.

– Suomi olisi Muhammadille sopivin paikka, sillä hänen siskonsa ovat hänen lähimmät sukulaisensa. Vaikka hän ei puhu suomea, niin sujuvan englannin ja korkean koulutuksensa ansiosta hän varmaan sopeutuisi maahan hyvin, Reprieven juristi Cori Crinder kertoo.

– Selvää on, ettei Somalian pääkaupunki Mogadishu ole Muhammadille nyt turvallinen paikka.

Muhammad syntyi Mogadishussa vuonna 1970. Nuorena miehenä hän joutui muuttamaan poliittisista syistä maan pohjoisosiin, jonne hän perusti alueen ensimmäisen englannin koulun.

Vuosituhannen vaihteessa hän opiskeli englannin kirjallisuutta pakistanilaisessa islamilaisessa yliopistossa. Hän palasi Mogadishuun, kun vallassa olleet islamilaiset rauhoittivat kaupungin.

Vuonna 2006 Etiopia hyökkäsi Somaliaan aikomuksenaan islamilaisten vallanpitäjien syrjäyttäminen. Muhammad vastusti etiopialaisia ja hänet pidätettiin matkalla poliittiseen konferenssiin. Muutaman päivän kuluttua paikallispoliisi luovutti hänet amerikkalaisille.

Omituisia kuulusteluja

Muhammadin Suomeen tulon tiellä on vielä monta mutkaa, joista ensimmäinen on vapautuminen Guantanamosta. Vaikka USA:n presidentti Barack Obama on luvannut sulkea leirin, niin vankien oikeudenkäynnit ja vapauttamiset ovat sujuneet hitaasti.

– Toivomme, että Muhammadin tapaus käsiteltäisiin mahdollisimman pian. Saamieni tietojen mukaan USA:n hallinto ei enää usko, että hänellä olisi yhteyksiä terrorijärjestöihin, Crinder sanoo.

Hänen mukaansa asiat etenevät Guantanamossa hitaasti ja salamyhkäisesti.

– Maaliskuussa Muhammadia kuulusteltiin viitenä päivänä ja häneltä kyseltiin lähinnä näkemyksiä Somalian tilanteesta. Hänelle näytettiin jopa uusimpia maata koskevia lehtiartikkeleita, Crinder kertoo.

– Muhammad ei voinut päätellä, halusivatko kuulustelijat oikeasti ymmärtää Somaliaa vai yrittivätkö he siitä puhumalla löytää jotain muuta tietoa.

YK:n kautta lyhin tie Suomeen

Jos ja kun Muhammad vapautuu Guantanamosta, hän ja hänen avustajansa joutuvat etsimään keinoja Suomeen pääsemiseksi.

Suomi – kuten koko EU – tukee Guantanamon sulkemista. Minkäänlaisista vankien sijoitusmenettelyistä ei ole tehty päätöksiä, mutta esimerkiksi Britannia on jo vastaanottanut muutaman vapautuneen vangin.

Muhammadin helpoin tie Suomeen kulkee YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta. Sen avulla hän saattaisi päästä Suomeen niin sanottuna kiintiöpakolaisena.

Mikäli Muhammad onnistuu matkustamaan Suomen rajalle, hän voi myös jättää turvapaikkahakemuksen saapuessaan. Silloin Suomen viranomaiset joutuvat itse selvittelemään hänen taustojaan.

Siskojen asuminen Suomessa otetaan huomioon hakemusten käsittelyssä, mutta ratkaisevaa se tuskin on.

Vantaan Sanomat: Egyptiläismummo saa viettää kesän perheensä kanssa

Vantaan Sanomat:
Egyptiläismummo saa viettää kesän perheensä kanssa
22.7.2009

Martinlaaksossa asuva taksikuski Maher Gerges on helpottunut. Hänen äitinsä, egyptiläinen Eveline Fadayel, 64, sai hallinto-oikeudelta lisäaikaa jäädä Suomeen syyskuuhun asti.

Helsingin hallinto-oikeus keskeytti maahanmuuttoviraston karkotuspäätöksen. Se käsittelee nyt Fadayelin valitusta kielteisestä oleskelulupapäätöksestä.

–Me olemme kaikki tyytyväisiä. Pystymme elämään yhdessä vielä vähän aikaa. Toivomme, että myös lopullinen ratkaisu on oikeudenmukainen, sanoo Gerges.

Leskeksi jäänyt Fadayel on asunut Martinlaaksossa kolmen poikansa ja lastenlastensa luona kaksi vuotta. Hänellä ei ole Egyptissä sukulaisia, jotka voisivat pitää hänestä huolta.

Nainen haki Suomesta pysyvää oleskelulupaa, mutta sitä ei hänelle myönnetty. Perusteena oli se, että isoäiti ei kuulu ydinperheeseen.

–Jos äiti ei ole perhettä, kuka on, kysyy Gerges.

Maahanmuuttovirasto antoi isoäidille heinäkuussa kuukauden aikaa poistua maasta. Tapauksesta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Laaja joukko ihmisiä on ilmaissut tukensa Eveline Fadayelille. Karkotuspäätöstä vastustavan adressin on allekirjoittanut internetissä jo yli 3000 ihmistä.

Presidentti Martti Ahtisaari arvosteli egyptiläisen isoäidin käännytyspäätöstä epäinhimilliseksi.

Tukea on tullut myös Martinlaaksossa.

–Naapuri, jota en aiemmin tuntenut, toi äidille kukkasia, Gerges kertoo.

Myös Vantaankosken seurakunta on tukenut perhettä. Arkkipiispat Jukka Paarma ja Leo vetosivat kansanedustajiin maahanmuuttajien ydinperheen käsitteen laajentamisen puolesta.

Fadayelin omaiset ovat korostaneet toistuvasti sitä, että he eivät halua yhteiskunnan tukea isoäidin elättämiseen.

Käytännössä nykyinen lainsäädäntö ei anna tähän mahdollisuutta.

Jos isoäiti saa pysyvän oleskeluluvan, hän saa myös oikeuden esimerkiksi terveyspalveluihin ja maahanmuuttajavanhuksille tarkoitettuun erityistukeen.

Maahanmuuttovirastossa on arvioitu, että ydinperheen käsitteen laajentaminen voisi tuoda Suomeen tuhansia ulkomaalaisia ikäihmisiä.

Yhtenä ratkaisuna tilanteeseen on esitetty viisumia, jonka turvin vanhus voisi jäädä Suomeen, mutta hänellä ei olisi kaikkia niitä oikeuksia, joita muilla vanhuksilla on.

YLE: Maahanmuuttajilla vaikeuksia edetä kielikurssilta työelämään

YLE Uutiset:
Maahanmuuttajilla vaikeuksia edetä kielikurssilta työelämään
22.7.2009

Taustaa ja linkit:

Mediaseuranta:
Maahanmuuttajien kielikoulutus on tehotonta
6.6.2009

Suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutettavien maahanmuuttajien kielikoulutus johtaa liian usein kurssikierteeseen, paljastaa hiljattain valmistunut selvitys. Kurssikierteessä kielen oppija ei etene ulos luokkahuoneesta.

Suomalaiseen yhteiskuntaan viranomaistoimin kotoutettavat maahanmuuttajat ovat pysyvämmin ja muun kuin työn vuoksi maahan tulleita. Erikoistutkija Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopistosta uskoo, että maahanmuuttajien motivaatio opiskella suomea on hyvä. Sen sijaan kielen oppimisen etenemisestä hän on huolissaan.

- Monet jäävät pyörimään sinne kursseille, eivätkä pääse siitä eteenpäin. Miten kielenoppijat saataisiin motivoitua irti kurssikierteestä? Pitäisi olla enemmän seurantaa, että missä vaiheessa kielitaito on kehittynyt niin että voisi päästää irti ja lähteä työelämään, Pöyhönen linjaa.

Kynnys työelämään kasvaa

Sosiaalityöntekijä Eija Piipariselle kielikoulutuksen kurssikierre on tuttu ongelma.

- Maahanmuuttajat vain jatkavat kurssilta toiselle. Joidenkin kohdalla kynnys työelämään siirtymiseen kasvaa kurssi kurssilta.

Piiparisen mielestä opetusmenetelmiä pitäisi pohtia tarkemmin, sillä moni suomen oppija kokee kurssin jälkeen, ettei oppinut paljoakaan.

- Osa maahanmuuttajista ei ole edes tottunut istumaan koulunpenkillä, joten opetusmenetelmät eivät heidän kannaltaan ole parhaita mahdollisia. Monilla on myös esimerkiksi kotimaassa syntyneitä psyykkisiä ongelmia, joten kokopäiväiset kurssit vaativat liikaa keskittymistä.

Kaleva: Kansainvälinen Oulu onkin tuppukylä

Kaleva:
Kansainvälinen Oulu onkin tuppukylä
"Suomalaiset lämpenevät hitaasti"
22.7.2009

Oululla on vielä pitkä matka kansainväliseksi, avaramieliseksi ja joustavaksi kaupungiksi. Oulun kaupungin innovaatio- ja markkinointiryhmän projektipäällikkö Ata Bosin mukaan Oululla riittää opittavaa kansainvälisyydestä.

Bosin mukaan Oulussa mietitään liikaa sitä, miltä asiat näyttävät, eivät miten ne toimivat.

"Se, että oululaisella bisnesmiehellä on englanninkieliset nettisivut, ei tee hänestä vielä kansainvälistä", Bos sanoo.

Bosille kansainvälisyys on avaramielisyyttä, joustavuutta ja vilpitöntä kuuntelemisen taitoa. "Nämä ominaisuudet tekevät ihmisestä paljon kansainvälisemmän kuin sujuva englannin kielen taito", Bos napauttaa.

Jos Oulusta pitäisi nimetä kansainvälinen henkilö, olisi se Bosin mukaan oululainen kulttuurivaikuttaja Markus Korhonen.

Bosin mielestä Korhosesta löytyy avarakatseisuutta, kiinnostusta muihin ihmisiin sekä avointa suhtautumista uusia ideoita kohtaan. "Samaan aikaan hän osaa olla myös kriittinen", Bos sanoo.

Oulussa paetaan sääntöjen taakse

Bosin mukaan Oulussa paetaan helposti sääntöjen taakse. Hänen mielestään kansainvälisyys on sitä, että ratkotaan päivittäin arjessa kohdattuja ongelmia.

"16-vuotias poikani halusi aloittaa opinnot kansainväliseksi mainostetussa Oulun seudun ammattiopiston liiketalousyksikössä, jossa opetuksesta puolet on suomeksi ja toinen puoli englanniksi", Bos sanoo.

"Poikaani ei hyväksytty kouluun, koska sääntöjen mukaan hänen olisi pitänyt läpäistä suomenkielen koe", Bos harmittelee.

Vanhemmat joutuvatkin nyt lähettämään nuoren pojan kotimaahansa Hollantiin, jossa vastaava koulu oli valmis tukemaan poikaa, vaikka etenkin pojan hollanninkielen puhetaidot eivät olekaan aivan sikäläisten tasolla", Bos naurahtaa.

"Rehtori lohdutti meitä vielä sanoen, ettei poikamme ole koulun ainoa oppilas, jonka ensimmäisenä äidinkieli ei ole hollanti.

Työnantajien kansainvälisyys hukassa

Työnantajapuolella oululaisilla on myös opittavaa.

"Harva työnantaja suhtautuu ulkomaalaisiin työntekijöihin positiivisesti. Vaikka asenteellisesti oltaisiinkin positiivisia, niin työhönottotilanteessa ei työyhteisön kansainvälistäminen näytä onnistuvan", Oulun kaupungin kansainvälisten asioiden yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi harmittelee.

Rännäli-Kontturin mukaan ulkomaalaisia ei it-alan ja yliopiston lisäksi vedä oikeastaan mikään muu Ouluun.
"Kansainvälisiä opiskelijoita Oulu kuitenkin kiinnostaa, ja Oulun opiskelijakenttä onkin kansainvälinen", Rännäki-Kontturi toteaa.

Oulussa ulkomaalaisia vain kaksi prosenttia

Ulkomaalaisten osuus Oulun väestössä on noin kaksi prosenttia.

Bosin mukaan taantuma ei ole vaikuttanut paljon ulkomaalaisten Ouluun muuttamiseen. "Tilastoni kolmelta viime vuodelta näyttävät melko samoilta".

"Ulkomaalaisten määrä on meillä alakantissa, kun sitä verrataan Turun, Tampereen ja pääkaupunkiseudun tilanteeseen ", Rännäli-Kontturin kertoo.

Oletusten vastaisesti Oulun ulkomaalaisväestöstä suurin osa tulee kaupunkiin työn, perheen ja puolison perässä.

Perheen tai puolison vuoksi Ouluun muuttanut ulkomaalainen pääseekin helpommin mukaan suomalaiseen ja oululaiseen elämään.

Bos tapaa työssään paljon eri kansallisuuksia, ja on huomannut että joskus eri kansallisuuksien sopeutumisen välillä on joitakin erovaisuuksia.

"Unkarilaiset oppivat helposti suomea. Australialaiset taas ovat hyvin omatoimisia. Toiset kansallisuudet tarvitsevat taas enemmän apua sopeutumiseen. Japanilaiset ja idästä tulleet ovat tyytyväisiä elämään. Länsimaalaiset ovat usein paljon kriittisempiä uutta elinympäristöään kohtaan,", Bos luettelee.

HS: Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan ennen

Helsingin Sanomat:
Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan ennen
21.7.2009

YLE Uutiset:
Suomeen tulossa ennätysmäärä turvapaikanhakijoita
22.7.2009

Uusi Suomi/STT:
Turvapaikanhakijoita tulossa ehkä ennätysmäärä

MTV3:
Turvapaikanhakijoiden määrä yli tuplaantunut

Turvapaikanhakijoiden määrä on kohoamassa tänäkin vuonna ennätyssuureksi. Tammi–kesäkuun aikana Suomeen saapui 2 679 hakijaa, joten koko vuoden määrä saattaa nousta ensimmäistä kertaa yli 5 000:n.

Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 4 035 ihmistä, mikä on tähänastinen ennätys.

"Tästä tulee huippuvuosi, jos tilanne jatkuu vähäänkään tällaisena kuin tähän asti", Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Jorma Peitsalo sanoo.

Peitsalo huomauttaa, että hakijamäärät voivat vaihdella nopeasti ja niiden ennakoiminen on vaikeaa.

Maahanmuuttovirasto, poliisi ja vastaanottokeskukset ovat jo ennestään ruuhkautuneet hakijamäärän kasvun vuoksi. Hallitus on valmistelemassa syksyksi eduskunnalle tukun lainmuutoksia, joilla on tarkoitus vähentää perusteettomia turvapaikkahakemuksia.

________________________________

YLE Uutiset:

Turvapaikanhakijoiden määrä on kohoamassa uuteen ennätykseen. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat. Tammi-kesäkuun aikana Suomeen saapui 2 679 hakijaa. Tämä saattaa tarkoittaa, että koko vuoden määrä nousee ensimmäistä kertaa yli 5 000:n.

Edellinen ennätys on viime vuodelta, jolloin turvapaikkaa haki 4 035 ihmistä.

Eniten hakijoita saapuu edelleen Irakista ja Somaliasta. Myös alaikäisiä turvapaikanhakijoita on saapunut edelleen runsaasti.

Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Jorma Peitsalo kuitenkin muistuttaa, että hakijamäärät voivat vaihdella nopeasti, mistä syystä niiden ennakoiminen on vaikeaa.

Maahanmuuttovirasto, poliisi ja vastaanottokeskukset ovat ruuhkautuneet hakijamäärän kasvun vuoksi jo nyt. Hallitus on valmistelemassa syksyksi eduskunnalle lainmuutoksia, joilla on tarkoitus vähentää perusteettomien turvapaikkahakemusten määrää.

Sisäministeriön maahanmuutto-osastolla riittää tekemistä, kun kaikille turvapaikanhakijoille yritetään järjestää majoitus. Vastaanottokeskusten vajaasta 4 000 paikasta on käytössä 93 prosenttia. Käyttöaste on sama myös alaikäisille tarkoitetuissa perheryhmissä, ryhmäkodeissa ja tukiasuntoyksiköissä.

Suunnitelmissa on laajentaa nykyisiä vastaanottoyksiköitä uusien avaamisen sijaan. Silti on vielä epävarmaa, riittävätkö majoituspaikat kaikille. Ongelmaa pahentaa myös se, että vastaanottokeskuksissa asuu noin 250 oleskeluluvan saanutta ihmistä, joille kunnat eivät ole vielä järjestäneet majoitusta.

__________________________________________

Uusi Suomi/STT:

Turvapaikan hakijoiden määrä saattaa nousta tänä vuonna Suomessa korkeammaksi kuin koskaan.

Tammi-kesäkuussa hakemuksia tuli 2 679, kertoo Helsingin Sanomat. Viime vuonna vastaavana aikana hakemuksia jätettiin 1 031. Viime vuonna hakijamäärä kääntyi kasvuun kesäkuun jälkeen ja turvapaikkaa haki ennätykselliset 4 035 henkeä.

Maahanmuuttovirasto, poliisi ja vastaanottokeskukset ovat ruuhkautuneet hakijamäärän kasvun vuoksi. Lähes kaikki vastaanottokeskusten paikat ovat jo käytössä.

– Se on siinä ja siinä, riittävätkö nämä yksiköt, sanoo sisäministeriön ylitarkastaja Veikko Pyykkönen.

Eniten hakijoita saapuu edelleen Irakista ja Somaliasta.

_______________________

MTV3:

Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on yli kaksinkertaistunut tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan tammi-kesäkuussa Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 2680 henkilöä, kun viime vuonna vastaavana ajanjaksona turvapaikkaa haki 1030 henkilöä.

Valtaosa Suomesta turvapaikkaa hakevista tulee Irakista ja Somaliasta., jotka muodostavat yli puolet turvapaikanhakijoista. Toisaalta irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on viime kuukausien aikana laskenut.

Toukokuussa suomalaisviranomaiset ilmoittivat, että Irakin pohjois- tai eteläosista tulevat turvapaikanhakijat eivät tule turvallisuussyistä oleskelulupaa saamaan ilman erillisiä perusteluja. Tällainen voi olla esimerkiksi vakava sairaus, jota ei voida lähtömaassa hoitaa.

Maahanmuuttoviraston Saimaan tulosalueen johtaja Juha Similä kertoo uutistoimisto AFP:lle, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvua on vaikea ennustaa. Similän mukaan turvapaikkahakemusten käsittely saattaa tällä hetkellä kestää jopa yli kaksi vuotta resurssipulan vuoksi. Näin siitä huolimatta, että virasto on saanut lisähenkilökuntaa hakemusten käsittelyyn.

Turvapaikan hakijoiden määrä Suomeen alkoi kasvaa toden teolla viime kesänä, kun Ruotsi, Norja, Britannia ja Alankomaat päättivät lähettää osan turvapaikanhakijoistaan takaisin lähtömaihinsa.